Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
/ Etusivu / Roolipelifoorumi / GILDOMERA - roolipeli

<< Ensimmäinen < Edellinen  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: Janchi
Lähetetty: 09.08.2015
15:48
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
MIREYA

"Oi, kyllä minä osaan tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, jos niin haluan, mutta miksi haluaisin tulla toimeen ihmisen kanssa, joka ei selvästi halua tulla minun kanssani toimeen? Eihän siinä nyt ole mitään järkeä. Ja tiedoksesi, ei-niin-kivat-ihmiset voisivat opetella silti käyttäytymään", Mireya sanoi ja katsoi prinssiä hetken hiljaa.
"Tietääkseni en ole ketään missään vaiheessa neuvonut saatika viisastellut. Olen saattanut todeta asioita, mutta ilmeisesti et osaa tulkita asioita oikein etkä ilmeisesti huomaa omaa ikävää äänensävyäsi, kun puhut. Kannattaisi kiinnittää siihen huomiota. Suosittelen myös huomiomaan, että jotkut ihmiset ovat herkempiä kuin sinä itse", prinsessa jatkoi pian puhumista. Minkäs nainen sille mahtoi, että oli kovaääninen. Hän oli tottunut puhumaan niin, vaikka nyt tietenkin puhui hiljempaa sen takia, että he eivät paljastuisi, jos joku olisikin lähistöllä.

"Parempi myös olla neuvomatta", Mireya hymähti pian, kun prinssi puhui neuvomisesta. Prinsessakaan ei ollut neuvonut mitään, mutta tuskin neuvoisikaan, koska tiesi, että ei ollut siinä paras. Kysymyksiä hän silti saattoi esittää, mutta se ei ollut neuvomista nähnytkään.
"Minä en ala sammalta tunkemaan suuhuni, vaikka kuinka haluaisit. Eikä sinun edes tarvitse sanoa, että et pidä puhumisestani, senhän huomaa jo käyttäytymisestäsi, kun et osaa inhotustasi peitellä", ruskeatukkainen pisti jälleen vastaan. Tietysti hän pisti, koska ei ollut se osapuoli, joka lopettaisi kinastelut seinään. Sehän vain olisi merkinnyt 'voittoa' prinssille, joka halusi naisen olevan hiljaa muutenkin.

"Minusta tuntuu, että olisit käskenyt minun tukkimaan suuni erittäin ikävällä tavalla, jos olisin kertonut sinulle suunnitelmasta. Eihän kukaan jaksa kuunnella ininääni, kuten aiemmin totesit, vaikka sinä taidat olla ainoa", Estarin prinsessa sanoi. Miksi ihmeessä toinen nyt hevosensa selästä alas laskeutui? Olisi voinut Mireyan puolesta jatkaa matkaa vaikka yksin pimeään metsään. Pianhan prinssi alkoi kiehua, kun korotti ääntään. Ilmeisesti Mireya oli osunut arkaan paikkaan.
"Sain juuri varmistuksen siitä, että elämäsi on ollut pilalla lapsesta asti, kun noin aloit korottamaan ääntäsi", neiti totesi eikä vastannut mitään veren kerjäämiseen nenästä.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 09.08.2015
16:14
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
RYUUMEI

Tämä kyseinen prinsessa aloitti sillä, että osaisi kyllä tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen, jos haluaa. "Eli nyt et sitten vaan halua vai etkö todella sittenkään vaan osaa?" päätin seuraavaksi kysyä. "Ai niin... anteeksi... sinähän loukkaannut joka kerta kun kysyn jotain, mutta jos joku muu olisi kysynyt tätä samaa, niin olisiko asia erilainen?" kysyn jälleen. Joka tapauksessa homma jatkui siitä, että miksi nainen haluaisi tulla toimeen kanssani, jos en halua tulla toimeen hänen kanssaan. "Miksi sinä sitä minulta kysyt? Ihan niin kuin muka osaisin vastata moiseen kysymykseen... Ei se ole ongelmani enkä pyytänyt tulemaan toimeen kanssani", jatkan loppuun. Mutta sitten kuitenkin siihen neuvomiseen eli prinsessa ei olekaan siis neuvonut ketään. "Aivan... Sittenhän se oli pelkkä väärinkäsitys", totean kyseiseen asiaan. Homma jatkui ja nyt ongelma oli siis minussa, koska en huomannut jotain hemmetin ikävää äänensävyäni. "Itse kerjäsit sitä", totean siihen lyhyesti ja ristin samalla käteni rinnalleni. Teki mieli hakata muija... Ja vaikka naisten kimppuun hyökkääminen oli kuinka raukkamaista jonkun mielestä, niin hitot se minua kiinnostaisi. En katso sukupuolta silloin. Seuraavaksi prinsessa vielä kehtasi alkaa neuvomaan tai suosittelemaan omien sanojensa mukaan huomioimista sen suhteen, että joku toinen saattoi olla herkempi. "Jos ei kestä kritiikkiä, kannattaa olla hiljaa", sanahdan siihen.

