Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kuningaskunta: Astoirwen

Elementti: Tuli ja sähkö

Ase: Miekka
Aseen ulkonäkö : säästän hermojanne, saatte katsoa kuvasta : 3 (Farranin vanha kuva on aina hyvä miekan kuvan suhteen.)

Voimat:
Astoirwen pyhällä miekalla on suuri symbolinen arvo, se kuvastaa kantajansa yhteiskunnallista asemaa sekä tämän arvoa ihmisenä, sillä miekan sanotaan palvelevan vain niitä jotka ovat sen voimien arvoisia. Se on merkki jumalten suosiosta ja anteliaisuudesta. Se on hallitsijan vallan symboli, johon liitetään voima, vastuu ja ikuinen taistelu pahaa vastaan. Sen tulen uskotaankin polttavan pahan sielusta, sillä tuhkaksi on tultava jotta voi syntyä uutta ja parempaa. Miekkaa pidetään yhtenä kolmesta jumalten lupaamista reliikeistä.

Kerrotaan, että miekan valitsema kuninkaallinen saa käytettäväkseen tulen elementin voimat sekä voiman valjastaa ukkonen ja sen salamat. Legenda ei ole väärässä, mutta kuka vain ei saa esille miekan legendaarisia voimia. Miekan maaginen voima suojaa kantajaansa kylmältä, oli miten kylmä vain, pysyy sen kantaja lämpimänä. Myöskään kuumuus ei löydä tietään kantajan kehoon sillä miekka pitää kunniakkaan kantajansa lämpötilan tasaisen hyvänä, oli tämä keskellä laava merta tai kylmimmän pakkasen kourissa. Tuli, voiman elementti ei myöskään koskaan satuta tai polta kantajaansa. Ukkonen tai salamatkaan eivät satuta, jos miekan kantaja vain osaa toimia oikein.

Tulen hallitseminen vaatii miekan kantajalta paljon, sillä vaikka voima on lähtöisin itse miekasta, vaatii niiden käyttäminen kantajan omaa energiaa joka on saatava henkilöstä itsestään tai ulkopuolelta. Mikä tarkoittaa kantajan olevan vahvempaan päiväsaikaan, jolloin suuri tuli, Aurinko on läsnä. Tulenkantaja saa myös voimaa ympärillään olevasta lämmöstä, kuten vaikkapa lämpimästä säästä tai jo olemassa olevasta tulesta. Tämä on kuitenkin kaksiteräinen miekka, sillä kestävyyttä on harjoiteltava sillä aluksi kantajat usein väsyttävät itsensä käyttämällä liikaa energiaa, liian lyhyessä ajassa, mikä johtaa äkilliseen uupumukseen. Sen oireita ovat väsymys ja kehon välitön voimattomuus sekä syvä uupumuksen tunne. Miekkaa ruokkivat myös kantajan tunteet, jotka voivat joko hankaloittaa tai helpottaa tulen hallitsemista, hyvät positiiviset tunteet tuovat vakautta ja voimakkaat aggressiiviset tunteet taas luovat itseään polttavan kehän - siksi miekkaa ei pitäisi koskaan käyttää vihan tai raivon vallassa.

Miekan käyttäjä kykenee hyödyntämään voiman elementtiä monin tavoin vahvistaessaan omia, fyysisiä iskujaan, sillä tulessa oleva polttavan kuuma miekka aiheuttaa ikäviä vammoja. Osumasta riippuen vaihtelevat vastustajan saamat vammat, mitä suurempi osuma sen pahempi palovamma. Miekan kantaja voi luoda erilaisia tuli aaltoja, letkoja, leimahduksia ja paloja, joiden koko vaihtelee käytetyn energian mukaan. Mitä suurempi tekniikka, sen enemmän energiaa kuluu vaikka tulenkantaja saakin hieman takaisin omasta luomastaan tulesta. Salamat oma vaarallinen tekniikkansa, jonka hiominen ei ole helppoa. Tulenkantaja voi iskeä sähköllä samaan tapaan kuin tulella, vaikkakin salamien käyttäminen vaatiikin huomattavan määrän enemmän energiaa, tarkkuutta ja vakautta sekä taitoa. Tekniikka on tappavampi mutta voi helposti kääntyä käyttäjäänsä vastaan varomattomasti käsiteltynä.

Muita tekniikoita ovat toisten lämmittäminen, miekan käyttäjä voi lämmittää tosia kosketuksellaan, joskin tämä tekniikka vaatii äärimmäistä keskittymistä ja rauhallisuutta että kantaja ei päädy satuttamaan henkilöä jolle on apuaan tarjonnut. Myöskään omaa lämpöä ei voi jakaa loputtomiin sillä se on poissa itseltään. Tulenkantaja voi saada myös muita lämmönlähteitä kontrolliinsa, kuten esim. nuotioita, soihtuja ja paloja ja taitonsa mukaan joko sytyttää tai sammuttaa niitä. Se vaatii taitoa ja keskittymistä, mitä kauempana tulen lähde on sitä vaikeampaa ja vaativampaa se on. Tulenkantaja voi myös polttaa maan punahehkuiseksi hiileksi vastustajansa jalkojen alla, mikä vaatii sitä enemmän energiaa mitä suurempi alue on kyseessä. Miekan kantajan on myös ylläpidettävä sen lämpötilaa, joten tekniikka voi muuttua hetkessä hyvin kuluttavaksi. Miekalla voi myös kutsua ukkosia taivaalta ja täten salamia, mutta se on äärimmäisen aikaa vievää ja vaativaa, mitä epätodennäköisemmin alueella on ukkosta, sen vaikeampaa sen kutsuminen on sillä miekankantaja ei voi koskaan kutsua ukkosta tyhjästä.

Hallitsija: Kuningas Conrad
Maata hallitsee vakaalla ja tottuneella otteella Kuningas Conrad. Hän on valta, totuus ja laki tässä militaristisessa kuningaskunnassa. Soturikuningas on vaikuttava näky kaikessa pituudessaan. Hänen kuninkaallinen korkeutensa tunnetaan etäisenä ja viileän rauhallisena hallitsijana, jolla on legendaarinen pokerinaama. Hänellä on lämpimän ruskeat silmät joissa on pistävän arvovaltainen katse. Kaduilla huhutaankin että mies kykenee katseellaan erottamaan henkilön todellisen luonteen. Monille tapaamilleen henkilöille hän jää etäiseksi. Neuvottelupöydässä Kuningas on varma, oikeudenmukainen, rehellinen ja kompromissia hakeva. Hänen kanssaan on helppo tulla toimeen kun muistaa käyttäytyä. Hänen väärälle puolelleen joutuneet henkilöt ovat pulassa, sillä kuningas on heidän suhteensa tinkimätön ja pyrkii palauttamaan heidät paikalleen.

