Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
/ Etusivu / Roolipelifoorumi / GILDOMERA - roolipeli

<< Ensimmäinen < Edellinen  16  17  18  19  20  21  22  23  24  25  26  27  28  29  30  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: Megohime
Lähetetty: 18.11.2015
12:19
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
CAINE

Ryuumeistä suunnitelma oli ihan hyvä, kunhan kysyi, kun ei muka ollut koskaan kuullutkaan koko suunnitelmaa. Kyllä hän minusta oli ollut paikalla kun siitä puhuttiin… vai oliko? No sama se, nyt hän ainakin tiesi. Lisäksi tämä oli kertonut, että Pörröinen oli se joku kissa. En ollut kyllä edes laittanut mitään kissaa merkille, mutta selvä. Oli siinäkin nimi, minulla oli ehkä joskus viisivuotiaana lemmikkiorava minkä nimi oli joku Pörri tai vastaava, mutta kukin toki tyylillään. Olivathan Pörröt ja Turrit aika lapsellisia nimiä eläimille. Oravasta nyt kun tuli mieleen, mahdoinkohan saada sen Gunnarsilta? En olisi yhtään ihmetellyt vaikka olisinkin. Yritin opettaa sitä noutamaan pähkinöitä, muistaakseni, mutta ei se oikein oppinut. Ehkä olin huono opettaja. Lopulta Pörri taisi kyllästyä ja karata ja joku lintu ehkä söi sen. Taisin itkeä sen katoamista aika pitkään. No mutta nyt ei ollut oravan miettimisaika, kun nyt piti keskittyä tähän suunnitteluun ja aseisiin.

Seuraavaksi kuitenkin siihen Ryuumein kysymykseen ja hän alkoi selittämään jostain hermovauriosta, jonka ensin yhdistin väsyneillä aivoillani hermoraunioon, mutta tajusin hetken päästä, kun selitys jatkui, että mistä oli kyse. Eli Ryuumeillä ei ollut tuntoaistia, jonkin takia, synnynnäistä se ei kuitenkaan ollut, mutta edes veitsellä viiltäminen ei kuulemma tuntunut missään. Erikoista, en ollut koskaan kuullut moisesta. Sitten siihen varsinaiseen asiaan, että pystyisikö hermovaurioita parantamaan. Hetken piti miettiä asiaa, en ollut kyllä yhtään varma. Hermostovauriot eivät kyllä käsittääkseni liittyneet verenkiertoon tai muuhun sellaiseen kauheasti ja kun kyseessä oli pitkäaikainen vamma, niin en ollut varma miten sellaisen parantaminen onnistuisi. ”Pakko myöntää, etten ole yhtään varma. Itse en ole moisesta ikinä kuullutkaan ja olettaisin, että hermostolliset vauriot eivät kuulu miekkani parannusalueeseen ja kun kyseessä on vielä pitkäikäinen vamma… Mutta en voi varmasti sanoa. Voin toki koittaa, mutta siinä on omat riskinsä, joten ehkä koetan selvittää asiaa ensin.” Vastasin mietteliäästi Ryuumeille.

Sitten Daisuke vastasi siihen esittämääni kysymykseen, että pystyikö hänen viuhkoillaan vaikuttamaan tuulen kulkuun. Ilmeisesti siis voisi, mutta hän ei ollut koskaan koittanut sitä. ”Ahaa… selvä.” Vastasin siihen ja mietin hetken Daisuken asetta ja miten tuulta muuten voisi käyttää hyväksi. Kyllä siitä etua olisi vaikka missä. En nyt kuitenkaan keksinyt mitään lisäkysymyksiä tähän asiaan liittyen, joten jos joku muu keksisi jotain, voisi kysyä, tai sitten seuraava voisi ottaa vuoron.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 18.11.2015
15:12
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
RYUUMEI DEHRAH

En saanut Pörröisestä minkäänlaista tietoa ja sitä ei sitten enää käsitelty. No kai se tulisi takaisin jossain kohdassa. Muut eivät myöskään asiaan näyttäneet osaavan vastata, mutta ihan kuinka vaan. Ei väkisin sitten tietenkään. Sitten kuitenkin siihen omaan ongelmaani eli hermovaurioon. En ollut varma, että oliko hermovaurion oikea nimitys hermovaurio, mutta mikä ihmeen nimi sillä muka voisi olla, jos se ei olisi hermovaurio? Kyseessä kuitenkin on hermot, koska hermoja pitkin tuntoaistimus ainakin normaalisti jatkaa matkaansa aivoihin asti, jossa se lopullinen tunteminen vasta rekisteröidään. Tai en ainakaan parempaa nimeä tunnon puuttumiselle keksinyt. Onko sitten vaan tunnon puutos tai tunnon puuttuminen? Hermovaurio kuulosti kuitenkin paljon hienommalta sanalta ja mielestäni se on aika selvä nimi, mutta olkoot. Caine kuitenkin taisi ymmärtää homman pointin, joten oli sen oikea nimi mikä hyvänsä, niin sillä nyt ei ollut väliä, koska Caine kuitenkin ymmärsi pointin tai ainakin oletan niin kun tämä kuitenkin vastasi siihen, että ei ole yhtään varma, että pystyykö miekka sitä parantamaan. Caine tosin jatkoi, ettei ole sellaisesta kuitenkaan koskaan kuullutkaan. "Siis hermovauriosta vai siitä, että pystyykö miekka parantamaan sen?" kysyn tarkennusta asiaan, koska olihan hermovaurio ja miekan parantamisvoima kuitenkin kaksi eri asiaa ja puhuimme nyt kummastakin. Jatkoi Caine vielä, että hän epäilee, ettei hermoihin liittyvät asiat kuitenkaan kuulu hänen miekkansa parantamisalueisiin ja vielä kun vamma on pitkäaikainenkin. "Niin... Onhan se aika pitkäaikainen... Enkä ole varma minkä ikäinen olin, kun loputkin tunnosta katosi. Kaiketi varmaankin kymmenen tai yksitoista... ehkä kaksitoista. No olkoot kuinka vaan... on siitä jo aikaa", myönsin vielä. Hieman kuitenkin lohdutti se, että Caine ei osannut sanoa varmaksi, joten se voisi ehkä olla vielä mahdollista. Lopuksi Caine tarjoutui vielä koittamaan sitä, mutta siinä kuulemma on riskinsä. Eikö kaikesta elementtiaseiden kyvyissä ole omat riskinsä? En yllättänyt asian suhteen mitenkään. Caine jatkoi vielä, että yrittää selvittää asiaa ensin. "Miten asian ehkä saisi selvitettyä?" kysyn lähinnä siksi, koska voisin koittaa olla avuksi, jos Caine apua edes tarvitsee ja jos apuni edes kelpaa.