Sitten jälleen neuvontaan, mutta sen ajattelin nyt kuitenkin vaan sivuuttaa, mutta neuvonnosta sammalhoitoon. Prinsessa ei siis aikonut tunkea sammalta suuhun. "Eli miksi sitten kuvittelit, että itse tungen sitä vaan jonkun hemmetin ärsyttävän akan takia korviini?" kysyn siinä kohdassa. Sitten homma taas jatkui hänen puhumiseensa ja siitä pitämiseen eli minun ei tarvisi sanoa siitä, että sen näkee kyllä ilmankin. "Ai... No sittenhän sen varmaan täytyy olla niin, koska naiset ovat aina niin hemmetin oikeassa omasta mielestään", tuhahdan siihen.

Asiasta vaan toiseen ja nyt olimme siinä suunnitelmassa, että jos nainen olisi vastannut siihen, niin olisin käskenyt olemaan hiljaa. "Sovitaan sitten niin... Mutta kysyin kyllä sitä ihan yleisellä tasolla ja odotin, että kuka vaan olisi voinut vastata siihen. Jopa sinä... Onko nyt parempi mieli?" sanahdan siihen laskien kuitenkin jälleen käteni siitä niin sanotusta puuskasta pois, mutta sen jälkeen naisen oli pakko aloittaa taas kommentoiminen elämästäni. "Selvä... Kerjäät siis verta nenästäsi... Sain samalla siihenkin juuri vastauksen. En välitä vaikka oletkin muija, mutta aijon hiljentää sinut siihen paikkaan!" ärähdän naiselle ja kaivan niin sanotun liivini alta jälleen pari veistä esiin. "Miten olisi kielileikkaus?" kysyn ja sen enempää miettimättä päätin kaataa naisen maahan(?) ja potkaista tätä vatsaan pari kertaa(?). Ja lopuksi istun tämän päälle ja vangitsen naisen kädet jalkojeni alle(?). "Onko sinulla jotain viimeisiä sanoja?" kysyn vielä lopuksi tuoden toisen veitsistani naisen rintakehän kohtaan(?).

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 09.08.2015
16:43
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
MIREYA

"Tuskin kenelläkään olisi ollut mielessään kysyä tuota, joten enpä kuule tiedä olisiko asia erilainen silloin", Mireya tuhahti prinssille. Naista ärsytti jo hyvin paljon.
"No älä sitten ihmettele siinä. En minäkään aio tulla toimeen kanssasi", prinsessa hymähti. Hän ei ymmärtänyt, miksi pitäisi tulla toimeen jonkun kanssa. Ei häntä huvittanut käyttäytyä ystävälliesti ihmisen kanssa, joka ei itse kyennyt samaan.
"Hiljaisuus ei mitenkään liity kritiikin saamiseen. Ainahan sinä voit kritisoida, vaikka suuni ommeltaisiin kiinni", nainen jatkoi ja piti käsiään puuskassa.

Mireya naurahti pienesti prinssin sanoille.
"Se oli ehdotus. En missään vaiheessa kuvitellut sinun niin tekevän", nainen totesi hieman huvittuneena, vaikka tilanne yhtä ärsyttävä oli vieläkin.
"Ahaa, olet siis naisvihaaja. No ei ihmekään, jos et kestä sitä, kun naiset puhuvat. Onneksi et voi koskaan saada suvun jatketta, kun et voi olla naisten kanssa tekemisissä. Hyvä juttu vain. Kukaan ei ainakaan peri sinun luonnettasi. Eihän kukaan jaksaisi toista sinun kaltaistasi", prinsessa hymähti veriselle prinssille.

Mireya ei edes jaksanut vastata seuraavaan asiaan, mitä prinssi puhui. Tuo oli antanut sellaisen vaikutelman, että Mireyan olisi parempi olla hiljaa, joten miksi ihmeessä nainen olisi siis vastannut prinssin kysymykseen suunnitelmasta? Nainen pudisti päätään hieman ja katsoi prinssiä, joka alkoi käyttäytyä uhkaavasti. Tuo alkoi raivota jotain siitä, että ei välittänyt ollenkaan, vaikka Mireya oli nainen. No kukapa nyt sukupuolesta välittäisi, jos halusi selvästi tappaa jonkun. Mikä tahansa elävä olento varmasti siinä vaiheessa kävisi. Mireya perääntyi hieman, mutta huomasi pian makaavansa maassa hieman sen jälkeen, kun oli kuullut kysymyksen kielikeikkauksesta. Eipä siihen kerennyt reagoida, kun nainen tunsi pari potkua mahassaan. Onneksi hän ei ollut raskaana, koska se olisi tuntunut vielä ikävämmältä, vaikka eihän se nyttenkään tuntunut yhtään hyvältä, koska ei saanut happea kunnolla. Mireya koitti kuitenkin koota itsensä ja katsoi prinssiä, joka selvästi aikoi toteuttaa uhkauksensa hiljentämisestä. Eikä tuo näyttänyt edes antavan minkäänlaista tilaisuutta puolustautua, kun kädetkin oli prinssin alla jumissa. Oikeastaan mitään ei ollut tehtävissä, koska nainen ei ollut niin notkea, että olisi voinut potkaista hullua prinssiä jaloillaan eikä käsiäkään saanut vapaiksi vaikka yritettiinkin rimpuilla.
"Jos minut kerta tapat tässä kaikkien nähden, uskon että sinulle saattaa vielä käydä jotain. Mutta onnea vain yksinäiseen elämääsi", Mireya sanoi ja katsoi prinssiä silmiin, eikä ollut mitenkään lempeä katse vaan hyvinkin raivokas ja pelottava. Prinsessa tunsi veitsen rintakehällään. Hänen pitäisi keksiä jotain, koska ei halunnut kuolla. Siispä prinsessa päätti sylkäistä prinssin kasvoille(?). Jospa se vähän hämäisi ja nainen saisi edes toisen kätensä vapaaksi.