Muissa valtakunnissa tiedetään kuninkaan edesmenneestä vaimosta, Kuningatar Lilianneasta. Tämä oli rakastettu hallitsija, joka jätti jälkensä arvostetun perinnön lisäksi aukon puolisonsa Conradin sekä poikansa Farranin sydämiin. Kaikkien suruksi, kuningatar menehtyi kruununprinssi Farranin ollessa vuoden ikäinen. Kuningatar oli heikentynyt rankasta synnytyksestä ja sairastuikin tämän vuoksi. Urheasti Lilianne taisteli mutta kuningattaren voimien hiipuessa, oli jokaiselle selvää että oltiin käymässä viivytystaistelua, joka päättyi kevään kääntyessä kesäksi. Menetettyään puolisonsa, kuningas ei ole osallistunut tanssiaisiin tai muihin juhliin, ellei kyse ole diplomatiasta. Hän on puhtaasti diplomatian vuoksi paikalla mutta häntä ei nähdä tanssimassa kenenkään kanssa tai muuten pitämässä hauskaa.

Tunnuksen kuva: Astoirwen tunnus on haukka, se kuvataan lipussa haukka tribaalina.
Tunnuksen värit: Astoirwen tunnusvärit ovat raudanharmaa ja Flammentanz- ruusun punainen.

Pääkaupunki: Solaris
Solaris on Astoirweinin pääkaupunki. Se on suurin kaikista kaupungeista. Myös kuninkaan linnoitus sijaitsee pääkaupungissa. Se on kukoistava ja turvallinen kaupunki, jossa maan monimuotoisuus ilmenee. Pääkaupunki on maan arkkitehtuurin helmi ja sen puhtaanapitoon ja hyvään yleisilmeeseen käytetään paljon aikaa ja varoja. Suuressa kaupungissa ovat edustettuina kaikki maan yhteiskuntaluokat niin rikkaasta köyhäänkin.
Luonnollisesti pääkaupunki on kaiken keskus. Se on tärkeä uskonnollisesti ja kulttuurisesti, militarstisesta tärkeydestä puhumattakaan. Pääkaupunki on kuin linnoitus, sen ympärillä kohoavat valtavat muurit. Kaupungin sisällä kulkee myös pienempiä muureja jotka jakavat asuinalueet toisistaan. Kaupungin kaikki sisäänkäynnin ovat vahvasti vartioitu niin päivin kuin öin. Näillä porteilla kauppiaiden ja ulkomaisten aseistettujen henkilöiden on esitettävä asiaankuuluvat asiakirjat.
Solariksen lähellä on myös muita pienempiä kaupunkeja, kuten suurimmasta pienimpään
Oakwillow city, Haedleigh city, Blencogo fortress, town of Tottenham ja town of Orrinshire. suurin kylä on Falkirk ja alueella sijaitsee lukuisia muitakin pikku kyliä.

Muut kaupungit ja kylät:
Astoirwenissä on neljä suurta kaupunkia jotka ovat syntyneet linnoitusten läheisyyteen. Jokaisella linnoituskaupungilla on oma Linnoituksen päällikkö, joka vastaa elämän sujuvuudesta ja valvoo kaupunkien turvallisuutta.

Kherton Fale - etelä
On pääkaupungin jälkeen suurin linnoitus. Sijaitsee eteläisellä rajalla, lähellä Gilmairin laaksoa. Suuri, kukoistava kaupunki joka ei poikkea arkkitehtuuriltaan. Kaupungin ympärillä on myös muuri. Eteläinen kuningaskunta on runsaudensarvi. Maatalous kukoistaa eteläisessä maakunnassa. Sen vuoksi linnalla on mittavat ruokavarat ja kovatasoinen armeija.
Lähettyvillä sijaitsevia muita kaupunkeja ja kyliä ovat, suurimmasta pienimpään:
Tylwaerdreath town, Eastcliff town ja village of Penrith, alueella on myös muita pieniä kyliä.

Srose Epleim - itä
Toiseksi suurin kaupunki linnoituksineen sekä muurineen. Ihmiset elävät suurista metsistään muun muassa valmistamalla puusta hyödykkeitä, metsästämällä ja polttamalla tervaa. Suuri linnoitus on antanut elämän suurkaupungille sen ympärille. Suurkaupungin ympärillä on myös runsaasti maataloutta ja hevoskasvatusta.
muita kyliä ja kaupunkeja: Calcherth,Ardglass,Luton ja Lyne

Blazale Maso - pohjoinen - Lake Myrrha
Blazale Maso sijaitsee pohjoisessa, Lake Myrrhan rannalla. Se on suuri ja kiireinen kaupunki, jossa kulkee vilkas lauttaliikenne syvän sinisen järven yli.
Alueella on myös muita kaupunkeja ja kyliä, kuten Tergaron, Ilragorn city, Harmstead town ja village of Bury. Maan halki virtaavan suuren joen nimi on River Pyrrha.

Yesa Icord - länsi
Yesa Icord sijaitsee lännessä ja linnoitus on varmasti yksi kauneimmista maassa. Kauneuden ei pidä antaa hämmentää sillä linnoitus on itsessään myös hyvin toimiva. Linnoituksen juurella oleva kaupunki on kaunis ja vilkas, se elää enimmäkseen maataloudesta ja tekstiilin tuotannosta.
Muita kyliä ja kaupunkeja :
Marnmouth city, Athelney town, Wandermere town, Silverkeep village

Suhteet muihin kuningaskuntiin:
Kuningas Conrad on ylläpitänyt rauhaisia suhteita muihin kuningaskuntiin. Minä avoimempi maa on vieraille ja kaupankäynnille, sitä todennäköisemmin suhteet ovat rauhalliset ja molempia hyödyttävät. Mitä sulkeutuneempi maa, sitä kalliimmaksi ja hankalammaksi asiat on tehty.
Astoirwen on tunnettu mahtavista paladin* armeijastaan, kaupankäynnin tuotteistaan ja ihmisten yleisestä ystävällisyydestä sekä anteliaisuudesta. Paikalliset ihmiset ovat muiden maiden kansalaisiin verrattuna melkoisen pitkiä. Tavan matkaajat saavat ystävällistä kohtelua ja matkaaminen maassa on helppoa papereiden ollessa kunnossa. Parhaimmissa väleissä kuningaskunta on pohjoisen kuningaskunnan kanssa. Caenezhin kuningaskunta on Astoirwenin lähin liittolainen ja ollut sitä jo monen sukupolven ajan.