Lopuksi vielä Daisukeen ja tämän elementtiaseen voimaan ja asia oli nyt selvä. Muuta häneltä ei sitten kysyttykään, joten tämä ilmapoika, joka näytti kyllä tytöltä, alkoi sitten pakkailemaan viuhkojaan mukaan ja samalla muitakin tavaroitaan. Minun kamat olivat jo kasassa ja Poisonin niskassa. Tai no ei kirjaimellisesti tietenkään hevosen niskassa, mutta kyydissä kuitenkin. Pörröinen vaan puuttui enää eikä sitä katinahkaa näkynyt yhtään missään. Luulisi nyt, että valkoisen pörröisen otuksen näkee täällä ihan helposti, mutta ei pistänyt kyllä silmään. Ehkä se ei ollut enää lähistölläkään? Tai sitten joku oli ehkä tehnyt sille jotain? Tai sitten se vaan oli lähtenyt paikalta?

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 18.11.2015
15:28
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
>saanko mie tehä jonkun hahmolle jonkunlaisen palvelijan tai jonkun vastaavan kuitenkin? O.o

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 18.11.2015
17:13
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
"devi" kirjoitti:

>saanko mie tehä jonkun hahmolle jonkunlaisen palvelijan tai jonkun vastaavan kuitenkin? O.o


// No jos haluut tehä Teriselle nii se sopii :D Mutta ymmärrän, jos haluut tehä jonkun muun hahmolle, kun oot tehny jo Mireyalle :)

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 18.11.2015
18:21
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
"Janchi" kirjoitti:

// No jos haluut tehä Teriselle nii se sopii :D Mutta ymmärrän, jos haluut tehä jonkun muun hahmolle, kun oot tehny jo Mireyalle :)


>jos kukaan muu ei tarjoudu, niin sit teen sille :3

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 18.11.2015
18:26
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
"devi" kirjoitti:

>jos kukaan muu ei tarjoudu, niin sit teen sille :3


// Okei :D

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 18.11.2015
18:40
Muokattu: 18.11.2015
20:46
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
BENIAMINO

Beniamino tukahdutti naurahduksen Calderin hätkähtäessä hänen puhutellessaan tätä. Yrittäen parhaansa mukaan pitää kasvonsa peruslukemilla, hän nyökkäsi osoittaakseen ymmärtäneensä Calderin uhkauksen, sillä hän ei ollut varma, voisiko hän olla nauramatta jos hän avaisi suunsa. Vai ei eilen illalla keskusteltu mitään erityisen tärkeää, hyvä, että häneltä ei mennyt mitään ohi. ”Hei, olin Ryuumein kanssa etsimässä vettä ja riitelimme nimestäni, joten olen kyllä huomannut että hän osaa olla... itsepäinen”, Beniamino vastasi yhtä hiljaa kuin Calder.

Seuraavaksi Caine pyysi kaikkien huomiota. Beniamino jäi nojailemaan kädet puuskassa rinnallaan siihen puuhun, johon Calder oli hevosensa sitonut. Hän katseli, kun Caine herätti Ryuumein, ja painoi hiljaa mieleensä, että ei itse menisi herättelemään Ryuumeitä, kun tämä yritti viiltää veitsellään Cainea. Hänen ei uskonut, että Ryuumei arvostaisi, jos hän tökkisi tätä miekallaan ja päätyisi lukemaan tämän ajatuksia vahingossa... eikä hänellä ollut aikomustakaan tutkia Ryuumein mielenliikkeitä. Hän kuunteli kiinnostuneena Cainen selityksen aseestaan. Veri vaikutti erittäin mielenkiintoiselta elementiltä. Ryuumei halusi kysyä jotain, ja Beniamino käytti tämän pienen tauon kykyjen selityksissä tehdäkseen nopean tunnustelun varmistaakseen, että kukaan ei olisi suuntaamassa leiriä kohti. Kissan, joka oletettavasti oli Pörröinen, lisäksi mitään ei ollut lähellä, mutta jossain vanhan leirin tietämillä oli kaksi ihmistä hevosineen ja... lintu? Beniamino kurtisti kulmiaan mietteliäänä. Hänen pohtiessaan tätä kummallista yksityiskohtaa, ryhmä siirtyi pois hänen aistimisalueeltaan. Hetken harkittuaan hän päätti olla keskeyttämättä Ryuumeitä, joka oli kysymässä Cainelta, voisiko tämän miekka korjata hermovaurioita, olihan mahdollinen uhka mennyt ohi kaukaa. Hän siirsi painonsa toiselle jalalleen. "Ryuumei, kissanne vaeltelee tässä lähistöllä, varmaan mennyt metsästämään", Beniamino ilmoitti, kun Ryuumein ja Cainen hermovauriokeskustelussa oli tauko, sillä hän ei halunnut keskeyttää kumpaakaan.

