Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kuningaskunta: Dehrah

Elementti: Myrkky

Ase: Viikate

Viikate: http://deviant.suntuubi.com/datafiles/gallery/5/Viikate.jpg

Viikate, jonka terä on itsessään myrkyllinen, mutta vaan silloin kuin viikatteeseen koskee tai tarkemmin, kun siitä pitää kiinni ja ote on tukeva. Viikate ei välttämättä myöskään halua toimia jokaiselle eli se tavallaan valitsee itse kenelle toimii ja kenelle ei, mutta toisaalta viikate saattaa joskus toimia ja joskus toisinaan ei. Joidenkin kanssa viikate alkaa toimimaan, kun sillä on tarpeeksi monta kertaa harjoitellut ja luottaa viikatteen voimaan. Viikatteen myrkky on lähtöisin viikatteen varresta, joka on lasintapaista läpinäkyvää ainesta, mutta on lasia paljon kestävempää eikä mene rikki. Myrkky sijaitsee läpinäkyvän varren sisällä, josta se jakautuu muualle viikatteeseen. Terän myrkkyä säätelee terän lähettyvillä oleva ns. tähden muotoinen osa. Viikate on mustaa metalliseosta, ellei lasketa mukaan viikatteen myrkkyä ja läpinäkyvää ainesta varressa.

Viikatteen yliluonnolliset voimat:
Jos terällä iskee jotakuta ihmistä tai eläintä tarpeeksi pahasti tai tarpeeksi monta kertaa, niin siihen tulee kuolemaan. Kuoleminen vikatteen myrkkyyn saattaa tapahtua hitaasti tai nopeasti eli se on siitä kiinni, kuinka nopeasti myrkky leviää kunkin ihmisen tai eläimen kehoon. Siihen taas vaikuttaa pitkälti se, millainen ruumiinrakenne on sekä tietenkin se, miten paha ja syvä haava viikatteella on saatu aikaiseksi silloin, kun terä on myrkyllinen. Jos isku taas ei ole tappava eli haava ei ole niin paha, että voisi tappaa, voi viikatteen myrkky lamaannuttaa joksikin aikaa uhrinsa. Tarkkaa aikaa on ikävä kyllä vaikea määrittää, koska lamaannuskin riippuu ihan ihmisen henkilökohtaisesta koosta. Pahimmassa tapauksessa myrkky voi myös halvaannuttaa, jos se ei tapa uhriaan. Halvaantuminen on useimmiten pysyvää, mutta tiedossa on pari harvaa tapausta, jotka selvisivät viikatteen aiheuttamasta halvauksesta eli se oli silloin väliaikaista. Lisäksi myrkky voi myös vaikuttaa ihmisen ja eläimen aisteihin, mutta sekin on ihan uhrista kiinni tai siitä, miten myrkky vaikuttaa. Kaikki kasvit viikate kyllä tappaa osuessaan saman tien, oli kyseessä iso tai pieni kasvi.

Käyttäjä voi toki kuitenkin myös oppia ihan kunnollista viikatteen hallintaakin, koska tuo selitys myrkyn vaikutuksista on ihan viikatteesta itsestään kiinni eli ei niinkään siitä, mitä viikatteen käyttäjä osaa sillä tehdä, koska kaikki varmasti osaavat huitoa viikatteella menemään ilmankin varsinaista päämäärää ja hallintaa. Eli jos käyttäjä osaa oikeasti käyttää viikatetta, pystyy sillä myös imemään myrkyn kuin myrkyn pois kaikesta elollisesta halutessaan, mutta se vaatii aika paljon käyttäjältään. Lisäksi harvoin löytyy vapaaehtoista koekaaniksi, koska harjoituksien aikana on tiedettävästi kuollut jo monta uhria, joista olisi pitänyt imeä myrkky pois. Aina se ei nimittäin onnistu ja uhrin haavasta tulee pahempi ja uhri kuolee käsiin - joskus jopa sekunneissa. Tämä ongelma kuitenkin ratkaistiin sillä, kun vankituomion saaneita alettiin käyttämään julmasti kokeissa, että viikatteen voimaa voisi saada hallintaan. Eli toisin sanoen ihmiskokeet vangeilla ja orjilla - ja joskus myös vähäosaisilla - Dehrahissa on ihan arkipäivää ja täysin sallittua, mutta kuka vaan ei tietenkään voi moista koetapahtumaan järjestää. Vain kuninkaalla on valta päättää siitä, koska kuninkaalle viikatekin kuuluu. Toisenlainen viikatteen voiman hallintakeino puolestaan on ilman myrkyttäminen tai ilman myrkkypitoisuuden poistaminen, mikä toisaalta sekin on vaatinut henkiä eli koekaniineja, jotka hekin otetaan nykyään vangeista ja orjista ja joskus jopa köyhemmän kansan piiristä. Kuninkaallisia tai aatelisia Dehrahin omasta maasta ei kuitenkaan moiseen käytetä tai muuten hyvin koulutettuja tai luottavia ihmisiä. Mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan kummankin voiman käyttämisen opettelu vaatii aikaa ja kuria sekä varsinkin kärsivällisyyttä käyttäjältään, koska taitoja ei ihan heti opita.

Hallitsija:
Dehrahin virallinen vallanpitäjä ja hallitsija on Dehrahin tämän hetkinen kuningas eli Dakarain isä eli Chafulumisa Alzaris.