*Paladin on ratsusotilas joka on syvästi uskonnollinen. He kokevat että on heidän tehtävänsä vaalia järjestystä, oikeudenmukaisuutta ja hyvyyttä, heidän tehtävänsä on karsia maailmasta kaikki paha. Paladinit ovat hyväntahtoisia, oikeudenmukaisia ja hyveellisiä, he kohtelevat kaikkea elämää suurella kunnioituksella eivätkä koskaan vuodata viatonta verta. He ovat ritareita kiiltävissä haarniskoissaan jotka rientävät heikomman tueksi ja vaalivat oikeuden tapahtumista. He elävät tiukan kunniakoodin alla, eikä yksikään avunpyyntö ole liian suuri taikka pieni.

Ilmasto, luonto ja eläimistö:
Kuningaskunta on tunnettu kauniista neljästä vuodenajastaan. Kesät ovat valoisia ja lämpimiä. Näiden lämpimien päivien joukkoon mahtuu myös useampi helteinen päivä. Näinä helteisinä päivinä iltapäivä ukkoset ovat tuttuja. Kesäisin sadetta saadaan tasaisesti kevyinä kuuroina. Päivät ovat yleensä poutaisia ja iltaisin lämpötilan laskiessa saadaan sadetta jos on sataakseen.
Syksy tuo mukanaan sadetta ja laskevan lämpötilan. Lehtimetsät täyttyvät väristä kun ruska pääsee loistoonsa. Talven lähestyessä halla saapuu niityille ja pelloille. Kuningaskunnan talvet ovat lumisia ja verrattain kylmiä. Pakkasta saattaa aivan pohjoisessa olla jopa -20 astetta mutta keskimäärin pakkasta on noin kymmenisen astetta. Aivan etelässä ihmiset selviävät vain muutaman asteen pakkasilla. Lunta on maassa sen verran, että kinosten pinoaminen ei talvella lopu. Pohjoisessa lunta saattaa olla talven lopussa metrin verran ja etelässä nilkkaan. Lämmin ja verkkainen kevät tuo kuitenkin helpotuksen pakkaseen. Lämpötilojen noustessa lumi häviää nopeasti pieniksi puroiksi ja jotkut joet saattavat tulvia vedestä. Kevät ajaa talven pimeyden ja pakkasen pois. Se aloittaa työntäyteisen ajan tavallisen talonpojan elämässä.

Maan metsät ovat monimuotoisia. Etelässä kasvavat runsaat lehtimetsät, joissa kasvaa joukko jalopuita, kuten tammia, pyökkejä, jalavia, leppiä, lehmuksia, pajuja, koivuja ja pähkinäpensaita.
Pohjoisemmaksi mentäessä metsät muuttuvat enemmän koivupitoisiksi. Koivupitoisemmista metsistä hiljalleen pohjoiseen mennessä, alkavat kukoistaa hiljalleen erilaiset havupuut. Aivan pohjoisessa kasvaa sekametsää mutta varsinaisia kuusimetsiä ei maassa ole.

Maa on viljavaa ja ravinteikasta joten maan avarat niityt ovat täynnä apilaa ja muuta kedon kukkasta. Ruoho kasvaa runsaana ja sen laatu on hyvää. Kasvit ja kukkaset kukoistavat niin metsissä kuin niityilläkin. Kukkien ja yrttien kirjo on suuri.
Maan metsissä viihtyy suuri joukko erilaisia eläimiä. Metsän pedot ovat karhut, sudet, ketut, mäyrät ja ilvekset. Metsissä tavataan kirjava joukko pieniä vipeltäjiä kuten oravia, siilejä, erilaisia hiiriä, suuri joukko sammakoita ja ihmiselle harmittomia käärmeitä. Maassa vipeltää myös pieniä liskoja ja salamantereita. Metsän kätköistä löytyy myös metsäkauriita, isokauriita ja villisikoja. Kuningaskunnan metsien kätköistä löytyy myös harvalukuisempana alkuhärkiä ja vinsettejä, joiden metsästys on kovan rangaistuksen uhalla kielletty. Niitä saa metsästää vain metsästäjien killan päällikön luvalla.
Alkuhärästä mainittakoon, se on tavallista sonnia suurempi. Sen säkä on noin kaksi metriä, sillä on noin metrin mittaiset kaarevat sarvet ja sen paino on noin tonnin luokkaa. Ahdistettuna se on arvaamaton ja hengenvaarallinen. Alkuhärkä laiduntaa metsissä syöden heiniä ja pensaskasveja. Visentti on biisonin eurooppalainen serkku ja sen säkä on melkein kaksi metriä ja paino yli 800 kiloa. Se viihtyy myös metsissä ruohoa syöden. Kumpaakaan lajia ei suositella lähestyttäväksi.
Erilaisia lintuja löytyy montaa lajia, aina metsäkanalinnuista laululintuihin ja sorsiin.

Pihapiirissä viihtyy osa rohkeammista linnuista, siellä ne viihdyttävät ihmisiä laulullaan. Lajeja on monia ja laulajia on monenlaisia. Laululintuja ei metsästetä ja ihmiset yleensä arvostavat näitä sulo äänisiä lintuja.
Metsissä viihtyvät aremmat metsälinnut ja pöllöt. Niitäkin riittää lajeina ja metsässä kaikuu päivisin laulu ja iltaisin ja öisin huhuilu. Metsässä ja sen lähettyvillä aukeilla viihtyy fasaaneja sekä villejä kyyhkysiä. Kyyhkysen serkut, pulut viihtyvät suuremmissa kaupungeissa. Maasta löytyy myös erilaisia sorsia joita syksyn tullen pyydetään. Joutsenia ei metsästetä niiden kauneuden ja harvalukuisuuden vuoksi.