Daisuken selittäessä omia voimiaan seuraavaksi, Beniamino katseli Raufia ja Jeremyä mietteliäänä. Nämä kaksi, sekä tällä hetkellä poissa paikalta oleva Gunnars, eivät olleet kuulleet hänen selitystään todellisista kyvyistään. Toisaalta, olisi hyvä jos jokainen matkassa kulkeva tietäisi, mutta samalla hän ei tiennyt, olisivatko nämä miehet sellaisia, jotka osaisivat pitää salaisuudet itsellään. Kuninkaallisilta vaadittiin, että osaa pitää suunsa kiinni tärkeistä asioista, mutta palvelijoilla saattaisi olla helpompaa lipsauttaa asioita vahingossa, tai jopa juoruilla. Mutta jos hän kysyisi asiasta suoraan, sitä voitaisiin pitää loukkaavana tai antaa sen kuvan, että hän ei luottanut miehiin. Hän päätti, että ei puhuisi mitään, ellei joku kysyisi hänen voimistaan. Ehkä nämä kaksi eivät edes olleet kiinnostuneita elementtiaseista sen kummemmin, jolloin hänen olisi turha toistaa selitystään. Hän vaihtoi taas painonsa jalalta toiselle, keskittyen kunnolla Daisuken takeltelevaan selitykseen. Ilman kyvyissä ei ollut yllätyksiä. Daisuken selityksen jälkeen hän siirtyi Amadeon luokse, kaivoi laukusta hiusharjansa, ja alkoi siloittelemaan hiuksiaan.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 18.11.2015
19:01
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
[quote="Par"]
// Hups, Beniamino tietysti teitittelee Ryuumeitä eli "Ryuumei, kissanne vaeltelee tässä lähistöllä, varmaan mennyt metsästämään" on se oikea vuorosana D:

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 18.11.2015
20:40
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
"Par" kirjoitti:

[quote="Par"]
// Hups, Beniamino tietysti teitittelee Ryuumeitä eli "Ryuumei, kissanne vaeltelee tässä lähistöllä, varmaan mennyt metsästämään" on se oikea vuorosana D:


// Voin korjata sen tohon jos tahdot? :D

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 18.11.2015
20:44
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
"Megohime" kirjoitti:

// Voin korjata sen tohon jos tahdot? :D

Kyllä kiitos :D

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 18.11.2015
20:47
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
"Par" kirjoitti:

Kyllä kiitos :D


// noin, nyt sen pitäis olla oikein :D

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 18.11.2015
20:57
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
CALDER

Calder tarttui venkuloivaa Rayea tämän suitsien poskihihnasta huomatessaan Beniaminon jääneen seisomaan lähistölle. Kaipa hänen oli pidettävä tamma kurissa, ei kukaan porukasta varmaan arvostaisi jos hevonen päättäisi syödä toisen prinssin pään aamupalakseen. Pieni hymy nousi Calderin kasvoille kun Caine otti puheeksi elementtiaseet ja nuorukainen kääntyi kunnolla muiden suuntaan kuuntelemaan. Tämä puheenaihe vaikutti mielenkiintoiselta ja hän halusi kuulla kaiken, mitä muut sanoivat. Cainen selitys veren kyvyistä oli heti alkuun selkeä ja monipuolinen. Olihan Calder aseiden kyvyistä kuullut, mutta itse prinssiltä tuleva selitys oli hänen mielestään parempi, varsinkin kun tämä tunsi aseensa varmasti paremmin kuin joku Vinemarin homeinen kirja. Daisuken selitys ilman kyvyistä oli selkeästi takeltelevampi, ja sai Calderin miettimään osasiko tämä käyttää asettaan kunnolla. Tosiaalta prinssi vaikutti itse varsin nuorelta, niin ei kai tätä voinut siitä syyttääkään, oppisi tuo varmaan ajan ja harjoittelun kanssa.

Beniaminon siirryttyä oman hevosensa luokse Calder päästi irti Rayen suitsista. ”Kaipa minä voin selittää seuraavaksi”, hän sanoi, ja nappasi Rayen takaa kirveensä, iskien toisessa päässä olevan piikin maahan, kyllähän nyt kaikki sen siitä näkivät, ei niin isoa asetta voinut olla huomaamatta. ”Vinemarin elementti on siis vesi, ja sen kyvyt on melko helposti arvattavissa”, Calder aloitti selityksensä. ”Sateiden ja aaltojen manipulointia, veden luontia tyhjästä… mitä kaikkee sitä nyt voi odottaakin. Lisäksi siinä sivussa tulee muutamia pieniä luontaisetuja, ei mitään kovin ihmeellistä.” Nuorukainen ei oikein tiennyt mitä hänen tulisi oikein selittää aseestaan. Hän kun oli ollut tekemisissä aseensa kanssa jo sen verran kauan, että piti sen kykyjä itsestäänselvyyksinä.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 18.11.2015
22:11
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
SKYLER