Värit ja tunnus: http://aijaa.com/zSwVKI
(Alkuperäinen kuva: https://wallstickers4you.com/products/wall-decal-snake-poison-chalice-medical-symbols-immortality-vinyl-decal-ed377)

Eli, kuten kuva kertoo niin Dehrahin tunnus/symboli on pikari, jonka ympärillä on käärme. Käärme pikarin ympärillä ikään kuin symboloi sitä, että pikarin sisältämä juoma on myrkyllistä eli kaikessa yksinkertaisuudessaan kuva symboloi myrkkyä eli Dehrahin elementtiä. Värit ovat musta ja harmahtavanvalkoinen eli pohja on harmahtavanvalkoinen ja kuva musta, kuten kuva kertoo. Kyseinen tunnus komeilee tietenkin kuningaskunnan lipuissa ja asepuvuissa eli haarniskoissa, tarkemmin yläkroppaa suojaavassa haarniskassa. Kuva on myös kilvissä. Kuva on myöskin kuningaskunnan vaakunassa, jonka taas voi nähdä linnan aulassa aitiopaikalla eli kyseinen vaakuna näkyy heti, kun astuu linnaan sisälle.

Dehrahin sotilasjärjestelmä:
Armeijan ja koko maan hallinnon ylin henkilö on maan hallitsija eli Dehrahin kuningas. Kuningas toimii muiden tehtäviensä lisäksi siis myös armeijan johtajana eli ylimpänä sotapäällikkönä. Itse sotakoulutus Dehrahissa alkaa suhteellisen varhain. Kun poika täyttää kymmenen vuotta, alkaa niin sanottu esikoulutus, joka perheen isällä on velvollisuutena suorittaa pojalleen. Jos isää ei perheestä löydy, niin vanhempi veli ja jos ei veljeäkään löydy, niin setä tai eno. Jos heitäkään ei ole, niin sitten sotilaskoulutukseen valmentava henkilö antaa myös esikoulutuksen eli siitä ei voi luistaa minkään syyn varjolla, niin ellei sitten satu olemaan naispuolinen. Varsinaisesti sotakoulutus kuitenkin alkaa 11-vuotiaana, jolloin poikaa kutsutaan alokkaaksi, jonka jälkeen alkaa todellinen ns. rääkki, koska sotakoulutus on rankkaa. Sotakoulutus päättyy 18-vuotiaana normaalisti, jos poikkeuksia ei lasketa mukaan. 18-vuotias, joka on sotilaan arvon lunastanut, joutuu nyt kapteenin käskyvallan alle. Dehrahin sotilasjärjestelmä ei salli naisia ollenkaan, koska sotiminen ei kuulu naisille. Naiset eivät niin sanotusti saa liata käsiään sodalla. Jos nainen kuitenkin havaitaan esimerkiksi mieheksi pukeutuneena harjoituspaikalla, on teko tietenkin rankaistavaa eli kaikessa yksinkertaisuudessaan se tarkoittaa kuolemantuomiota, joka taas nykyisin tarkoittaa sitä, että joutuu toimimaan koekaniinina myrkkyviikatteen käytön harjoituksissa.

Sodan johto ja hallinta eli ylin sotapäällikkö:
Kuningas, joka laatii sotasuunnitelmat yhdessä kymmenen sotapäällikön kanssa. Tai sotapäälliköt lähinnä tekevät alustavat suunnitelmat, jotka he esittävät kuninkaalle, jonka kanssa hiotaan tarkemmat suunnitelmat ja strategiat. Sen jälkeen sotapäälliköt jakavat tiedon alaisilleen eli sotilaille. Kuninkaan tehtävänä on myöskin kerätä raportit ja pysyä näin ajan tasalla maansa asioista ja välittää sitä kautta taas tiedot sotapäälliköille tilanteista. Sotilaallisten asioiden lisäksi kuninkaan tehtäviin toki kuuluu koko maan hallitseminen. Kun kuningas kuolee, vanhin prinssi, kuninkaan veriperillinen perii tämän viran eikä tähän virkaan voi edetä samalla tavalla kuten kaikkiin muihin sotilasjärjestelmän virkoihin sotapäälliköistä alaspäin.

Sotapäälliköt:
Sotapäälliköitä on kymmenen kappaletta, joilla kullakin on oma alueensa ja sotilaat johdettavana. Sotapäälliköt ovat kaikki arvostettua aatelissukua, joilla on armeijaan vaadittavat tiedot ja taidot hallussaan. Heillä kullakin on omat kapteeninsa ja sotilaansa ja kukin saa johtaa kapteeneitaan ja sotilaitaan haluamallaan tavalla tietyissä rajoissa tietenkin, koska ylin sotapäällikkö eli kuningas päättää loppupeleissä, että mitä tehdään kunkin asian suhteen. Sotapäälliköiden tehtävä sotatilanteessa on suunnitella alustavat suunnitelmat sodankulusta ja esittää ne kuninkaalle, joka antaa sille hyväksynnän, kun suunnitelmat on hiottu loppuun asti. Tämä vaihe tehdään kuninkaan kanssa yhdessä ja kun suunnitelma on valmis, on kullakin velvollisuus viedä suunnitelma eteenpäin kapteeneille ja sotilaille. Sotapäälliköt ovat jo varttuneempia miehiä ja he ovat kaikki vähintään 40-vuotiaita. Sotapäällikön virka loppuu hänen täytettyään 65 vuotta, koska usein silloin ihminen on jo niin vanha, että ei jaksa fyysisesti samalla tavalla, kuten nuoremmat. Jos fyysistä kuntoa vaan riittää eikä ole vanhuudenhöperö, niin sotapäällikkönä voi toimia 70-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen sotapäällikkö luovuttaa paikkansa nuoremmalla vähintään 40-vuotiaalle miehelle, joka jatkaa hänen paikallaan. Jos entinen sotapäällikkö (65-70-vuotias) on jo vanhuudenhöperöksi kutsuttava vanhus, pääsee hän viettämään eläkepäiviään edellyttäen, että on vielä hengissä. Joskus vanhakin mies kuitenkin osoittautuu todella viisaaksi ja neuvokkaaksi iästään huolimatta. Silloin häntä aletaan kutsumaan sotastrategiksi, joka on ainoastaan mukana sotasuunnitelmien teossa, mutta ei ole mukana enää taistelukentällä tai sotatantereella.