Pääasiallinen toimeentulo:

Maanviljelys:
Pohjana Astoirwenin hyvinvoinnille on sen maatalous. Suosituimpia viljeltäviä viljoja ovat alkuvehnä eli speltti, ohra, kaura, ruis ja viljahirssi. Pelloilla viljellään myös pellavaa, sokerijuurikasta, porkkanaa, kaalia, perunaa, naurista, lanttua ja herneitä. Muita viljeltäviä kasveja ovat humala, omenat, villiyrtit ja monenlaiset marjat. Aivan etelässä on yksi päärynäpuu tarha. Usein ihmisillä on niin pienissä kuin suurissakin puutarhoissaan laaja valikoima erilaisia hyötykasveja, eli yrttejä ja marjapensaita.

Astoirwenissä kasvatetaan nautakarjaa, joista saadaan lihaa ja maitoa. Ihmiset pitävät myös sikoja, kanoja ja vuohia sekä lampaita. He kasvattavat myös kyyhkysiä ja ankkoja. Kalaa ihmiset saavat järvistä ja joista, kalat ovatkin tavallisen kansan perusruokaa sillä halvat järvikalat eivät juuri kelpaa ylimystölle. Varakkaampi väki herkuttelee villisian, fasaanin, kauriin ja karhun lihalla sekä ulkomailta ostetuilla herkuilla, kuten meren kaloilla ja eri lihoilla. Ulkomaille myydään erikoisempia lihalaatuja, kuten karhun ja kauriin lihaa. Erikoisuutena myynnissä on vinsentin ja alkuhärän lihaa, mutta sen vähäinen tarjonta nostaa ulkomailla hinnan korkeaksi.

“Teollisuus”
Astoirwen on tunnetuin aseteollisuudestaan sekä hevostarvikkeistaan. Aseet ovat laadukkaita sekä kestäviä. Parhaimman laatuisat aseet myydään ainoastaan oman kuningaskunnan armeijalle, mutta ulkomaille myydyt aseet eivät muiden maiden aseiden laadun rinnalla kalpene. Ne eivät ole kovin koristeellisia mutta niiden kestävyys on omaa luokkaansa. Samoin niiden hinta, joka on usein moninkertainen paikalliseen verrattuna.
Hevostarvikkeet ovat myös erittäin tunnettuja muissa kuningaskunnissa. Satulat, suitset, loimet, harjat sekä erikoiskengät ovat muissa kuningaskunnissa hyvin myyviä. Erilaisista salvoista, vahoista ja voiteista puhumattakaan. Niiden laatu on kehuttu mutta arkisempi ulkomuoto ei ole ihailtu.
Kangasteollisuuden tuottama pellava ja villa ovat myös hyvälaatuisia, usein arkisemman värisiä. Ne ovat paksuja ja kestäviä. Ulkomaiden hienojen silkkien ja muiden värikkäiden kankaiden joukossa ne ovat arkisia, mutta hyvä sijoitus perusvaatetta haluavalle. Kuningaskunnassa tuotetaan myös kalliimpia kankaita mutta vähäinen tuotanto menee yleensä omilla markkinoilla.
Kuningaskunnassa valmistetaan myös paljon käytännöllisiä arkielämän perustarvikkeita, kuten esimerkiksi saviruukkuja, pajukoreja, puisia astioita yms.

Astoirwen täysiverinen

Rodun tyypillinen rakenne on hyväryhtinen ja atleettinen. Se on pitkäselkäinen ja jalkanen rotu. Sen liikkeet ovat voimakkaita, tasapainoisia, pitkiä ja pehmeitä. Sen rakenne on voimakas ja lihaksikas, erityisesti voimaa huokuu voimakas kaula ja rinta. Hevosen pää on kevyt ja se kantaa sen ylväästi, ei koskaan roikottaen. Hevonen on ylväs ja ilmeikäs.

Luonteeltaan ne ovat menohaluisia, työintoisia ja energisiä. Ne kuumuvat helposti ja niiden halu juosta on voimakas. Ne ovat yhden ihmisen ratsuja, ne eivät pidä tuntemattomista ihmisistä. Ne ovat sosiaalisia mutta suhtautuvat rauhallisesti lauman ulkopuolisiin hevosiin. Useimmiten välinpitämättömästi mutta laumansa kanssa ne viihtyvät. Niiden uteliaisuus saattaa usein johtaa ongelmiin.

Astoirwen sotaratsut jaetaan kahteen päätyyppiin: ratsu ja valjakkotyypin hevosiin, myös näiden kahden välimuotoa ilmentyy. Ratsut ovat hevosurheilun sekatyöläisiä ja ne soveltuvat useisiin lajeihin ja oppivat helposti monia vaadittavia taitoja. Valjakkotyypin hevoset ovat kestävämpiä ja sitkeämpiä sekä parempihermoisia. Ne ovat myös ratsutyyppiä voimakasrakenteisempia.

Molempien sallitut värit ja muunnokset ovat musta ja musta valkoisin merkein, sukat ja päämerkit ovat kaikki sallittuja. Laikkuja, kirjavuutta tai muita värejä ei sallita. Karvan tulisi olla lyhyttä, kiiltävää ja pehmeää. Talvikarvan tulisi olla paksua ja selvää. Harjan tulisi olla pitkä ja luonnollinen, myös hännän sallitaan olla pitkä. Harja usein palmikoidaan ja osa hännästä letittään. Myös harjan leikkaaminen pystyksi on sallittu, samoin hännän tasaaminen kauniiseen muotoon mutta se on säilytettävä pitkänä.