Skyler kuunteli kuinka suunnittelu jatkui, ja mietti, oliko hänen ideansa saanut Dorianin päähän ajatuksen siitä, että hän ja Avalon tekisivät valehyökkäyksen. Sitä prinsessa ei hyväksyisi, mikäli tämä pystyi suojelemaan kaikkia keihäänsä voimien avulla. Aivan sama vaikka se väsyttäisi tytön itsensä puolikuoliaaksi, hän jäädyttäisi kaikille vaikka kartanon joen päälle, jos he selviäisivät niin ilman uhrauksia. Ehkä eniten asiassa häiritsi se, ettei kumpikaan, Dorian tai Avalon, olleet hänen palveluksessaan, hän ei haluaisi omalla kyvyttömyydellään satuttaa muiden perillisten työntekijöitä. Skyler veti hitaasti ja mahdollisimman huomaamattomasti henkeä, rauhoittaen itsensä pitämään jälleen kerran kivikasvoisen ilmeensä.

Sen jälkeen Farran ehdotti, että siltaan voisi saada lisäpitoa yhdistämällä jäätä ja lunta. Ei sekään mitenkään mahdotonta ollut, mutta vaatisi hieman enemmän aikaa vaihtaa jäästä lumeen. Vaikka niiden luomisprosessi oli varsin samankaltainen, koostumus oli erilaista ja Skylerin pitäisi keskittyä, ettei sekoittaisi kahta väärin niin että silta päätyisi olemaan lunta tai lumiosat jäätyisi kokonaan. ”Ajatuksenne voisi olla mahdollinen, prinssi Farran, mutta vaihtaminen lumen ja jään välillä vie hieman aikaa. Mutta pitävyyden lisääminen siltaan ehdottamallanne tavalla voisi auttaa meitä ylittämään joen nopeammin”, tyttö selitti asian laidan. ”Ehkäpä…”, Skyler mutisi pohtien ääneen. Hän ei ollut varma, kannattiko hänen sanoa ajatustaan ääneen, sillä hän ei ollut yrittänyt temppua aikaisemmin, mutta Dorianhan oli sanonut että kaikki ehdotukset tulisi sanoa ääneen. ”Voisin yrittää luoda joen toiselle puolelle raesateen. Se mahdollisesti häiritsisi vihollisten keskittymistä ja turvaisi ylitystilannetta, mutta vastarannalla raesade olisi meillekin haittana. En kuitenkaan uskalla luvata mitään toimivuudesta, sillä olen aikaisemmin tehnyt vain lumisateita”, tyttö sanoi ehdotuksensa lopulta ääneen.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 19.11.2015
14:38
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
"Janchi" kirjoitti:

// Okei :D


>mie nyt sitten teen Teriselle jonkun palvelijan tai jonkun :D

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 20.11.2015
14:17
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
CAINE

Katsoin Ryuumeitä hetken tämän esittäessä varmennuskysymystä jostain, ja hetken päästä tajusin mistä. ”Kummastakaan.” Vastasin tälle. En ollut kuullut vastaavasta hermovauriosta, että koko tuntoaisti meni. Enkä siksi tiennyt myöskään siitä, että voiko miekka parantaa sellaista. Sitten Ryuumei alkoi selittämään miten pitkäaikaisesta vammasta oli kyse, muttei ollut lopulta ihan varma. Oli siitä kuitenkin useampi vuosi aikaa kuitenkin. Käsitykseni oli se, että mitä nopeammin haava parannettiin, sen helpompaa se oli ja riskittömämpää. Jotain vanhoja arpia sai parannettua, mutta se oli vaikeaa, kun piti ensin avata haavat uudelleen ja kursia jo kertaalleen arpeutunut liha ja iho umpeen. Ja kun en edes ollut varma miten tuollainen ei varsinaisesti verta vuotava vaurio toimi, niin en ehkä uskaltanut luvata olemattomia. Lupasin kuitenkin selvittää asiaa saadakseni Ryuumein tyytyväiseksi, että voisimme jatkaa tätä tärkeämpää asiaa. Tai olihan Ryuumein hermovaurio varmasti hänelle tärkeä, muta jos hän oli pärjännyt sillä tähänkin asti, niin kyllä hän varmaan pärjäisi vielä jonkin aikaa. No Ryuumei halusi sitten tietää, että miten aioin selvittää asiaa. No en minä tiennyt. Nyt ei oikein voinut isältäkään kysyä ja kirjastotkin olivat vähän harvassa täällä metsässä, eikä tietoa varmaan löytyisi muualta kuin Caenezhin kuninkaallisesta kirjastosta, jos sieltäkään. ”No tietenkin suorittamalla uhrirituaalin veren jumalille ja kysymällä asiaa alan ammattilaisilta. Mutta siinä menee jonkin verran aikaa ja pitää olla yö ja tähtien on oltava oikeassa asennossa kuun vaiheeseen nähden. Tai sitten voin kokeilla asiaa seuraavaan vastaan tulevaan viholliseen.” Sepitin jotain puutaheinää saadakseni asian käsiteltyä.