Sotastrategit:
Sotastrategit ovat kaikki ex-sotapäälliköitä eikä heitä ole tiettyä määrää, mutta tällä hetkellä heitä on vain kolme. Sotastrategit ovat 65-vuotiaasta ylöspäin olevia vanhoja miehiä, mutta poikkeuksellisen viisaita ja neuvokkaita vielä tuonkin iän jälkeen. He ovat mukana sotasuunnitelmien teossa, mutta eivät enää pysty taistelemaan ja sotimaan, koska ovat fyysisesti kuitenkin paljon heikompia kuin nuoremmat miehet. Sotastrategi pystyy virassaan niin pitkään, kun on siihen kykenevä tai kuolee. Sotastrategi pääsee eläkkeelle, kun ei enää ole kykenevä tähän hommaan.

Kapteenit:
Kapteeneja on sata kappaletta eli kullakin sotapäälliköllä on kymmenen kapteenia. Myös kapteenit ovat aatelisia ja arvostettuja hekin, mutta eivät vielä yhtä arvostettuja kuin sotapäälliköt. Heidän tehtävänä on välittää alueensa sotilaille tiedot, joita he saavat alueensa sotapäälliköiltään. Lisäksi kapteenit pitävät huolen sotilaistaan ja toimivat myöskin kouluttajina alueensa sotilaille, vaikka eivät ihan alokkaita kuitenkaan joudu kouluttamaan. Kapteenit ovat usein noin 30-40-vuotiaita miehiä, jotka ymmärtävät sodan käynnin suhteen asioista ja ovat myöskin lahjakkaita, vaikkakaan eivät vielä niin lahjakkaita, että yltäisivät sotapäällikön tasolle. Joskus harvoin myös alle 30-vuotias voi yletä kapteeniksi, jos on tarpeeksi taidokas ja neuvokas. Alle 25-vuotias ei kuitenkaan ole vielä ikänsä ja kokemuksensa takia tarpeeksi taitava kapteeniksi. Kapteenin virasta voi yletä oman alueensa sotapäälliköksi osoittamalla suurempia taitoja kuin alueen muilla kapteeneilla on. Jos ei ole osoittanut taitojaan uuden sotapäällikön valintaan saakka ja on jo 60-vuotias, pääsee/päätyy eläkkeelle.

Sotilaat:
Sotilaan arvo pitäisi saada 18-vuotiaana, koska sitä nuoremmat ovat alokkaita. Sinä vuona, kun täyttää 18 vuotta, pitäisi saada kuninkaalta tai vähintäänkin oman alueen sotapäälliköltä vahvistus siitä, että täyttää kaikki vaadittavat tiedot ja taidot päästäkseen sotilaaksi. Poika on häpeäksi suvulleen, jos ei täytä tiettyjä vaatimuksia silloin kun täyttää 18. Silloin hänellä on vielä kaksi vuotta aikaa näyttää taitonsa ja nousta sotilaan arvoon. Jos nuori ei silloinkaan vielä ole kelvollinen sotilaaksi, on hänellä vielä mahdollista käydä sotilaskoulutus uudestaan alusta asti, mutta se maksaa. Sotilaskoulutus kestää tavallisesti 8 vuotta, mutta maksimissaan 10 vuotta. Poikkeustilanteessa sotakoulutus siis kestää 16 tai 18 vuotta eli tuplasti ja se tosiaan maksaa ja on siis kallista. Jos edes tämänkään jälkeen eli 29-vuotiaana maks. 31-vuotiaana ei ole paikkaansa sotilaana lunastanut, niin hänen on kärsittävä rangaistus, jonka kuningas määrää tälle. Jos rangaistuksen jälkeen vielä henki pihisee, voi hän vielä omin avuin yrittää täyttää velvollisuutensa ja päästä sotilaaksi. Joka tapauksessa 18 vuotta täyttänyt ja sotilaan arvon saanut joutuu olemaan jokaisessa sotatilanteessa mukana parhaan kykynsä mukaan. Sotilas voi yletä kapteeniksi osoittamalla poikkeuksellisen hyviä taitojaan ja tietojaan ja on vähintään 25-vuotias. Sotilaat tekevät niin kuin kapteenit käskevät ja jos eivät, niin se on rangaistavaa. Nuoret kouluttaa sotilaiksi sotilaskouluttajat. Sotilaat puolestaan ovat kapteenien koulutuksen alla. Sotilaskoulutus käsittää kaikki miehet, oli köyhä tai aatelinen ja jos ei osallistu ja on mies, se on rankaistavaa. Sotilaskoulutuksen myötä myös köyhän on mahdollista saavuttaa arvostusta, jos sattuu saamaan sotilaan arvon 18-vuotiaana tai viimeistään 20-vuotiaana, koska tuplakoulutus maksaa ja koska se on kallista, niin köyhällä ei ole varaa sellaiseen. Köyhän perheen pojat eivät kuitenkaan voi nousta tavallista sotilasta ylemmäksi. Sotilaat taistelevat kuolemaansa asti eikä sotilas pääse nauttimaan eläkkeestä, ellei siihen löydy jotain todellista ja todella hyvää syytä. Vanhuus ei ole syy, jos pysyy vielä pystyssä eikä tee kuolemaa. Eläke ei kuitenkaan ole päätähuimaava, joten siksi kaikki yleensä pyrkivät pääsemään vähintäänkin kapteeniksi. Sanomattakin selvää, että kaikki eivät sinne asti kuitenkaan koskaan pääse.