Kallisarvoisten hevosten kasvattaminen ei ole helppoa eikä halpaa lystiä. Suurilla talleilla on yleensä varaa kasvattaa tätä rotua, sillä se vaatii paljon tilaa sekä kärsivällisyyttä. Hevosten kouluttaminen on erittäin tarkkaa puuhaa, ja kouluttajat pyrkivätkin luomaan hevosiin vahvat suhteet jo niiden synnyttyä, jotta ne oppivat että ihmisten seura on normaalia, miellyttävää ja luottamuksen arvoista. Hevoset kasvavat suurissa laumoissa valtavissa aitauksissa. Tammat laiduntavat ja kasvattavat laumoissaan varsojaan. Tammat saavat uusia varsoja kykynsä mukaan. Kolmivuotiaina nuoret hevoset otetaan koulutukseen. Sitä ennen kouluttajat ovat viettäneet hevosten kanssa paljon aikaa laitumilla, sekä joka ilta talleissa, joihin kaikki hevoset otetaan suojaan. Oriit menevät armeijalle ja tammat jäävät usein kasvattajilleen. Ruunattuja huonompia hevosia saatetaan myydä armeijan ulkopuolisille varakkaille ihmisille. Näiden hevosten kasvattaminen on taito, joka opetetaan isältä pojalle eikä kukaan ole koskaan kirjoittanut oppejaan ylös. Hevosten kasvattaminen onkin yksi tarkimmin varjelluista salaisuuksista. Talleja vartioidaan erityisen tarkasti ja hevosvarkaudesta menettää kätensä saman tien kiinni jäädessään. Pahimmassa tapauksessa varas päätyy teloitettavaksi.

Arkkitehtuuri ja kulttuuri:
Lyhyesti, Astoirweinin arkkitehtuuri pohjautuu muutamaan selkeään perusperiaatteeseen, käytännöllisyyteen, kestävyyteen ja selkeyteen. Kaikella on tarkoituksensa ja paikkansa. Rakennukset ovat yleensä vahvoja, jopa linnamaisia. Seinät ovat suurimmaksi osaksi paksuja ja vahvoja mutta niiden painoa on opittu jakamaan niin että pienimuotoinen koristeellisuus on tarpeen tullen mahdollista. Yleensä rakennukset ovat yksinkertaisia ja rakennettu materiaaleista jotka kestävät aikaa. Siksi kivi on materiaalina hyvin suosittu, myös lattioissa. Rakennuksissa suositaan pyörökaaria ja maltillisia ikkunoita, joissa on usein lasimaalauksia. Aiheina ovat usein luonto ja uskonnolliset teemat. Suuret koristeelliset ikkunat ja kevyemmät seinät on varattu erityisiin paikkoihin, joissa on oltava näyttävyyttä, esim. valtaistuinsalissa tai temppelien suurissa huoneissa. Kaupungeissa on usein suojaavat muurit sekä kiviset kadut. Suurimmat päätiet ovat saaneet myös kivipäällysteen. Kalleimmat talot ovat yleensä kiveä ja vähemmän arvokkaat talot on tehty puusta ja joskus osittain kivestä. Kaupungeissa kattotiilet ovat usein suosituin vaihtoehto, maalla kuitenkin olkikatto on suosituin kattotyyppi. Koska luonto on lähellä paikallisten sydämissä, löytyy rakennuksista Ateneumeja ja pihoja, suurimpien ja hienoimpien kuuluessa kartanoihin. Kaupungissakin parhaimmilla alueilla on pieniä pihoja joissa voi kasvattaa hyödyllisiä kasveja. Maatiloiden puutarhat ovatkin täynnä yrttejä, pensaita ja tuottavia puita.

Tapakulttuuri:
Kaikki tuntevat varmasti yleiset hyvät tavat ja niitä noudatetaan myös tässä valtiossa. On kuitenkin muutama huomionarvoinen asia, jotka saattavat tulla yllätyksenä matkailijoille.
Selän kääntäminen on torjunnan merkki, jos teet typeryyksiä ja käyttäydyt huonosti, ihmiset alkavat kääntää selkänsä ja kieltäytyvät jatkamasta keskustelua. Jos keskustelukumppani tuntee likaantuneensa keskustelusta, he saattavat suorittaa rituaali peseytymisen. Lisää tästä uskonnossa. Jos matkaajasta tulee paikallisten silmissä erittäin epäsuosittu, saattaa hänen nenänsä edestä mennä kaupat ja muut kiinni. Erittäin epäsuosittu matkaaja löytää itsensä rajojen ulkopuolelta. Tavernoihin ei palkata ketään viihdyttämään, mutta jos uskaltaa viihdyttää muita ja onnistuu, saa usein palkaksi yhden tuopin. Astoirwen on lahjojen antamisen kulttuuri. Anteliaisuus on hyve, joten lahjan voi saada pelkästään siksi että lahjan antajalla on hyvä päivä. Ystäviä ja perheenjäseniä muistetaan muulloinkin kuin syntymäpäivinä ja muina erityisinä päivinä. Myös muut anteliaisuuden osoitukset ja hyvät teot ovat arkipäiväisiä.

Yhteiskuntarakenne:
Kuningasperhe
Korkea arvoisimmat sotilaat ja virkamiehet yms.
(Kenraalit, ministerit, korkeimmat kiltapäälliköt, parhaimmat maagit.)
Papit ja papittaret
Sotilaat (vain miehiä)
(omassa arvojärjestyksessään..)
Oppineet
(Opettajat, parantajat, tieteidenharjoittajat, maagit yms.)
Palkkasotilaat (Miehiä ja naisia)
(Vain arvostetuimmat kohoavat yli tavallisen sotilaan, muutoin alempiarvoisia)
Kauppiaat, käsityöläiset
(mitä taitavampi, sen arvostetumpi)
Tavallinen kansa
(Maanviljelijät, tavalliset kauppiaat, käsityöläiset, palvelijat yms.)
Yhteiskunnan hylkiöt
(varkaat, murhaajat, luopiot, maksulliset seuralaiset yms.)

Koulutus:

Varakkaista perheistä tulevat lapset saavat laajat taidot ja perusteellisen sivistyskasvatuksen. Kotiopettajat opettavat heille laskentoa, äidinkieltä, luonnontieteitä ja kulttuuria. Kulttuurissa painotetaan yleissivistyksen hallintaan. Varakkaammilla perheillä on myös varaa antaa lapsilleen mahdollisuuden opiskella aineita syventävästi. Erityiset erikoistuneet opettajat opettavat heille filosofiaa, ajattelemisen taitoa. Tämän lisäksi he opettavat syventävästi kulttuuria, kuten taiteita ja musiikkia. Oppilaat saavat opetusta lisäksi puhumisen taitoon - syventävää etiketin opetusta ja erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan tietävyyteen. Erityistä arvostusta nauttii ratsastuksenopettaja, sillä ratsastamisen ja hevosen hoitamisen taitoa pidetään erityisessä arvossa.
Varakkaat perheet kouluttavat kaikki lapsensa, sukupuoleen katsomatta. Vanhemmat panostavat lastensa koulutukseen, erityisesti jos joku heidän lapsistaan on erityisen hyvä jossain aineessa.