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 09.08.2015
16:46
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
// Raivokas kinastelu noillaki :D

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 09.08.2015
16:55
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
BENIAMINO

Aukiolla olevalla miehellä näytti olevan hankaluuksia nuotion sytyttämisen kanssa, tai ainakin siinä näytti kestävän. Seuraavaksi piikivi lensikin metsään, osuen siihen puuhun jonka takana Beniamino oli. Hetken hän luuli että mies oli jotenkin huomannut hänen läsnäolonsa ja yrittänyt osua häneen, melkein jo rynnäten piilostaan miehen kimppuun, mutta mies lähti saman tien hevosensa luokse, ilmeisesti hakemaan uutta kiveä. Beniamino rentoutui hieman, pysyen kuitenkin edelleen valmiina säntäämään liikkeelle jos siihen olisi tarvetta. Miehen hevonen tuntui huomanneen Beniaminon läsnäolon, mutta mies ei näyttänyt kiinnittävän siihen mitään huomiota, tosin siitä tavasta, jolla tämä käsitteli hevostaan, ei näiden kahden välillä tainnut olla suurtakaan ystävyyttä.

Mies lähti palaamaan nuotiolle, ja Beniamino päätti käyttää tilaisuuden hyväkseen, ja säntäsi piilostaan. Hän juoksi miehen luokse, joka ei näyttänyt huomaavan häntä. Saavutettuaan miehen, Beniamino potkaisi oikealla jalallaan tätä vasempaan polvitaipeeseen, jolloin mies putosi polvilleen. Hän jäi seisomaan miehen jalan päälle estääkseen miestä nousemasta jaloilleen, ja tarrasi oikealla kädellään miehen hiuksista kiinni ja vetäisi niistä sen verran että paljasti miehen kaulan. Beniamino vapautti vasemman Hidden Bladensa, ja painoi sen miehen kurkulle. (?)

”Älä liiku, niin minun ei tarvitse satuttaa sinua tämän enempää. Kuka olet ja mitä teet täällä?” Beniamino kysyi, vilkaisten samalla hevosta olkansa yli varmistaakseen, ettei se ollut aikeissa auttaa omistajaansa.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 09.08.2015
17:12
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
RYUUMEI

Oli huomattavaa, että moista naikkosta ärsytti, mutta minua ärsytti moinen naikkonen ja hänen olemassaolonsa. Tosin olisi kyseessä ollut kuka tahansa nainen, naisen kohtalo olisi sama, koska en vaan sietänyt naisia. Oli varmasti ongelma, jos sattui olemaan prinssi ja sukuakin muka pitäisi jatkaa, mutta sukuni oli niin läpimätä, niin sitä nyt ei kukaan halunnut edes jatkaa eikä yhtään haittaisi, jos tulisin olemaan koko hemmetin maan ainut Dehrah loppujen lopuksi. Parempi sekin on kuin jakaa elämänsä jonkun hemmetin naisen kanssa, joka valittaa joka asiasta. Toisaalta vaikka minä en sukua jatkaisikaan, niin harmittavaa kun se olikin, niin nuorempi siskoni varmasti tulisi jatkamaan ellen sitten tapa häntäkin. Joka tapauksessa nainen ei aikonut tulla toimeen kanssani, mutta se nyt ei paljoa haitannut enää tässä vaiheessa kuitenkaan. En minäkään aikonut tulla hänen kanssaan toimeen, joten ei se nyt pahemmin haittaa. Ei se maailmaani kaada kuitenkaan. En kuitenkaan aikonut sanoa siihen ennää mitään. Tosin sitten pääsimme johonkin selaiseen, että hiljaisuus ei liity mitenkään kritiikin saamiseen. "Jos olet sitä mieltä, niin ole ihmeessä vain", tokaisen siihen, josta homma jatkui vielä siihen, että ainahan voisin kritisoida, vaikka naikkosen suu ommeltaisiin umpeen. "Siinäpä vasta täydellinen idea. Minulla sattuu olemaan lankaakin mukani tähän ongelmaan", tokaisen siihen ja virsin perään melko sadistisesti, koska en osannut hymyillä muuten kuin sadistisesti, mutta tämä oli kyllä ihan tarkoituksella naiselle ilmaistu hymy. Lanka ja neula puolestaan kulkivat kyllä omia tarpeitani varten mukanani, mutta ei suinkaan haavanhoidossa tai vastaavassa vaan ihan harrastusmielessä ja se tapasi myöskin toimittaa sellaista virkaa kuin ahdistuksen poisviemistä. Kyseessä siis oli ihan vaan tavallinen punainen lanka ja neula, jota neuloin kehooni ja jota tosiaan oli jo oikeassa kädessäni jonkun verran sekä ylävartalossa että myöskin kasvoissani alahuulen ja oikean silmäni alaluomen kohdalla. Se, että sattuiko sen neulominen, niin ei, koska en tunne kipua.