Alokkaat:
11-vuotta täyttänyt poika, joka aloittaa tiensä sotilaaksi arvostaan riippumatta. Alokkaaksi sanotaan myös 18 vuotta täyttänyttä, joka ei ole täyttänyt sotilaan vaatimuksia sekä sitä vanhempaa, joka ei ole täyttänyt sotilaan vaatimuksia ja on silloin koko sukunsa ja maan häpeäpilkku.

Dehrahin kuninkaallisten henkivartijat:
Henkivartijat jaetaan kahteen osioon: ylihenkivartijat ja henkivartijat. Yleisesti ottaen henkivartijalla kuin henkivartijalla pitää olla taitoa taistella ja hänellä pitää olla kokemusta ja taitoa suojella kuninkaallisia tilanteessa kuin tilanteessa. Henkivartijaksi ei pääse kukaan, joka on vähänkin epäluotettava. Ylihenkivartijat ja henkivartijat ovat kaikki arvostetusta aatelissuvusta ja heidän täytyy olla vähintään 25-vuotiaita. Vaikka ylihenkivartijaksi tai henkivartijaksi pyrkivän taidot olisivatkin kohdillaan ja hän olisi luotettava, pitää hänellä olla myös luotettavia suhteita, koska näihin virkoihin pääsee osin myöskin suhteilla, jos ne ovat kunnossa. Se tarkoittaa sitä, että ylihenkivartijan ja henkivartijan isä on ollut arvostetulla paikalla. Arvostetuimmat paikat ovat ylihenkivartijan paikka, henkivartijan paikka ja sotapäällikkö, mutta joskus myös kapteeni, joka on muita etevämpi. Muilla ei ole mahdollisuuksia edes päästä näihin virkoihin. Ylihenkivartijan asema on arvostetuin paikka heti kuninkaallisten jälkeen ja vaikka paikka vaatii kovaa kuria ja melkoisia taitoja ja luottamusta, paikka on haluttu, koska kuka nyt ei haluaisi itseään arvostettavan? Kaikki henkivartijat ovat toki myöskin käyneet sotilaskoulutuksen samalla tavalla kuin ihan tavallinen sotilaskin, mutta lisäksi myöskin henkivartijakoulutuksen, joka kestää 5 vuotta.

Ylihenkivartijat:
Ylihenkivartijat ja henkivartijan erottaa taidot ja todellinen luottamus. Ylihenkivartijat ovat kaikista luotetuimpia ja he ovat ainakin hieman taidokkaampi kuin tavalliset henkivartijat. Ylihenkivartija on sama asia kuin kuninkaallisen henkilökohtainen henkivartija ja ylihenkivartijoita voi Dehrahissa olla kerrallaan vaan sen verran kun on kuninkaallisiakin, koska kullakin kuninkaallisella on oma henkilökohtainen henkivartija, jonka kuuluu olla aikalailla koko ajan läsnä. Toki ylihenkivartijoillakin on luontaiset tarpeensa, mutta sitä varten onkin sitten tavalliset henkivartijat vielä. Kuninkaan ja vanhimman prinssin ja näiden henkilökohtaisten henkivartijoiden kuuluu olla mukana sotakokouksissa kuten kaikissa muissakin kokouksissa. Ylihenkivartija pääsevät eläkkeelle täytettyään 50 vuotta, koska sen vanhempia vartijoita ei oteta enää työhön.

Henkivartijat:
Tavallisilta henkivartijoilta odotetaan myöskin täyttä luottamusta siinä missä ylihenkivartijoiltakin, mutta ylihenkivartijat ovat hieman edistyneempiä taidoiltaan. Tavallisia henkivartijoita on yhteensä 40 ja heidän tehtävänä on suojella ns. yleisellä tasolla kuninkaallisia ja tuurattava kolmen hengen ryhmässä yhtä ylihenkivartijaa silloin, kun ylihenkivartija on ns. luontaisia tarpeitaan tai jollain muilla asioilla, koska pitäähän heidänkin esim. syödä ja nukkua välillä. Ylihenkivartijaksi voi edetä, jos osoittautuu muita henkivartijoita taidokkaammaksi erillisen ylihenkivartijakoulutuksen kautta. Henkivartija pääsee eläkkeelle täytettyään 50 vuotta, koska sen vanhempia vartijoita ei oteta enää työhön.

Dehrahin linnanvartijat:
Niin kuin kuninkaallisilla, niin linnallakin on omat vartijansa, joidenka tehtävä on pitää viholliset poissa linnan alueelta kuten kaikki muutkin epäilyttävät tekijät. Vartijat jaetaan myöskin kahteen ryhmään eli on yksi ylivartija ja sitten on tavalliset vartijat. Kaikki vartijat ovat jo kokeneempia ja taitavat linnan puolustuksen. He ovat kaikki hyvästä ja luotettavasta suvusta ja he ovat kaikki käyneet sotilaskoulutuksen sekä erillisen koulutuksen linnan vartijaksi. Koulutus kestää 5-vuotta. Vartijat ovat iältään yli 30-vuotiaita.