Sotilaskoulutus on aivan erityinen koulutus, jossa opiskelu harvoin koskaan lakkaa. Tavalliseen sotilasluokkaan kuuluvien perheiden pojat pääsevät tähän koulutukseen, jonka he aloittavat jo nuorena. Aluksi opiskelu on aivan samanlaista kuin normaalissa koulussa - perustason laskento, äidinkieli, kulttuuri, käytöstavat… - mutta poikkeama tulee runsaammassa liikunnan määrässä. Kuri on tietysti kovempaa kuin kirkon koulussa, kuten myös keskinäinen kilpailu.

Kun pojat tulevat viidentoista vuoden ikään ja läpäisevät kutsuntansa, heidän opiskelunsa jatkuu sotilaallisesti painotettuna. Heidän fyysisestä kunnostaan pidetään huolta liikunnalla, mutta taistelukoulutus tulee lisäksi mukaan opiskeluun. Aikaisemmin heille opettivat ratsastuksen taitoa sekä taistelua heidän isänsä tai palkattu opettaja. Nyt heille opetetaan ratsastusta suuremmissa ryhmissä sekä aloitetaan todellinen taistelukoulutus, joissa oppilaille opetetaan taistelua eri asein maassa ja ratsain. Ryhmät eivät ole pieniä ja kilpailu on sen mukaista. Parhaimmat saavat erityistä opetusta sillä välin kun heikommin suorittavia ruoskitaan eteenpäin. Kuri on kovaa ja opiskelu myötäilee sitä käytäntöä. Nuoret pojat saavat syvennettyä opetusta matematiikassa, sotilaskulttuurissa ja puheessa sekä kirjoittamisessa. He oppivat nopeasti arvioimaan etäisyyksiä ja joukkojen kokoa. Heille opetetaan sotilaiden käytösetiketti ja muodollisen puheen malli. Puheen mallilla tarkoitetaan kuinka he puhuvat ylimmilleen. Erityisen lahjakkaat sotilaat jatkavat sotilasakatemiaan, joissa heidän taitojaan syvennetään niin taistelun kuin strategiankin kannalta. Akatemiasta ovat valmistuneet kaikki ylemmät upseerit.

Tavallinen perusoppimäärä:
Tavalliselle kansalle koulutuksen järjestää kirkko ja se on kaikille lapsille ilmainen. Se on vähävaraisemman kansan ainoa koulutus. Siellä lapsille opetetaan laskennan vähimmäismäärä, äidinkieltä ja kulttuuria. Tässä koulussa heille annetaan elämässään vaadittavat perustaidot, mutta ei juurikaan sitä enempää.

Ammattiin kouluttautuminen:
Ammattiin voi kouluttautua vain yhdellä ainoalla tavalla, ja se on olemalla oppipoikana tai -tyttönä. Heidän opettajansa ovat joko heidän vanhempansa, joilla on joku ammatti, tai muu henkilö, joka on lupautunut opettamaan heille ammattinsa. Jokaisen ammattikunnan killalla on oma kokeensa, jonka oppilas pääsee suorittamaan opettajan luvalla. Kun oppilaasta tulee kokeen jälkeen ammattilainen, hän saa oman ammattinsa kiltamerkin, joka oikeuttaa hänet harjoittamaan ammattiaan. Opettaja saa jokaisesta kouluttamastaan ammattilaisesta merkittävän korvauksen killaltaan.

Pukeutuminen:

Astoirwen naiset, vaatimattomuudessaan loisteliaita.
Astoirwen naiset ovat vaatimattomuudessaan loisteliaita, heidän kauneutensa salaisuus on huolella hoidettu iho ja luonnollinen silmiä korostava meikki. Meikkeinä toimivat puuteri jonka on oltava kevyt kuin perhosen kosketus. Muita meikkejä ovat hiili, joilla silmiä rajataan aavistuksen, marjamehusta tai ruusun terälehdistä saatu väri jota käytetään huuliin, poskiin ja joskus silmäluomille.

Naiset laittavat mielellään hiuksiaan ja halutuin lopputulos on luonnollinen, vaikka niitä olisikin laitettu tuntikausia. Vaivattomat kampaukset saattavat sisältää lettejä, nauhoja ja siroja koristeltuja hiuskiinnikkeitä tai pantoja joissa voi olla mm. helmiä. Suosituimpia koristeita ovat kuitenkin luonnon kukkaset, olivat hiukset sitten auki tai kiinni, erilaisilla nutturoilla, leteillä tai muilla.

Nykyisen muodin mukaisesti ylimystön naisilla saattaa olla päässään hattuja, alempaan luokkaan syntyneiden suosiessa huiveja. Ylimystön käyttämät huivit ovat huomattavan paljon parempaa materiaalia. Muodin mukaan korut ovat usein riippuvia ja yksinkertaisia, choker-korujen ollessa myös muodissa. Naisilla on myös usein sormuksia, rannerenkaita ja muita koruja. Kruunut, tiarat ja muut on varattu vain kuninkaallisille. Niitä ei näe edes rikkaimmilla ylimystön jäsenillä.

Soturinaiset:
Vaikka nämä naiset ovat valinneet miekan tien, heidän ei katsota olevan vähemmän naisia. Heidän sallitaan pukeutuvan käytännöllisesti housuihin mutta juhlallisissa tilanteissa heidänkin odotetaan saapuvan mekossa. Soturinaiset tekevät usein vaatteensa itse ja ne ovat käytännöllisiä ja istuvia. Usein soturinaiset sitovat vyötäisilleen pitkän kangasvyön joka näyttää hamemaiselta mutta ei estä liikkumista. He käyttävät myös pidennettyjä tunikoita tai liivejä jotka kätkevät naisellisia muotoja ja takamuksen. Takapuolen pitää pysyä piilossa vaikka lannevaatteen alla, yksin housut eivät riitä. Pelkissä housuissa kulkeminen on epänaisellista ja säädytöntä.