Seuraavaksi taas johonkin ehdotukseen ja lopuksi siihen, että naisten vihaaja. "Ah... Osuit naulaan kantaan kyllä tuolla kommentillasi ja kauan menikin, että sen tajusit, mutta naiset ovat hieman hitaita, joten älä huoli, se on ihan ymmärrettävää", sanon ihan vaan kiusallani. Sitten tosiaan siihen suvun jatkamiseen ja tämä nainenkin oli huomannut sen, että en silloin voisi jatkaa sukuani. "Sinähän olet varsin terävänä matkassa mukana", sanahdan siihen melko sarkastiseen sävyyn. Oliko se jotenkin yllättävää?

Joka tapauksessa nainen makasi tällä hetkellä maassa ja minä istuin hänen päällään edelleenkin odottaen sitä, että joko nainen lopettaisi. Olihan hänellä jo melko paljon viimeisiä sanoja, mutta sama se. Enää se ei haittaisi, koska nainen tulisi vähintäänkin pääsemään kielestään eroon tai jos ei, niin ainakin tulisin ompelaan hänen suunsa kiinni ja jos nainen aikoisi edes koskea ompeleeseen, niin se olisi sitten koko kielen menoa tai vaikka koko suun. Joka tapauksessa ne viimeiset sanat kuiteknin taisivat olla ne, että jos tapan hänet tässä kaikkien nähden, niin minulle saattaa käydä vielä huonostikin. "Kuka puhui tappamisesta mitään?" kysyn siinä kohdassa. "Puhuin vaan kielen kirurgisesta poistamisesta, mutta kiitos paljon", sanon vielä lopuksi kun nainen vielä toivotteli onnea yksinäiseen elämääni. Mieluummin yksin kun jonkun muijan kanssa. Ne sitten taisivat olla naisen viimeiset sanat, joten olin valmiina iskemään, mutta seuraavaksi sain jotain märkää ja melko inhottavaa kasvoilleni ja oikeastaan melkein suoraan toiseen silmään. En siis kerennyt iskemään tai tekemään mitään kun piti alkaa pyyhkimään jotain sylkeä naamaltaan pois.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 09.08.2015
17:14
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
"Janchi" kirjoitti:

// Raivokas kinastelu noillaki :D


>jep XDD

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 09.08.2015
17:26
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
MIREYA

"Vaikutat aivan ihmiseltä joka tappaa naisia huvikseen, kun nytkin istut päälläni veitsien kera. Päätitkö ryhtyä naistenvihaajaksi, kun et saanut osaksesi heiltä rakkautta?" Mireya kysyi. Ilmeisesti häntä ei siis meinattu tappaa, mutta ei kilenkään leikkaaminen tuntuisi varmaan sen mukavalta. Omeplun nyt vielä kestäisi, mutta sekin sattuisi ja jättäisi ikävät arvet. Nainen huokaisi hiljaa helpotuksesta, kun prinssi alkoi pyyhkimään pian sylkeä kasvoiltaan. Nyt oli naisen tilaisuus saada kätensä vapaaksi, joten hän rimpuili vielä enemmän ja sai kuin saikin toisen kätensä vapaaksi. Naisella oli pitkät kynnet, koska oli kulunut jonkin aikaa siitä, kun hän oli viimeksi ne leikannut. Prinsessa päätti läimäyttää kädellään kynnet sojossa verisen prinssin poskeen (?) ja toivoi, että siitä jäisi edes jonkin moinen arpi muistoksi, ainakin hetkeksi aikaa. Mireya koitti saada toisenkin kätensä vapaaksi, jotta voisi työntää prinssin pois päältään ja päästä käsiksi taistelusauvaan, koska se oli ainoa ase, mitä prinsessa kantoi mukanaan.

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 09.08.2015
17:26
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
"devi" kirjoitti:

>jep XDD


// xD

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 09.08.2015
17:35
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
CALDER

Calder kuuli selkänsä takaa jotain ääntä ja olettaen sen olevan vain Raye, ei kiinnittänyt asiaan mitään huomiota ennen kuin huomasi olevansa maassa polvillaan. Samassa hän myös tunsi kuinka joku tarrautui häntä hiuksista ja kylmä terä painettiin kevyesti hänen kurkkuaan vasten. Calder vilkaisi asettaan jonka oli jättänyt nuotionsa viereen, kiroten tuuriaan. Juuri kun hän jätti aseensa hetkeksi jonnekin, hänen kimppuunsa hyökätään. Joku tuntematon puhui Calderille hänen selkänsä takaa, eikä nuorukaisen juuri tehnyt mieli vastata tälle. Sen sijaan että olisi toiminut järkevästi, hän avasi suunsa hieman ivalliseen äänensävyyn. ”Sinun täytyy olla ehkä huonoin kohtaamani salamurhaaja ikinä”, hän tuhahti. Raye jatkoi kohtauksesta huolimatta ruohon mutustelua, eläintä ei juuri kiinnostanut isäntänsä kohtalo.