Seuraavaksi pääsimme Ryuumein kissaan, joka Beniaminon mukaan oli lähistöllä metsästämässä. Eli sekin asia oli järjestyksessä. Calder otti seuraavan vuoron ja alkoi esitellä Vinemarin vesielementistä, josta olikin saatu jo näytteitä eilisen aikana. Hän selitti sitten melko ympäripyöreästi sateen ja aaltojen hallinnasta ja veden luonnista ja joistain luontaiseduista. No kaipa vesi oli aika selkeä, kuten ilma ja muut peruselementit. Veri oli ehkä hieman erilainen, kuten Beniaminon henki-elementti. Oma elementtini kun ei kauheasti silmin ollut havaittavissa eikä sillä saanut mitään vaikuttavia luonnonmullistuksia aikaan. Enkä edes samalla tavalla voinut luoda verta tyhjästä, kuten Calder vettä, vaikka mitäpä hyötyä siitä nyt edes olisi, jos suihkisin verta miekallani vihollisten päälle? No voisi se keskittymistä herpauttaa ja kauhuakin aiheuttaa, mutta ei se nyt ollut kovin hyödyllistä olisi ollut. Sain luotua verta, mutta melko näkymättömästi kohdistettuna jonkun verenkiertoon, mikä oli hyvä taito verenhukan parantamiseen. Siksi ehkä sain selittää muita enemmän, kun elementtini ei ollut ihan perustavaa laatua, tai sitten vika oli taas vain siinä, että olin hölösuu. Mietin hetken Calderin lopetettua, että keksisinkö jotain tarkentavaa kysymystä tälle, ihan vain siksi, ettei tämä pääsisi niin helpolla. No en oikein. Joku veden olomuotoihin liittyvä voima voisi olla mahdollinen, mutta jää elementtinä oli jo erikseen ja veden höyrystyminenkin taisi olla enemmän tulielementin heiniä. No ehkä joku muu keksisi jotain tai sitten asia oli tällä selvä, ellei Calderille itselleen tulisi jotain tarkennettavaa mieleen.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 21.11.2015
10:09
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
RYUUMEI DEHRAH

Caine tarkensi sitä, että kummasta asiasta - hermovauriosta vai sen parantamisesta - tämä ei ollut kuullut mitään. No ei kummastakaan sitten ja tyydyin vaan nyökäyttämään päätäni siihen. En tosin itsekään ole kuullut, että joku muu olisi menettänyt tuntoaistinsa, mutta voihan ihminen myöskin sokeutua. Sokeus on yhtälailla aisti niin kuin tuntokin ja molemmat toimii hermoilla. Kaiketi ongelmana on vaan se, että joku hermorata tai muu vastaava on poikki, koska tunto ei pelaa, mutta asia toivottavasti ratkeaa, mutta tuskin ihan heti kuitenkaan. Sitten siihen, että kuinka Caine voisi mahdollisesti selvittää asiaa ja vastaus oli jotain melko kummallista jostain uhrirituaalista veren jumalille ja kysymään sitten heiltä asiasta, mutta se vaatii yötä ja tähtien tiettyä asentoa. Kohotin hieman toista kulmaani siihen malliin, että oliko tämä muka oikeasti tosissaan jostain veren jumalista ja uhrirituaalista, vaikka kokonaisuudessaan uhrirituaali kuulosti hienolta jutulta, mutta ei kai Caine oikeasti tosissaan ollut? Kunhan vaan vastasi jotain? Ehkä... vai oliko tämä muka oikeasti tosissaan? "Uhrirituaali veren jumalille? Onko sellaisiakin oikeasti olemassa?" kysyn lopulta. Jatkoi Caine myös siitä, että voisi myös koittaa sitä seuraavaan tulevaan viholliseen. "Eikö se vaadi, että kyseisellä vihollisella pitäisi olla hermovaurio, että sitä voi koittaa?" kysyn siinä kohdassa, koska jos hermovauriota ei ollut, niin kuinka sen voisi parantaa? Ei mitenkään... Sanoohan sen jo ihan maalaisjärkikin, koska ei olematonta sairauttakaan voi parantaa, koska ei ole sitä, mitä pitäisi parantaa. Toisin sanoen, jos haluaisi koittaa sitä johonkin viholliseen, niin eikö se ole selvää, että kyseiselle uhrille pitäisi ensin tehdä hermovaurio ja sitten vasta koittaa sitä? Kuulosti loogiselta.

Asiasta kuitenkin seuraavaan eli siihen, että Ben oli tietoinen Pörröisen olemassaolosta. Hän siis tiesi, kuka tai no mikä Pörröinen oli. Ei kun tietenkin, hänhän oli itsekin silloin paikalla Calderin kanssa, koska siellä lammellahan minä Pörröisen tapasin. Olisi typerää, jos Ben ei tietäisi siitä, mutta kuinka vaan, asia oli ratkennut. Ehkä se tulisi vielä takaisin? Ben sanoi kyllä myös siitä, että kyseinen kissa oli varmasti metsästämässä. Tosin jälleen kerran tämä teititteli. Taisin kyllä sanoa siitä, ettei tarvitse, mutta toisaalta ei se haitannutkaan. Tunsin itseni hienoksi tällä hetkellä ja sitä tunnetta ei mikään voittanut, joten antaa mennä vaan. Mutta joka tapauksessa, pitäähän Pörröisenkin aamupala saada ja kissat luonnollisesti metsästävät tai pyydystävät ruokansa. "Hienoa! Kiitos Ben", sanon tälle ihan vaan kohteliaisuuden mukaan huomioituna, koska viimeksikin kiittämättömyys oli saanut hirveän sodan aikaan. Tosin vasta jälkikäteen tajusin, että sieltähän se Ben oli taas lipsahtanut, vaikka Ben ei halunnut olla Ben vaan... unohdin jo sen oikean nimen. Miksi nimet pitää tehdä niin vaikeiksi?