Miesten pukeutuminen:

Miesten pukeutuminen on yksinkertaista ja käytännöllistä. Kerroksellisuus on valttia miesten pukeutumisessa, sillä mitä varakkaampi mies, sitä enemmän vaatteita. Tavallisella miehellä on usein pitkät saappaat, pitkät housut ja puoli pitkähihainen paita. Sään mukaan viitta tai takki kulkee mukana. Varakkaalla miehellä on pitkä hihainen paita jossa on suorat hihat. Varakkaalla miehellä on myös liivi ja takki tai viitta päällään. Muista asusteita varakkaalla miehellä ovat hatut, kravaatit, solmiot ja käsineet sään mukaan. Miehet eivät koskaan käytä polvihousuja sillä ne katsotaan säädyttömäksi. Miesten vaatteissa saattaa olla koristuksia kirjailtuna. Aiheena ovat usein säännölliset kuviot tai luonto. Maltti on valttia kuvioiden ja värien kanssa. Sotilashenkilöt tunnistaa punaisesta univormusta tai arkiasussaan heillä on lanteille sidottu punainen kangasvyö.
Muodikkaat nuoret miehet käyttävät otsapantoja, ne ovat ohuita ja vain rohkeimmat pitävät niiden metallisia versioita.

Uskonto: Wanders of the Three Divines

Wanders of the three divines on polyteistinen, aurinkokeskeinen uskonto. Sillä on kolme pyhää ihmishahmoista palvonnan kohdetta; mies hahmoinen jumala Sorasil ja kaksi naishahmoista jumalatarta: Aelia ja Fidione. Uskonnossa on kolme päätietä, joiden mukaan tiettyjen ihmisten pitäisi elää elämäänsä. Uskonto tiedostaa elämän muuttuvaisuuden, joten henkilön on suotavaakin kulkea useampaa kuin yhtä tietä tasapainon saavuttamiseksi.

Path of the humble
Sananmukaisesti nöyrän polku. Polku ihmisille jotka kohtaavat elämässään vaikeuksia, pettymyksiä ja paljon työtä. Arvostettuja hyveitä ovat kuuliaisuus, ahkeruus ja rehellisyys. Työ palkitsee tekijänsä ja nöyrästi hyvin työnsä tekevä ihminen palkitaan. Itse ei tarvitse itseään nostaa jalustalle. Muut tekevät sen kyllä kun huomaavat nöyrän ja kunniallisen asenteen.

Path of the wise
Polku heille jotka havittelevat tietoa ja omaavat valtaa päättää. Arvostettuja hyveitä ovat jälleen ahkeruus ja rehellisyys mutta nyt painotetaan myös oikeudenmukaisuutta ja anteliaisuutta. He jotka havittelevat tietoa, tulisi jakaa viisauttaan muille ja auttaa tekemään omalla panoksellaan maailmasta parempaa paikkaa. Päättäjille, jotka tekevät niin pieniä kuin suuria päätöksiä niin elämästä ja kuolemasta, oletetaan olevan oikeudenmukaisia ja lahjomattomia.

Path of a soldier
Sotilaan tie on yksinkertainen. Elää kunniakkaasti, aina omia taitojaan hioen. Hänen tehtävänsä on elää hyveiden mukaan ja taistella pahaa ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Kunniakas soturi on nöyrä, uskollinen, rehellinen sekä periksiantamaton. Hän ymmärtää myös armollisuuden tärkeyden sekä elämän kalleuden. Uskollinen soturi on valmis antamaan henkensä tavoitteensa vuoksi.

Sorasil ~”Come to me and I will quide you back into the light.”

Sorasil kuvataan pitkänä ja vahvana miehenä. Hänellä on usein viitta ja haarniska. Hän on sodan ja taistelun jumala. Hän on Aelian aviomies ja edustaa perheessä miestä. Hänen suojelukseensa kuuluvat isät kuten myös heidän poikansa sekä kaikki miehet erityisesti, jotka ovat valinneet miekan tien kuljettavakseen.
Perheessä Sorasil edustaa suojelevaa ja rakastavaa aviomiestä. Aviomiehenä Sorasil edustaa uskollisuutta, suojelusta, kompromissia, vakautta ja tukea. Sodan ja taistelun jumalana hän edustaa kunniaa, voimaa, järkeä ja uskollisuutta. Miehenä Sorasil edustaa maskuliinisuutta ja veljeyttä. Sorasil antaa rohkeutta taisteluun, sota onnea ja parantaa fyysisiä vammoja.

Aelia
~ “In the glory of the sun, all you may flourish but never be blinded by my light.”

Aelia on auringon jumalatar ja Sorasilin vaimo. Aelia kuvataan usein pitkässä liehuvassa valkoisessa mekossa, auringon säteet kruununaan. Auringon jumalattarena Aelia edustaa anteliaisuutta ja elämää. Aelia edustaa rakkautta, hyvyyttä, viisautta, iloa ja vilpittömyyttä, nöyryyttä ja ahkeruutta. Vaimona hän edustaa rakkautta, uskollisuutta, onnea ja hedelmällisyyttä. Jumalatar Aelia on äitien ja tytärten sekä elämän suojelija. Hän hoivaa henkisiä haavoja ja heikkoutta.

Fidione ~”From the light thy shall not turn, for only there I grant my salvation for thy soul.”

Fidione on kuun jumalatar ja Aelian nuorempi sisar. Häneen yhdistetään kuu, tähdet, aika ja kuolema sekä taivaan takainen elämä. Fidione edustaa hengellisyyttä, inspiraatiota, taiteellisuutta, naisellisuutta, voimaa, itsevarmuutta ja suojelusta. Hän on soturitarten suojelija ja käy tähtisoturiensa kanssa taistelua pahuutta vastaan öisin. Hän on painajaisten karkottaja ja enneunien tuoja. Unen maailmassa hän on opettaja ja opastaja. Kuolleista hän erottaa hyvät pahoista ja lähettää heidät joko taivaan taakse paratiisiin, omiksi tähtisotureikseen tai tartarokseen vastaamaan elämän synneistä. Fidione kuvataan valkoisessa mekossa jonka päällä on haarniska, hänellä on myös kilpi joka hohtaa peilin lailla. Toisessa kädessään hänellä on valkoinen keihäs.