Calder tunsi kuinka hyökkääjä kiristi otettaan painaen terää hieman enemmän hänen kurkkuaan vasten. (?) ”…Calder… Vinemarista”, hän vihdoin vastasi, ei vieläkään erityisen ystävälliseen sävyyn, mutta sentään rehellisesti. ”Lähdin vain pienelle iltakävelylle tuon elikon kanssa”, nuorukainen jatkoi edelleen irvuilevaan sävyyn. Calder ei ollut nähnyt hyökkääjäänsä, joten ei todennäköisesti olisi järkevää paljastaa tälle todellisia aikeitaan.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 09.08.2015
17:45
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
RYUUMEI

Seuraavaksi sellaiseen tosi asiaan, että vaikutan sellaiselta, joka tappaa naisia huvikseen. En ollut itsekään täysin varma siitä, että miksi vihasin naisia, mutta saattoi se myös johtua siitä, että siskoani huomioidaan enemmän kuin minua ja siskoni on kaikki kaikessa vanhemmilleni, koska he olisivat poikalapsen sijaan tyttölasta, vaikka en käsittänyt kyllä sitä logiikkaa, koska maahan tarvitsee kuningasta, joka voi jatkaa vallassa heti kun se homeinen juntti on kuollut ja silloihan minä olisin luonnollisesti seuraava Dehrahin hallitsija elleivät vanhemmat sitten yllättäen päätä niin, että pikkusiskoni eli Mizeria saisi vallan minun sijaan. En ihmettelisi yhtään, jos kävisi, koska vanhempani ovat aina Mizerian puolella, joten olisi suotavaa, että se syöpäläinen kuolisi pois. Toisaalta naisten viha saattoi myöskin juontaa juurensa siihen, että olen aina ollut itsekin niin tyttömäisen näköinen kasvoistani ja äänenikin taipui enemmän naisellisempaan suuntaan kuin miehiseen. Minua on jopa luultu tytöksi, joten tein selväksi, että en ole nainen. Tai sitten ne ovat molemmat syypäitä naisvihaani, mikä on hyvin todennäköistä. Toisin sanoen en sittenkään vihaa vaan huvikseen ketään. Tosin en aikonut avautua naiselle elämästäni, kuten en kenellekään muullekaan. Eivät he sillä tiedolla mitään tee. Joka tapauksessa nainen allani selitti vielä syyksi jotain sellaista, että ole saanut naisilta osakseni rakkautta. "En kaipaa rakkautta!" ärähdän siihen, vaikka en tiennyt, että oliko väittämäni asia todella tosi asia, mutta omasta mielestäni en rakkautta kaipaa enkä osannut edes suhtautua sellaiseen asiaan. En oikeastaan edes tiennyt kunnolla, että mitä raukkaus oli. En edes omistanut sellaista tunnetta. Tosin en empatiaakaan tai sääliä jotakuta kohtaan.

Joka tapauksessa kun olin saanut ällöttävät syljet vaaleilta kasvoiltani pois, niin heti perään sain jonkunlaisen läimäisyn kasvoilleni. Tarkemmin toiselle poskelleni. Sitten käänsin taas katseeni tähän allani olevaan naiseen ja kohotan toista kulmaani. "Siinäkö kaikki?" kysyn sitten, koska en vieläkään tuntenut kipua oikeastaan kaiketi missään muodossa, niin en tuntenut moista iskua juuri millään tavalla. Poskeni kuitenkin punoitti pienesti iskun jälkeen ja naisen kynsien takia se taisi vuotaa myöskin verta jonkun verran, mutta kenenkään poski ei vuoda verta solkenaan, jos nainen lyö. Tosin ei se kuitenkaan sattunut, vaikka jotakuta muuta varmasti olisi, koska syy tähän on vaan se, että kykene tuntemaan kipua jonkun hermosairauden takia, vaikka eipä sitä nyt mitenkään ole tutkittu kuitenkaan eikä kyseistä asiaa varmaan edes tunnettu vielä tänäkään päivänä. Nainen koitti kuitenkin kovaa vauhtia saada toistakin kättään vapaaksi, jolloin päästän naisen kädet vapaaksi ihan suosiolla, mutta nappasin seuraavaksi tämän ranteista kiinni(?) ja virnistin sadistisesti jälleen tuoden toista niistä veitsistäni naisen toisen ranteen kohtaan(?). Toinen veitsi puolestaan oli epähuomiossa sylkemisen takia tipahtanut käsistäni melkolailla viereemme, mutta en ollut edes tajunnut asiaa. "Haluatko päästä myös ranteestasi eroon?" kysyn ja viillän haavan tämän ranteeseen(?). Käsi oli sama, jolla nainen oli minua kasvoille lyönyt.

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 09.08.2015
17:59
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
MIREYA

"No sepä hyvä, sillä tuskin kukaan voisi rakastakaan tuollaista ihmistä kuin sinä olet!" Mireya uhosi. Ehkä joku voisikin, varmaan joku sellainen joka olisi älyllisesti samalla tasolla prinssin kanssa tai muuten vain tykkäsi tuosta... Tai sitten olisi masokisti. Miten vain, ei sillä niin väliä.