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 21.11.2015
15:23
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
DORIAN

Käänsin katseeni yllättyneenä Farraniin, ei yllättyneisyyteni kasvoiltani mitenkään välittynyt, kun prinssi puuttui puheeseen. Ilmeisesti prinssi ei vastoin odotuksiani pitänytkään mykkäkoulua, vaan oli vaiti ankaran ajatustyön takia. Se oli kerrassaan epätavallista, prinssi kun harvoin osoitti noin suurta keskittyneisyyttä asioiden ajattelemisen suhteen. Yleensä hän sanoi mitä sylki suuhun toi. Prinssillä kuitenkin oli nyt jokin erittäin huomionarvoisa suunnitelma. No olin pelkkänä korvana, jos tältä kerrankin vaikka oikeasti tulisi jokin hyväkin idea. Odotukseni taisivat kuitenkin olla jo turhan korkealla, Farran kun alkoi lähinnä toistamaan vain minun aikaisempia sanojani. No positiivista toki oli se, että hän oli kuunnellut. Prinssi Farran toi kuitenkin esille mielipiteensä, että jääsilta olisi hänestä toteutuskelpoisin, sillä lautan pitäisi olla valtava, ja paksu, jotta se kestäisi hevosten painon. Niin paksua ja isoa lauttaa ei sitten kovin helposti sauvottukaan joen yli, lisäksi se painuisi vain pohjaan kaikesta painosta. Olimme siis ainakin tässä asiassa samaa mieltä, mikä oli toki jo edistystä kaikin puolin.

Farran ehdotti kuitenkin jääsillan päälle lumikerrosta, helpottamaan hevosten liikkumista. Pakko myöntää, että ei yhtään huono ajatus, vaikka toki silti oli varottava liukastumista. Lumi kun ei kuitenkaan poistanut jään liukkautta, vaan peitti sen. Tietenkin asia riippui siitä miten lumen lisääminen onnistuisi prinsessa Skylerilta ja lumesta olisi saatava sopivan kovaa ja jämäkkää, että se myös pysyisi jään päällä. Puuterilumesta nyt ei paljoa ollut apua, joten voi olla, että lumen saattaminen oikeaan muotoonsa olisi jo haaste eikä meillä varmaan ollut aikaa roiskia lumen päälle vettä saadaksemme siitä tarkoitukseen sopivaa. Mutta ideana ihan hyvä, kaikki riippui sitten käytännön toteuttamismahdollisuuksista. Seuraava ajatus Farranin puolelta olivat jääkilvet näkösuojaksi. Tosin hän taisi tarkoittaa vain suojaa nuolilta, eihän läpinäkyvä jää, etenkin pieninä kilpinä, näkyvyyttä kauheasti estäisi. Nuolten osumista se estäisi kyllä, mutta jos joutuisimme kulkemaan hitaasti, vihollisilla olisi hyvin aikaa tähdätä kilpien väliin. Toki se oli parempi kuin ei mitään suojaa. En kuitenkaan viitsinyt vielä sanoa mitään, ennen kuin Skyler varmistaisi, mikä näiden ideoiden onnistumismahdollisuus oli. Tyttö-parka joutui kyllä nyt aika koetukselle heti lähtöön voimiensa kanssa.

Seuraavaksi kuitenkin sain purra kieleeni, etten olisi esittänyt huomiota Farranin seuraavasta suunnitelman osasta. Hän saisi kyllä etsiä aika kauan, ennen kuin löytäisi paikan, missä aurinko nousee lännestä. Jos ehtisimme auringon nousun aikaan vielä ylityspaikalle, se kirottu aurinko kyllä sokaisisi meitä eikä vihollisen jousimiehiä. Iltaan odottaminen taas tuhlaisi aikaamme taas kerran, joten sitäkään en suositellut. Matka oli kestänyt jo ihan tarpeeksi kauan ilman lisäviivytyksiäkin. Ja jos kuulemma halusimme savua, Farran voisi kyllä tökätä sitä johonkin kohtaan, mutta miekan tuleen sytyttäminen kuulemma uuvutti tätä liikaa. Ja Skyler oli valmis luomaan jäätä vaikka millä mitalla? Joko Farran uupui nopeasti tai tyttö ei tuntenut rajojaan. Itse nyt en voinut sanoa paljon moinen taikominen uuvutti, kun en itse moista harrastanut. Vähän savua siellä täällä ei kyllä paljoa auttaisi, tarvitsisimme kunnon savuverhon, muuten sitä oli ihan turha edes tehdä.