Ylivartija:
Ylivartijoita on kerrallaan vaan yksi kappale ja hän kokenein ja taidokkain vartija ja usein myöskin vanhin eli yleensä noin 40-45-vuotias mies. Ylivartijan tehtäviin kuuluu pitää muut vartijat ruodussaan ja sanella muille vartijoille tehtävät ja ottaa vastuu vartijoista. Hänen tehtäviin kuuluu myös raportoida kuninkaalle kaikki vähänkin epäilyttävä ja viedä kuninkaan käskyt muille linnan vartijoille sekä pitää huoli, että käskyjä noudatetaan. Ylivartijan täytyy myös olla sotakokouksissa kuten muissakin kokouksissa läsnä. Ylivartija pääsee eläkkeelle täytettyään 50 vuotta, koska sen vanhempia vartijoita ei oteta enää vartioon.

Vartijat:
Näitä vartijoita linnassa on yhteensä 100-200 vartijan välillä. He ovat kaikki yli 30-vuotiaita ja he tekevät niin kuin käsketään. Tavallisen vartijan tehtäviin kuuluu myös vartijoida Dahrahin muureja. Käskyvallassa on ylivartija, joka saa käskynsä suoraan kuninkaalta. Ylivartijaksi nostetaan yleensä se, joka on taidoiltaan edistynein ja on 40-45-vuotias. Vartija pääsee eläkkeelle 50-vuotiaana, koska sen vanhempia vartijoita ei oteta enää vartioon.

Pääkaupunki:
Alhanair, joka sijaitsee Zinidor nimisellä alueella.

Muut kaupungit ja kylät:
Kartta: http://aijaa.com/hbvwIi

Alhanair eli Dahrahin pääkaupunki ja Dehrahin ydin ja on käsityksensä mukaisesti keskellä maata Zinidor nimisellä alueella. Myös Alzarisin perhe asuu Dehrahin pääkaupungissa, koska linna on pystytetty Dehrahin keskustaan. Zinidorin aluetta reunustaa korkeat muurit ja ketä vaan ei päästetä muurien sisäpuolille. Zinidorin ympärillä heti muurin jälkeen on Xanasara niminen alue, jonka suurin kaupunki on Viramir. Xanasaran alueella asuu aateliset, muuten varakkaat, kauppiaat ja papit. Xanasaraa ympäröi myöskin muuri, joka on myös korkea, mutta ei ihan yhtä korkea kuitenkaan niin kuin Zinidorin muuri. Näillä molemmilla muureilla on tietenkin omat vartijansa. Xanasaran muurien ulkopuolelle jää vielä yksi alue ja samalla Dehrahin kolmas alue. Tämän alueen nimi on Elhan, joka koostuu pelkästään kylistä ja suurin kylä on nimeltään Zura. Elhanin alueella asuu yleisesti ottaen kaikki köyhät, joilla ei ole kunnolista toimeentuloa ja jotka ovat Dehrahin pohjasakkaa ja joilla ei ole oikeuksia oikeastaan mihinkään, mutta velvollisuuksia senkin edestä. Elhanin alueella on myös käsityöläiset, jotka kaikki asuvat Zura nimessä kylässä ja Zurassa on kaikki ne, jotka ehkä jotenkin tulevat toimeen, mutta heidänkään olot eivät ole kovinkaan kummoiset.

Suhteet muihin kuningaskuntiin:
Dehrahilaiset ovat aikalailla itsenäinen kansa ja yrittävät tulla parhaansa mukaan toimeen omillaan valtion muurien sisällä. Ulkopuolelta valtion rajojen sisäpuolelle ei pääse kovinkaan helposti ja kaikki muurin sisälle pyrkijät tarkastetaan portilla aina ennen kuin ketään päästetään sisään. Lisäksi tulijalla kuin tulijalla täytyy olla hyvä syy sille, miksi pyrkii Dehrahiin. Dehrahilaisille itselleen riittää vaan se, että on aito Dehrahilainen. Aidon Dehrahilaisen tunnistaa syntymämerkistä, joka sijaitsee jokaisen Dehrahilaisen kehossa jossakin kohdassa (kerron tarkemmin tämän kohdan alapuolella syntymämerkistä). Ulkopuolisista tulijoista siis kaivetaan aikalailla kaikki mahdollinen tieto irti ennen kuin päästetään muureista sisään, jos siis pääsee valtion rajojen sisäpuolelle ensimmäisen muurin ohi ensinnäkään. Dehrahin sisälläkin on vielä kaksi muuria, joista sisin muuri ympäröi Zinidor nimistä aluetta ja seuraava eli ulkoisempi muuri Xanasara nimistä aluetta. Zinidorin ja Xanasaran alueen porteilla onkin sitten tosiaan taas seuraavat alueet ja mainittakoot, että jos mielii päästä Zinidorin alueelle, niin syyn/syiden pitää olla todella painavat, koska sinne ei kuka tahansa noin vaan pääse ihan minkä tahansa syyn tähden. Eli otetaan esimerkki: Jos henkilö X pääsi sisään Dehrahin rajamuurilta syyn Y kanssa, niin tämä henkilö X ei välttämättä pääse sisään Zinidorin tai edes Xanasaran muurejen porteista syyn Y kanssa, vaan pitää syy silloin olla painavampi.

Dehrahilaiset eivät niin ikään edes halua olla muun maailman kanssa yhteyksissä ja ovatkin siksi pystyttäneet muurin valtionsa rajoille. He pystyvät tulemaan suhteellisen hyvin toimeen omastakin takaa, joten he eivät käy kauppaa kovinkaan paljoa muiden maiden kanssa, mutta käyvät kuitenkin joidenkin raaka-aineiden suhteen ja enimmäkseen naapurimaidensa kanssa(?). Dehrahilaiset ovat kuitenkin mieluummin omalla alueellaan ja he elävätkin ikään kuin jonkunlaisessa kuplassa, jonka sisään ei pahemmin oteta ulkopuolisia. He siis ovat toisin sanoen tai niin sanotusti eräänlainen kuplassa elävä kansa eli koko aiemman selityksen voisi tiivistää yhteen sanaan - kuplakansa.