Mireya murahti, kun prinssiä ei edes näyttänyt sattuvan läimäytys, vaikka haavasta vuosikin hieman verta. Eikö tuo edes hätkähtänyt ollenkaan? Nainen yritti vielä rimpuilla ja sai kätensä vapaiksi... Hetkeksi, koska kohta ne olivat taas kiinni, kun albiino tarttui prinsessan ranteisiin ja vei veitsen toisen ranteen luo. Nyt Mireya ei uskaltanut rimpuilla käsiään irti, koska pelkäsi veitsen viiltävän valtimoon haavan, jolloin nainen saattaisi vuotaa kuiviin, jos tarpeeksi kauan annettaisiin veren valua. Neito vilkaisi sivulle ja huomasi prinssin toisen veitsen. Jospa Miryea vain saisi toisen kätensä vapaaksi, voisi hän tarttua veitseen ja iskeä sillä prinssiä. Mireya älähti ja puri pian huultaan tuntiessaan, miten veitsellä viillettiin haava toisen käden ranteeseen. Se sattui ja siihen varmasti jäisi arpi, mutta nyt nainen ei arpeen halunnut keskittyä vaan yritti saada toisen kätensä vapaaksi, sen mihin ei viilletty haavaa, jotta voisi tarttua veitseen ja puolustautua.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 09.08.2015
18:12
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
RYUUMEI

Joka tapauksessa tosiaan vielä siihen raukkauteen, jota en siis kaivannutkaan, niin se oli kuulemma kuitenkin tämän prinsessan mielestä hyvä asia, koska sitä tuskin tulisin koskaan kuulemma saamaankaan, koska kukaan ei voisi rakastaa kaltaistani ihmistä. "Kuinka moni sinua sitten muka rakastaa?" kysyn siinä kohdassa, vaikka en oikeastaan edes tiennyt, että miksi ja miksi ylipäätään edes puhuin jostain hemmetin rakkaudesta. Maa ei voinut säälittävämpää tunnetta omatakaan kuin rakkauden. Rakkaus saattoi ehkä jollekin olla vahvuus, mutta raukkaus oli myös ihmisen heikkous. En siis aikonut antaa moiselle heikkoudelle valtaa, joten periaatteessa ei varmaan olisi menetys tai mikään, jos kukaan ei todella rakastaisi minua. Ei ainakaan tarvisi uhrahta moiseen aikaan. Tosin en itsekään tajunnut, että kun prinsessa sen asian ilmaisi, ettei kukaan kanssani edes tahtoisi olla, niin tuolla jossain syvällä sisimmässäni se sattui kyllä. En näyttänyt tunteitani juuri ollenkaan. Viha oli ainut tunne, jonka näytin ulospäin, mutta silti minullakin on tunteet.

Joka tapauksessa ininät loppuivat kuin seinään kun olin saanut prinsessan kädet vangittua ja tuotua veitsen tämän toisen käden ranteen kohdalle, joten mahtoi olla tiukat paikat kyseisellä naikkosella ja totta puhuen ei kateeksi käynyt. Olisihan se aikamoista olla itse tilanteessa, jossa joku uhkaa katkaista ranteen. En kuitenkaan ollut naisen tilalla vaan tässä, joten ei minulla hätää kuitenkaan ollut. Nainen kuitenkin yritti selvästi saada kättään pois otteestani. "Ymmärrän toki, että se sattuu, mutta se on sinulle ihan oikein", sanon ja päätin viiltää vielä toisen haavan sen toisen viiltämäni haavan viereen(?) ja virnuilin vaan päälle edelleenkin sadistiseen tapaan, koska kaikki hymyni olivat oikeastaan ainoastaan sadismista kieliviä. Tiesin sen kyllä itsekinen ja tiesin, että olin sadisti, mutta vaikka joskus tyydyin kiskomaan itseäni auki ja kyllä siitäkin oli muutamia arpia käsissäni, niin en kuitenkaan pitänyt itseäni mitenkään itsetuhoisena kuitenkaan. En nimittäin kiskonut itseäni auki itsesäälin tähden, vaan ihan silkan tylsyyden tähden silloin kun ei ollut ketää muuta, jota voisi kiskoa auki.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 09.08.2015
18:37
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
CAINE

En saanut tähän hätään Shinkannilta vastausta ja sitten puhkesi riita Verisen nimettömän prinssin ja Mireya-neidin välille. Riita oli typerä ja molemmat käyttäytyivät pöyristyttävän lapsellisesti, mutta prinssi veti kyllä pohjat. Eihän hänen syytöksillään ja valituksillaan ollut mitään pohjaa ja miksi Mireyaa piti nälviä vain siksi että tämä oli nainen eikä mies? Jo oli naurettavaa. En olisi jaksanut puuttua mokomaan kinasteluun, mutta jos äänet tuosta nousisivat, niin olisi pakko, ettemme jäisi kaikki kiinni siksi, että nuo kaksi eivät tulleet toimeen keskenään. Ymmärsin Mireyan suuttumuksen paremmin, prinssin käytös oli kerrassaan hävytöntä. Mutta tyttö olisi voinut tajuta itsekin, että moista ei kannattanut alkaa provosoimaan, mutta ilmeisesti kiukku oli ylittänyt rajan. Huokaisin turhautuneena ja laskeuduin ratsailta. Laskeutuminen otti taas hiukan selkään. Ärsyttävä pikkuvamma, en edes saisi parannettua sitä miekan voimalla, se tulisi kiusaamaan vielä pitkään. Käännyin tappelupukareiden puoleen kun alettiin jo heittää ties mitä uhkauksia, mutta sitten prinssi kävi Mireyan kimppuun. Katsoin hetken tyrmistyneenä, että tämä todella oli käynyt kimppuun noin vain. No sekin, että naisen kimppuun käyminen oli ala-arvoista, mutta vielä omalla puolella olevan kumppanin ja kun vihollisia riitti muutenkin niin tarvitsiko vähäisten liittolaisten kimppuun käydä? Mies istui naisen päällä ja uhkasi jollain kielileikkauksella. Olipas vastenmielistä.