Odottelin kuitenkin Skylerin vastaukset Farranin ehdotuksiin. Prinsessa sanoi, että lumen lisääminen jään pinnalle oli mahdollista, mutta se veisi aikaa. Ja ilmeisesti myös voimaa. Neito lisäsi myös hieman epäröiden, että voisi luoda raekuuron toiselle puolelle häiritsemään vihollisia, muttei ollut varma sen toimivuudesta, koska oli tehnyt aikaisemmin vain lumisateita. Jääsilta, sen päälle lunta, jääkilvet ja vielä raekuuro. Vaikutti aika paljolta yhdelle tytölle, etenkin kun Farran väitti uupuvansa liikaa jo pelkästä miekan sytyttämisestä tuleen ja sen avulla savun luomisesta.Hetken mietittyäni äskeisiä ehdotuksia, avasin sitten taas kaikkien riemuksi suuni. ”Prinsessa, sanokaa suoraan, jos pyydämme teiltä liikoja. Tällä hetkellä koko suunnitelma vaikuttaisi nojaavan melko paljon teidän jääkeihäänne varaan, ja se ei suinkaan ollut tarkoitus. Jos silta, lumi sen päälle, jääseinämä tai –kilvet ovat teille liikaa, niin muokkaamme suunnitelman siten, että se on mahdollinen toteuttaa. Tarkoitus ei ole näännyttää teitä heti lähtöön.” Aloitin osoittamalla sanani ensin prinsessalle. En tiennyt elementtiaseiden käytöstä juurikaan, mutta jos vertasi Farranin arviota voimistaan Skyleriin, niin ero oli jo aika huima.

Katselin hetken karttaa ja jatkoin sitten. ”Otin suunnitelmaan mukaan aseenne siksi, että karu totuus on se, että olemme säälittävän alivoimaisia mies- ja naisluvultamme viholliseen nähden ja kaikin puolin alakynnessä. Elementit olisivat tuoneet tarvittavan tasoituksen. Huomautan vielä, että meillä ei ole tarkoitus mennä joen yli taistelemaan vaan jatkaa mahdollisimman vähin taisteluin eteenpäin. Jos aseiden voiman voi käyttää siihen, että pääsemme joen yli ja matkaan taistelematta, niiden voimia ei kannata säästellä taisteluun. On kuitenkin erittäin todennäköistä, että taistelu tulee. Prinssini taistelukokemuksen tiedän, mutta miten on teidän laitanne, prinsessa Skyler ja Avalon-herra?” Jatkoin sitten ja esitin taistelukokemusta koskevan kysymyksen kahdelle tulokkaalle. Ainakaan Astoirwenissa naiset eivät pahemmin sotineet ja kamaripalvelijankin kuvitteli helposti jonnekin ihan muualle kuin sotatantereelle. Oli hyvä tietää, mitkä mahdollisuudet olisivat joen toisella puolella.

// Mun piti jatkaa vielä, mut tää alko jo nyt oleen liian pitkä, joten jätän sen nyt tohon ja pahoittelen pituutta, koittakaan jaksaa :D

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 21.11.2015
15:57
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
CAINE

Katsahdin hiukan ihmeissäni Ryuumeitä, kun tämä kulmiaan kohotellen kehtasi epäillä veren jumalien olemassaoloa. ”Totta kai heitä on.” Vastasin varmasti. ”En toki ole koskaan itse tavannut, kun olen prinssi enkä pappi…” Jatkoin kuitenkin vielä. En kyllä varmaan edes osaisi tehdä mitään rituaalia, vaikka olinkin seurannut sellaisia sivusta. Mutta ei kai siihen tarvitsisi kuin vain verta ja hiukan rukouksia ja kovaa tahtoa? Ei se niin vaikeaa voinut olla. No Caenezhissa kyllä uskonhommat hoitivat naiset, mutta olin varmaan ihan tarpeeksi nainen ja minulla oli veren jumalien voimalla siunattu ase, joten sen luulisi oikaisevan mutkia. Tähdistä ja kuista en sitten tiennyt, että mikä se oikea asema oli ja oliko sillä oikeasti merkitystä, mutta se vain kuulosti hienolta. Sitten pääsimme siihen vähän yksinkertaisempaan tapaan saada asia selville, eli yksinkertaisesti vain kokeilemalla. Ryuumei kysyi, että eikö siihen tarvittu uhri, jolla on kyseinen vaurio. ”No toki, mutta voin kokeilla terveeseen, että voinko ylipäänsä vaikuttaa hermostoon miekallani. Ja jos onnistun aiheuttamaan hermovaurion, todennäköisesti sen silloin myös voi parantaa. Mutta luultavasti siinä rytäkässä kuolee muutama koeyksilö, koska olen aika kokematon vielä tässä asiassa ja tuollaista en ole ikinä koittanut.” Vastasin sitten, mutta jos koekappaleet otettiin vihollisen puolelta, niin ketä se nyt haittaisi, jos muutama kuolisi turhaan arvokkaan lääketieteellisen tutkimuksen takia?

Ryuumei sitten kiitteli Beniä kissansa löytämisestä, tai ilmoituksesta, että tämä oli lähistöllä. ”Beniamino.” Korjasin ystävällisesti Ryuumein lipsahduksen. Itsellänikin oli hiukan vaikeaa, nimien lyhentäminen kun oli aika luontaista minulle ja Ben oli niin sopiva lyhenne Beniaminosta. Mutta piti yrittää, kerta Beniamino ei pitänyt siitä nimestä, eikä Beniamino nyt ollut loppujen lopuksi mikään vaikea nimi. Joskohan pääsisimme taas eteenpäin? Ryuumei ei ollut sanonut aseestaan vielä mitään, mutta jauhoi muuten vain turhuuksia tässä kanssani. Tai ei kai se hänelle turhaa ollut. Sitten Mireya oli vielä kertomatta voimistaan ja Beniamino nyt oli jo kertonut eilen. Eikä hän varmaan halunnut paljastaa alaisilleni niin tärkeää asiaa, joten ehkä hän ei kertoisi mitään tai sitten vain sen, mitä koko kuningaskunta uskotteli kaikille muille. No hänhän sen päätti ja alusta alkaenkin sovittiin, että kukin kertoi vain sen, minkä halusi, eikä yhtään enempää.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 21.11.2015
21:36
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
AVALON