-------------------------------------------------------- --------------
Syntymämerkki = Eli tämä on merkki, joka kertoo sen, että kyseessä todella on aito Dehrahilainen. Mutta vaikka merkin nimi onkin syntymämerkki, niin todellisen syntymämerkin kanssa tällä ei sisänsä ole mitään tekemistä. Kun Dehrahissa syntyy lapsi, vastasyntyneen lapsen ihoon poltetaan merkki siitä, että kyseessä tosiaan on aito Dehrahilainen. Merkki lähinnä takaa "liikkumisvapauden" Dehrahissa ja sen eri alueilla ja sen, että kaikki maassa tietävät, kuka on aito Dehrahilainen. Tosin liikkumisvapaus taas on siitä kiinni, kuinka arvovaltainen on. Köyhimmät eivät pääse kuin vaan painavan syyn kanssa Xanasaran muurien sisälle, vaikka kuinka olisi aito Dehrahilainen. Tällaiseksi painavaksi syyksi kuitenkin riittää esimerkiksi se, että aloittaa alokkaana sotilaskoulutuksen, jota ei järjestetä Zuranin alueella eli köyhimmällä alueella ollenkaan. Jokaisella alueella kuitenkin sijaitsee yksi laitos, jossa polttetaan syntymämerkki vastasyntyneen kehoon. Merkkejä tehdään vaan vastasyntyneille tai korkeintaan puolivuotiaille, ei sen vanhemmille eikä poikkeuksia ole olemassakaan. Lisäksi vastasyntyneen tai puolivuotiaan tai sitä nuoremman mukana täytyy olla ainakin toinen vanhemmista, joka voi todistaa olevansa itsekin Dehrahilainen eli on hänelläkin oltava merkki kehossaan. Merkki poltetaan toiseen käteen, vatsaan, rintakehään tai selän alueelle.

Uuden merkin hankinta?: Uuden merkin hankinta on mahdollista, jos vanha merkki on esimerkiksi jonkun syyn takia liian pieni tai todella vaikeassa paikassa näytettäväksi. Jos merkki on kuitenkin täysin epäselvä tai siitä puuttuu osia, on merkin uusiintaan menossaolevan pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä jollain muulla tavalla, kuten vaikka vanhempiensa avulla, jos he ovat elossa. Kerrottu henkilöllisyys tarkastetaan rekisteristä, johon se on merkattu, kun vauva ensimmäisen kerran tuodaan merkin polttamista varten laitokseen. Jos nimeä ei löydy rekisteristä, ei merkkiä voi saada uudestaan. Ja jos henkilöllisyyttään ei pysty todistamaan mitenkään, ei uuden merkinkään hankkiminen on ole mahdollista tällöinkään. Sama juttu on myös silloin, jos merkkikohta joudutaan amputoimaan jostain syystä. Uutta merkkiä ei saa, jos nimi ei löydy rekisteritiedoista tai henkilöllisyyttään ei pysty todistamaan, mutta yleensä henkilöllisyytensä pystyy kuitenkin todistamaan amputoijan eli lääkärin sanalla. Uusien merkkien polttamista kuitenkin pyritään välttää, koska joku kuitenkin saattaa ehkä keksiä keinon huijata eikä uusia merkkejä ole Dehrahin historian aikana poltettu kuin noin 20 kappaletta ja nekin lähinnä huvin tunnetuille Dehrahilaisille eli yleensä ottaen aatelisille.

Minkälainen syntymämerkki on?: Dehrahin symboli/tunnus (jonka kuva on siinä kohdassa, jossa on tunnus ensimmäisen kerran mainnittu) eli pikari, jonka ympärillä on käärme.
---------------------------------------------------------------- ------

Pääasiallinen toimeentulo:
Dehrahilaiset tulevat pääosin toimeen viljelyllä, mutta myöskin metsästämisellä. Dehrahissa kyllä kalastetaan myöskin, mutta koska maa sijaitsee aikalailla keskellä Gildomeraa eikä meriä niinkään ole lähituntumassa, niin kalastaminen on aika pieniosa toimeentuloa. Tietenkin Dahrah käy myöskin kauppaa muiden maiden kanssa, koska eivät pysty ihan kaikkea itsekään tuottamaan. Käsityöt, kuvanveisto ja maalaukset ovat kuitenkin myös yksi valttikortti. Maansisällä puolestaan käydään lisäksi orjakauppaa, joka on aivan laillista Dehrahissa ja joskus ulkolaisia käytetään kauppatavarana. Yleensä orjakauppaan kuitenkin kuuluvat kodittomat, joita löytyy Dehrahin köyhimmistä oikeastaan vaikka millä mitalla eikä kodittoman näkeminen ole mikään uusi ihme köyhällä eli Zuran alueella.

Luonto ja ympäristö:
Dehrah sijaitsee aikalailla keskellä Gildomeraa, mutta on enemmänkin Eteläistä kuin Pojoista Gildomeran aluetta. Pääasiassa luonto on enemmänkin lehtimetsää ja ilmasto lämmintä ja lauhkeaa. Dehrahin köyhimmät alueet kuitenkin ovat todella karua aluetta eikä siellä kasva juuri mitään. (Kaiken näkee parhaiten kartasta, joka on kohdassa "Muut kaupungit ja kylät")

Arkkitehtuuri:
Goottilainen arkkitehtuuri
Gotiikka nimitys syntyi renessanssiaikana kuvaamaan ns. barbaarien eli goottien rakennustaidetta. Vasta myöhemmin sana "gotiikka" on laajentunut merkitykseltään siten, että sen käsitetään tarkoittavan myöskin kyseisen aikakauden kuvataiteita.