Mireya kyllä pärjäsi yllättävän hyvin sillä välin, kun lähinnä vain tuijotin tyrmistyneenä tilannetta enkä osannut toimia. En käsittänyt, miten joku oli noin… no noin tyhmä? Mireya sylkäisi prinssiä kasvoihin saadakseen itsensä vapaaksi ja sai kuin saikin kätensä irti prinssin otteesta. Tosin tuollainen mies nyt ei voisi kutsua itseään prinssiksi saati edes mieheksi. Miehellä oli velvollisuus suojella naista tilanteessa kuin tilanteessa, eikä käydä tuolla lailla häpeällisesti käsiksi. No kuitenkin, miekkonen ei naisen läimäyksestä piitannut ja tarttui Mireyaa ranteista uhaten katkaista tämän käden ranteen kohdalta. Nyt alkoi mennä jo vähän turhan pitkälle ja itsekin havahduin siihen, että jotain olisi hyvä tehdä, ennen kuin olisi liian myöhäistä. ”Nyt saa luvan riittää, meillä ei ole aikaa eikä varaa tällaiseen turhanpäiväiseen nahisteluun!” Ilmoitin mennen lähemmäs tappelijoita. Potkaisin miehen kättä, jolla tämä oli viiltänyt Mireyaa ranteeseen (?) ja sen jälkeen huitaisin tämän jousellani pois naisen päältä (?) koska jousi sattui yhä olemaan kädessä sopivasti. Vedin toisen miekan huotrasta ja osoitin sillä naisen kimppuun käynyttä miestä, ettei tämä keksisi jatkaa tätä typeryyttä. ”Meillä on tarpeeksi vihollisia muutenkin, että voisimme tapella keskenämme. Miten voimme edes kuvitella pelastavamme maamme vihollisilta, jos tappelemme keskenämme kuin pahaiset barbaarit? Meidän pitää toimia yhdessä, jotta meillä olisi mahdollisuus pärjätä ylivoimaista vihollista vastaan. Kai te kummatkin sen ymmärrätte ja jos yhteistyö ei miellytä, kukaan ei pakota jäämään. Se on toki pois vahvuudestamme, mutta tämä haittaa kaikkea vielä enemmän.” Ilmoitin kummallekin, koska en halunnut syyllistää ketään erikseen. En tietenkään toivonut, että kumpikaan ottaisi ja lähtisi, mutta jos asenne oli se, ettei aikonut tulla toimeen ja vain haittasi muiden tekemisiä, niin saisi ottaa ja häipyä.

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 09.08.2015
18:45
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
Mireya katseli prinssiä, kun tuo kysyi kysymyksen, että kuinka moni mahtoi naista rakastaa.
"No ainakin vanhempani! ...Jos siis ovat enää elossa", prinsessa vastasi heti vanhempansa, kun rakkaudesta kysyttiin, mutta hiljeni loppua kohden, kun mietti, että hänen vanhemmilleen oli saattanut käydä jotain.
"Eikä sillä ole väliä, miten monta ihmistä sinua oikein rakastaa, tärkeintä on, että joku rakastaa", Miryea kertoi, kun lakkasi ajattelemasta vanhempiaan. Rakkaus oli naisen mielestä kaunein asia, mitä maailmassa oli. Nyt kun prinsessa alkoi miettiä, ehkä hänestäkin olisi saattanut tulla verisen prinssin kaltainen ihminen, jos ei olisi koskaan elämässään saanut tuntea rakkautta. Mireya alkoi tuntea hieman sääliä prinssiä kohtaan, vaikka tuota ärsytti yhä toisen käytös.

"Miten niin ihan oikein, että minuun sattuu?" Mireya kysyi prinssiltä. Naisen mielestä ei ollut ollenkaan oikein satuttaa ketään koskaan... Paitsi itsepuolustukseksi, kun joku prinssin kaltainen kävi käsiksi. Naisen silmäkulmiin nousi pari kyyneltä, kun hän tunsi uuden viillon ranteessaan, koska se tosiaan sattui aika paljon. Mireya puri huultaan, että ei rupeaisi itkemään, koska siitähän prinssi saattaisikin riemastua ja jatkaa puuhiaan. Onneksi Caine tuli pian auttamaan prinsessaan, sekä tietysti saarnaamaan molemmille. Ihan ymmärrettävää kyllä, aika typerästihän molmemmat olivat toimineet, mutta Mireya ei osannut pitää suutaan kiinni silloin, kun oikeasti oli ärsyyntynyt, vaikka muuten kyllä olikin hyvin ystävällinen ja helläsydäminen.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 09.08.2015
19:01
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
RYUUMEI

Okei... kaipa homma sitten vaan oli niin, ettei tästä sitten tulisi yhtään mitään, mutta en yksinkertaisesti osannut kontrolloida sitä, jos joku halusi kerjäämällä kärjätä verta nenästään. Menin liiallisuuksiin, mutta en olisi mennyt, jos naikkonen olisi pitänyt turpansa vaan kiinni ja niellyt ylpeytensä. Okei, kyllähän toki itsekin olisin voinut lopettaa, mutta jotenkin kaikki oli vaan karannut käsistä, vaikka olinkin jopa luvannut itselleni, että en ala vastaavaan touhuun, koska en halunnut kuulla samaa vanhaa virttä siitä, että olen joku sekopää. Nainen nyt vaan oli käynyt hermoilleni, joten minkäs teet? Nainen olisi voinut olla hiljaakin eikä jatkaa ja yleensä naisia sanotaan jotenkin paljon viisaammiksi kuin miehiä ja että miehet eivät koskaan kasva, mutta kyllä tämä asia oli selvästi tyrmätty sillä, koska ei nainenkaan ollut mikään järjenjättiläinen. Tosin en väittänyt, että itsekään olisin ollut sellainen, koska en ollut sellainen. Se oli selvää jopa minulle itselleni ja myönnän sen kyllä.