Avalon kuunteli jälleen hiljaa, kun hänen suunnitelmaansa kritisoitiin. No, jokainen ehdotus ei ole toimiva, eikä hän uskonutkaan olevansa mikään strateginen älykkö. Dorianin mainitessa mahdollisuuden, että joko tämä tai hän itse jäisi pidättelemään vihollista sai Avalonin puremaan huultaan hermostuneena. Isompi vihollisjoukko olisi todennäköisesti liikaa hänen taidoilleen, jolloin viivytys voisi olla itsemurhatehtävä. Hän päätti toistaiseksi olla hiljaa asiasta, sillä eihän hänen henkensä ollut yhtä tärkeä kuin kummankaan paikalla olevan perillisen, ja Dorianin kanssa heillä olisi paremmat mahdollisuudet päästä laaksoon asti. Häntä ei suoranaisesti haittaisi uhrata henkeään perillisten puolesta, mutta ehkä ei olisi kovin soveliasta kuolla jonkun toisen kuin Beniaminon puolesta? Farrankin esitti ideansa, jossa oli hyviäkin puolia, mutta siinäkin oli omat ongelmansa. Olisipa Beniamino täällä, hän varmaan keksisi jonkin hyvän keinon ylittää joki, ja pystyisi auttamaan harhautuksen kanssa. Avalonin yrittäessä miettiä lisää ylitystä helpottavia keinoja, Dorian esitti huolensa Skylerin jaksamisesta. ”Uskoisin, että pelkkä lumisadekin kävisi jonkin asteisesta harhautuksesta... eihän tähän aikaan vuodesta pitäisi sataa lunta etenkään näin etelässä, joten viholliset saattaisivat jäädä ihmettelemään lunta hetkeksi. Tietenkin, jos se ei rasita Teidän Korkeuttanne liikaa”, Avalon ehdotti mietittyään Skylerin raesade ehdotusta hetken. Seuraavaksi Dorian kysyi hänen ja Skylerin taistelukokemuksesta. ”Sir, olen taistellut satunnaisia ryövärijoukkoja vastaan kerran tai kaksi, joten valitettavasti todellista taistelukokemusta minulla ei ole sen enempää. Olen kyllä harjoitellut miekkailua runsaasti, joten teoriassa osaan pitää puoleni rivisotilaita vastaan”, Avalon vastasi, yrittäen peitellä hermostuneisuuttaan.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 22.11.2015
14:52
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
SKYLER

Skyler mietti hetken, kuinka paljon suunnitelma tosiaan lepäsi hänen harteillaan. Erikseen mainittuna kaikki oli vielä kuullostanut helpolta, mutta kun Dorian listasi ne kaikki yhteen putkeen, hän ei enää ollutkaan niin varma. Mietteliäänä hän puri huultaan, hän oli kyllä harjoitellut isänsä avustuksella jääkeihään käyttöä, samoin kuten hänen vanhin pikkuveljensä Mischel. Mutta oliko hän tarpeeksi taitava vielä että saisi kaiken toteutumaan? Toisaalta hänelle oli myös opetettu että vaaratilanteessa ihmisiin virtasi adrenaliinia, joka auttoi ihmisiä kykenemään yllättäviin suorituksiin, mutta voisiko tämä tilanne suoda Skylerillekin saman? Mietteliäänä hän vilkaisi keihästä, jonka oli suunnitelman ajaksi jättänyt muiden tavaroidensa luokse, ennen kuin itsepäisyyden puuska iski tytön läpi. ”Kyllä se onnistuu, ja jos uskotte pelkän lumisateen riittävän, Avalon-herra, niin sekin on toki mahdollista. Sen sentään osaan luoda varmasti”, Skyler sanoi itsevarmasti kääntyen jälleen Dorianin puoleen, osoittaen kuitenkin viimeiset sanansa lumisateeseen liittyen Dorianin lisäksi myös Avalonille.

Tämän jälkeen Dorian otti esille Skylerin ja Avalonin taistelutaidot. Avalonilla ilmeisesti löytyi jonkinlaista kokemusta ennestään, mikä sai tytön taas astetta epävarmemmaksi, vaikkei tämä sitä ulospäin näyttänytkään. Hän ei halunnut näyttää heikolta, varsinkaan kun oli juuri luvannut kykenevänsä suojaamaan miehiä jääkeihäänsä voimien avulla joen yli. ”Valitan, Dorian-herra, mutta varsinaista taistelukokemusta minulla ei ole. Tietenkin olen jonkinlaista opetusta saanut aiheeseen isäni ja opettajieni avustuksella, mutta sekin jäi jonkin verran kesken sodan syttyessä. Uskoisin kyllä pystyväni pitämään ainakin omia puoliani kuitenkin, sillä harjoitustaisteluissa kotona pärjäsin suurinta osaa harjoitusvastustajiani vastaan kohtalaisesti”, Skyler selitti. Hän olisi mielellään halunnut kertoa osaavansa enemmän, mutta ei kuitenkaan halunnut alkaa valehtelemaankaan kyvyistään muille. Oli siis pakko niellä ylpeys, ja hyväksyä että hän todennäköisesti olisi porukan heikoin soturina.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  16  17  18  19  20  21  22  23  24  25  26  27  28  29  30  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!

©2020 GILDOMERA - Fantasiaroolipeli - suntuubi.com