Tyypillisiä piirteitä:
Goottilaisessa arkkitehtuurissa on korkeutta tavoittelevat kirkot, joissa on pyörökaarien tilalla suippokaaret koristeineen. Tornien huippua koristaa ristikukkaset. Samalla värilliset ikkunalasit ja ikkunalasien lasimaalaukset tulivat käyttöön.

Gotiikka arkkitehtuurissa syntyi alun perin teknisenä oivalluksena, joita seurasivat taiteelliset ulottuvuudet. Ajatuksena olivat solakat pilarit ja pilarien päällä kulkevia kapeita ruoteita käyttäen muodostaa rakennukselle kivirunko, jonka avulla rakennus saatiin pysymään kasassa ilman, että piti käyttää tiiviitä seiniä ja näin seinät puolestaan pystyttiin vapauttamaan rakennuksen koossapysymistehtävästään mm. suurille ikkuna- ja lasirakenteille. Muita tyypillisiä piirteitä goottilaiselle arkkitehtuurille ovat kolmiosainen sisäänkäynti, kapeat ja korkeat tornit sekä pyöreät, koristeelliset ruusuikkunat ja veistoskoristelut. Goottilainen arkkitehtuuri korostaa uskontoa, joten korkeilla rakennuksilla pyrittiin "tavoittelemaan taivaita". Yksi tärkeimmistä tunnusmerkeistä on kuitenkin suipot holvikaaret.

Gotiikka on kuitenkin vaihtelevaa, sillä sen vaiheet ja ilmentymät poikkeavat usein maakohtaisesti huomattavasti toisistaan. Gotiikan myötä syntyi myös goottilaiseksi luonnehdittavaa kuvanveistoa, taidekäsityötä ja maalaustaidetta. Goottilainen taide korosti erityisesti uskonnollisuutta.

Kulttuuri:
Taide> Gotiikan taide on yksi keskiajan taiteista. Gotiikan taide kehittyi romaanisesta taiteesta ja tätä johti samanaikainen gotiikan arkkitehtuurin kehitys. Gotiikan taiteessa taiteenaloja olivat mm. kuvanveisto, paneelimaalaus, lasimaalaus, freskot ja kuvitetut käsikirjoitukset. Maalaukset ja veistokset olivat puolestaan sidoksissa arkkitehtuuriin. Itsenäistä taulumaalausta tai vapaasti seisovaa veistosta ei gotiikassa juurikaan tunneta, vaikka tätäkin näkee jossain päin Dehrahia harrastettavan.

Kirjallisuus> Kirjallisuus jakautuu kahteen eri ryhmään eli hengelliseen ja maalliseen. Hengelliseen kirjallisuuteen kuuluvat uskonnolliset teokset eli mysteerit, mystiikka, legendat, miraakkelit ja moraliteetit. Maalliseen kirjallisuuteen puolestaan kuuluu mm. katuteatteri. Ihan kirjallisuuskirjallisuutta kuitenkin olivat sankaritarut ja myöhemmin kauhu ja tarkemmin goottilainen kauhu, joka syntyi romantiikasta.

Goottilaisen kauhun peruselementit ovat keskiaikainen synkkyys, linnat ja tornit, täysikuu ja keskiyön hetkellä ilmestyvä kummitus. Itse keskiajalla ei ole kuitenkaan tekemistä goottilaisen kauhun kanssa, se merkitsee lähinnä vain "tuntematonta ja pimeää menneisyyttä", josta saattoi löytää ihmeellisiä tarinan aiheita. Kauhun ja pelkojen korostaminen on ns. selkeä hyökkäys "tervettä järkeä" vastaan. Mutta koska yliluonnollisia tapauksia löytyy hyvin tältä ajalta, niin kauhun aineistossa ei ole ollut juurikaa puutteita. Kauhukirjallisuuden juuret ovat kiinnostuksessa tuonpuoleiseen ja pyhään "terveen järjen" varmuuden sijaan. Kauhukirjallisuus halusi rikkoa myös moraalia ja opetusta korostavia kirjeromaaneja.

Kauhuromantiikan keskeisiä motiiveja ovat mm.: Kauppa paholaisen kanssa eli paholainen voi ostaa sielun, varjon tai peilikuvan; kaksoisolento; synkässä linnassa oleva neito, joka on vainottu; demoninen viettelijätär; mekaaninen ihminen; eläväksi muuttuva kuva ja kuolleista noussut rakastettu tai kostaja.

Oppineisuus ja koulujärjestelmä> Dehrahissa on jonkunlaiseksi kouluiksi luokiteltavia rakennuksia ja ihan ns. peruskoulu on ilmainen koko kansalle. Kyseisissä kouluissa opetetaan perustaitoja eli luku-, kirjoitus- ja laskutaito ja elämästä yleensäkin. Kouluissa opettajaa kuitenkin kutsuttaan koulumestariksi. Mutta vaikka peruskoulu onkin ilmainen, niin peruskouluun pääsivät kuitenkin vaan pojat. Tytöt jäävät kotiin hoitamaan kotitöitä. Peruskoulun jälkeiset koulut eli ylemmät opinnot puolestaan ovat kuitenkin maksullisia ja osa todella kallista lystiä ja vain harvalla on varaa ylempiin koulutuksiin. Aatelisilla kuitenkin on toisin. Heillä on varaa, koska ovat varakkaita ja aatelisnaiset ja -tytöt ovat yhtä oikeutettuja kouluun siinä missä pojatkin. Köyhien perheiden tytöt eivät kuitenkaan kouluissa saa tai voi käydä, koska heillä tai heidän perheillään ei oikeastaan ole varaa sellaiseen, ellei sitten kehitä jotain hämärämpää tapaa kustantaa koulutuksiaan, kuten itsensä myyminen. Varakkaimmilla tosin on varaa myöskin kotiopetukseen.