Palvontapaikat:

Siinä missä papisto hoitaa seremoniat suurissa temppeleissä, muu kansa harjoittaa uskontoaan myös lähellä kotoaan arkielämässä. Kaupungeissa on satoja isompia tai pienempiä ulko alttareita, hieman sivummalle piilotettuna katseilta. Niitä käyttävät yhdessä tietyt perheet tai yhteisöt, varallisuudesta riippumatta, koska jokaiselle ei voi olla omaa alttariaan ahtaissa kaupungeissa. Usein pienistä kylistä löytyy yksi yhteinen alttari. Ihmiset joilla on tilaa ja varaa, on usein oma alttari. Alttarit on usein sijoitettu rauhallisiin ja kauniisiin paikkoihin. Ne saattavat sijaita metsän reunassa, lammen tai puron varressa. Pääasia on että paikka on rauhallinen ja puhdas. Kaupungeissa talojen takana tai sivuilla on usein ateneumeja joissa yhteisö alttarit sijaitsevat. Kaikki alttarit on rakennettu vaaleasta kivestä jonka kylkeen on kaiverrettu aurinko ja kuu. Alttareilla on usein paljon kynttilöitä. Yhteisissä alttareissa on suuria kynttilöitä kullekin perheelle ja yhteisölle. Kotialttareissa yksi kynttilä kullekin perheenjäsenelle.

Uskonnon ja kruunun välinen suhde:

Jokaisella on oma paikkansa maailmassa. Kuningasperhe on maallisen vallan huipulla ja he ovat vannoneet suojelevansa maata ja sen kansalaisia. Siinä missä heillä on kaikki valta maan päällä, kirkko huolehtii maan kansalaisten sieluista sekä moraalista. Kuninkaallisilla on moraalinen velvollisuus kuulla pappien ja papittarien neuvoja ja huolia, mutta heidän ei tarvitse toimia sen mukaan. Kuningasperhe pitää kirkon vallassa, josta kirkko on ollut hyvin tietoinen. Siksi uskonnon edustajat pyrkivätkin pitämään hyvät suhteet kuningasperheeseen.

Mahdolliset uskonnolliset juhlat ja tavat:

Tapoja:
Rituaalipuhdistautuminen:
Henkilö pesee vedellä kasvonsa, kätensä ja niskansa. Tämä rituaali suoritetaan muiden uskonnollisten tapahtumien yhteydessä tai kun henkilö tuntee likaantuneensa, esim. keskustelukumppanin sanoista, muista tapahtumista tai tilanteista johtuen.

Arkipäivän uskonnollisuus:

Temppeleissä:

Joka päivä auringon nousun aikaan, temppeleissä asuvat papit ja papittaret sytyttävät alttarien kynttilät, he vaihtavat kuluneet uusiin ja siistivät alttareita muutenkin. Päivän aika he huolehtivat että kynttilät rakennuksessa palavat. He pitävät myös seremonioita ja muita pienempiä tilaisuuksia päivän mittaan. Päivän aikana he suorittavat myös uhrauksia jumalille erityisillä uhrilahjoilla.

Kotona:

Useimmat alttarit ovat pieniä, joten niillä poltetaan usein suitsukkeita tai kynttilöitä. Uhrauksia suoritetaan vain suuremmilla alttareilla joihin kaikilla ei ole varaa. Kotona ihmisillä on mahdollisuus rukoilla aina kun heistä siltä tuntuu. Usein ihmiset osallistuvat temppelissä pidettäviin tilaisuuksiin aina kun he vain ehtivät ja haluavat.

Yhteisöissä:

Yhteisö alttareilla käyvät ihmiset, joilla ei ole kotona alttaria eikä heillä ole aikaa tai mahdollisuutta osallistua temppelien seremoniaan. He polttavat yleensä suitsukkeita ja kynttilöitä alttareilla. Uhrauksena he antavat vain seremonia viiniä alttarille. Muita uhreja ei pienissä yhteisö alttareissa toimiteta. He yleensä rukoilevat paikalla ja kuuntelevat jonkun kertomaa tarinaa. Myös yksin asuvat suosivat yhteisö alttareita. Yhteiskunnallinen asema ei määritä alttaria jolla ihmiset käyvät. He kuitenkin valitsevat yhden alttarin ja käyvät siellä.

Erityiset juhlat yms:
Kaste, Häät, Hautajaiset, Kylvö Juhla, Sadonkorjuujuhla, Vuodenvaihteen juhla, Vuodenajan vaihteen juhla, Talven perhejuhla, Sota Menestyksen seremonia, Rauhan alun seremonia, Aikuistumisjuhla, Kruunajaiset, Johtajan valitseminen

festivaalit:
Ruusujuhla, Turnajaiset, Hevosmiesten killan festivaali, Karnevaalit

Historia:

Kuningaskunnalla on värikäs historia ja sen menneisyyteen mahtuu monia taisteluita, juonittelua ja sotia. Lyhyesti ajan jaksot jaetaan kolmeen aikaan, joista kolmas aika on kiistämättä sen kukoistuskaudella.

Ensimmäinen jakso tunnetaan nimellä heimosotien aika. Tämä tapahtui kauan ennen ensimmäisenkään valtakunnan syntyä. Tiedetään että alueella asui monenlaisia klaaneja ja taistelut niiden välillä olivat verisiä.

Toisen ajan alussa tilanne oli jo rauhoittunut ja ensimmäiset kylät ja kaupungit saivat rauhassa syntyä. Kuningaskunta sai rauhassa muodostua toisen ajan aikana mutta sen loppuun tultaessa tapahtui ehkä suurin muutos sen historiassa. Kuningaskunta oli muuttunut heikoksi huonon hallinnan takia. Ulkomailta saapui uusi armeija, jonka taitava kenraali valloitti maan itselleen. Tämä kyseisin mies oli kuningas Conradin isän isä, joka loi myös hyvät suhteet Caenezhiin.

Kolmannen ajan alkua merkitsi uuden kuningaskunnan synty, syntyi maa joka tunnetaan nimeltä Astoirwen. Kuningaskunta elää kukoistus kauttaan ja onkin vahvimmillaan koko historiansa aikana. Elämä on huomattavasti parempaa kun kaikki ei ole koko ajan kaatumassa niskaan.

©2017 GILDOMERA - Fantasiaroolipeli - suntuubi.com