Musiikki> Musiikki jaettaan kirkolliseen ja maalliseen musiikkiin ja kirkollinen musiikki on kirkkomusiikkia niin kuin nimikin sen jo kertoo. Mutta toisin kuin maallinen musiikki, niin kirkollinen musiikki tehdään kirjoitettuun muotoon nuotein. Maallista musiikkia ei kirjoitetta mihinkään muistiin. Kirkkomusiikissa käytetään lisäksi Dehrahin varhaisinta kieltä eli niin sanottua oppineiden kieltä. Maallinen musiikki puolestaan on käännetty ihan koko kansan ymmärrettäväksi. Maallista musiikkia on mm. sankarirunot, trubaduurit ja truveerit. Trubaduuri on esiintyjä, joka esiintyy yksin ja he sanoittavat ja säveltävät myös itse esityksensä. Truveerit ovat oikeastaan melkein sama asia niin kuin trubaduurit, mutta truveerit kiertävät paikasta toiseen ja he esittävät laulunsa ja runonsa eri murteilla kuin trubaduurit.

Muoti> Varakkaat ja ns. köyhät erottaa selvästi vaatetyylistä. Varakkaimmilla on näyttäviä vaatteita, jotka ovat koristeellisia ja yksityiskohtaisia. Naisilla on koristeellisemmat vaatteet kuin miehillä, mutta miesten vaatteissa on myöskin koristeita. Tavallisen kansan vaatteissa ei ole koristeita ja ne ovat aika yksinkertaisia ja melko värittömiä, kun taas kuninkaallisten ja aatelisten vaatteissa on väriäkin. Naiset ja tytöt kuitenkin kulkevat aina mekoissa tai hameessa, housut eivät ole sallittuja naisilla tai tytöillä. Miehet ja pojat tietenkin käyttävät housuja, eikä sitäkään tietenkään suopeasti katsota, että miehellä on mekko tai hame päällään, mutta se ei kuitenkaan ole yhtä paha virhe kuin se, että naisella tai tytöllä olisi housut jalassa. Lisäksi mekon tai hameen täytyy olla kokopitkä, koska naisen ei ole suotavaa esitellä jalkojaan kokonaisuudessaan. Jalkaterien esittely ei kuitenkaan ole virhe, mutta nilkat pitää peittää. Naiset eivät saa paljastaa itsestään liikoja tai ainakaan alaruumiin suhteen, koska kaula-aukot ovat asia erikseen, mutta niidenkään suhteen ei saa mennä liiallisuuksiin. Miehillä pukeutuminen on paljon vapaampaa.

Uskonto:
Yksi jumala, jonka nimi on Venenum Dei eli Myrkyn Jumala suoraan suomennettuna. Muihin jumaliin uskovia pidetään vääräuskoisina ja lisäksi se on rangaistavaa, jos vääräuskoisuus tulee julki. Venenum Dei:tä palvotaan viisi kertaa viikossa tiettyinä päivinä ja keskellä päivää, koska Jumalan uskotaan antavan voimaa ja vahvistavan heidän maansa voimaa eli myrkyn voimaa ja sitä, joka kulloinkin kantaa myrkkyviikatetta mukanaan kuninkaallisesta perheestä. Palvonta tapahtuu pääosin kirkoissa, mutta jos kirkkoon ei pääse syystä tai toisesta, niin silloin käännytään kirkon suuntaan, polvistutaan maahan, ristitään kädet ja rukoillaan.

Palvontapaikat:
Kirkot, joita sijaitsee yksi kullakin Dehrahin kolmesta alueesta eli toisin sanoen on tarkkaa katsoa, etteivät köyhä ja rikkaat käy samassa kirkossa.

Uskonnon ja kruunun välinen suhde:
Uskonnon ja kruunun välinen suhde on sopuisa, mutta kruunulla on kuitenkin enemmän valtaa kuin uskonnolla, vaikka uskonto onkin mukana lähes jokapäiväisessä elämässä.

Mahdolliset uskonnolliset juhlat ja tavat:
Uskonnollisia juhlia ovat lähinnä vaan syntymä, nimenantojuhla ja hautajaiset, jolloin uskonto on mukana ylimääräisen rukouksen avulla. Syntymäjuhlassa rukoillaan syntyvälle lapselle voimaa. Nimen jokainen Dehrahilaslapsi saa vuoden ikäisenä ja silloin rukoillaan lapselle hyvää tulevaisuutta. Hautajaisissa puolestaan rukoillaan sitä, että jokainen pääsisi kuollessaan Venenum Dei:n luo ja saisi tällä tavalla rauhan sielulleen. Hautajaistapana suositaan polttohautaamista, jolloin vainajan mukaan poltetaan myös vainajan tärkein esine, jonka uskotaan auttavan kuolleen löytävän Jumalan luo.

Historia:
Dehrahia on hallinnut aikojen alusta asti sama suku, joka kantaa sukunimeä Alzaris ja vielä tänäkin päivänä tuo kyseinen suku on vallassa. Valta periytyy aina isältä pojalle ja vaan poikkeustapauksissa tyttärelle, jota ei ole tapahtunut koskaan maan historian aikana.

©2017 GILDOMERA - Fantasiaroolipeli - suntuubi.com