Tosin seuraavaksi joku päätti tulla ilmoittamaan, että nyt olisi tappelut tapeltu ja saisi riittää. No kai se piti itselleenkin myöntää, että todella saisikin riittää tai olisimme kaikki pulassa, mutta hitto vie se oli kyllä selvästikin tuon ämmän ongelma. Olisi pitänyt päänsä kiinni eikä jatkanut. Jatkoin, koska nainenkin jatkoi ja puhui siihen sävyyn, että en vaan voinut olla hiljaa. Loukkasihan akka myöskin minua. Tosin en kuitenkaan päästänyt naisesta vielä irti, koska akka voisi hyökätä kimppuun vielä, mutta seuraavaksi sain potkun toiseen käteeni, siihen, jossa pidin veistä, mutta en tosiaan pitänyt enää, koska otteeni vähän niin kuin lopesi siitä ja sitten sekin makaili orpona maassa. Tosin siinä vielä kaikki, koska seuraavaksi sain vielä jostain kovasta, joka huitaisi minut pois naisen päältä, jolloin sitten makasin maassa. Tosin ei siinäkään vielä kaikki, koska seuraavaksi sain vielä osakseni uhkailua miekalla. Seuraavaksi kaiketi se niin sanottu järjenääni alkoi puhumaan siitä, että meillä oli tarpaaksi vihollisia muutenkin ja yksinkertaisestiottaen tässä ei sitten ollut järjenhiventäkään. No ei varmasti tietenkään ollutkaan, mutta en ollut syypää yksin ongelmaan. "Ei se ole vikani, jos akka kerjäämällä kerjää verta nenästään ja annoin sitten sitä, mitä akka kerjäsikin", sanon ikään kuin puolustukseksi. Toki olisin voinut olla välittämättä, mutta jos kerjää turpaansa, niin sittenhän se myöskin saa, mitä tilaa. Toljotin kuitenkin lähinnä sitä miekkaa vieläkin, jolla punapää oli päättänyt vuorostaan tulla uhkailemaan, mutta ei minulla sitten muuta asiaa ollut.

Prinsessa puolestaan oli vielä selittänyt jotain vanhempiensa rakkautta. No omani rakastivat vaan Mizeriaa, että se siitä. En ollut sanonut siihen mitään ja toiseen rakkaus juttuun en halunnut kommentoida, koska tiesin varsin hyvin, ettei kukaan koskaan tulisi rakastaa minua. Jotain nainen oli lopuksi kysellyt vielä siitä, että miten niin satuttaminen oli oikein, mutta hänhän olikin nainen. Siihen en ollut edes kerennyt vastata, koska sitten oli käynyt miten oli käynyt eli minut keskeyttiin ja nyt makasin maassa edelleenkin.

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 09.08.2015
19:21
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
// Mä kokeilen ropettaa minä-muodossa :D en oo ennen kokeillu, mut jos se ei ookaa nii helppoo ku kuvittelin, vaihan takas hän-muotoon :'D


MIREYA

Nousin maasta viimein, kun verinen prinssi ei enää istunut päälläni vaan makasi maassa myös. Katsoi tuota, kun tuo alkoi selittelemään, että koko vikahan oli minun. Miten niin minun?
"Osa syy on minun, mutta se ei ole minun vikani ettei sinulta löydy ollenkaan itsehillintää ja ratkaiset kinastelut väkivalloin", tuhahdin prinssille. Sama asiahan oli raiskaajien kanssa, koska hehän eivät pystyneet hillitsemään itseään, jos näkivät kauniin naisen tai naisen, joka oli pukeutunut hieman paljastavampiin vaatteisiin. En nyt kuitenkaan tuonut tätä kantaa ilmi, koska olisin voinut saada uudestaan veitsestä, jos olisin verrannut prinssiä raiskaajiin.

Katsoin kättäni, joka vuosi verta. Verenvuoto pitäisi tyrehdyttää. Onneksi muistin, että olin pakannut kaiken varalta satulalaukkuihin myös sideharsoa sekä alkoholia, jolla desinfioida haavat. Kävelin Lotuksen luokse ja avasin toisen satulalaukuista etsien kädelläni pienehkön alkoholipullon sekä sideharson. Löysin myös pumpulia. Istuin kivelle juuri löytämieni tavaroiden kanssa. Avasin pullon ja kaadoin alkoholia pumpulille, jolla aloin sitten desinfioida haavojani. Purin hampaani yhteen, sillä desinfiointi kirveli niin ikävästi. Sen homman jälkeen otin sideharson ja aloin kietoa sitä ranteeni ympärille. Revin harson kahtia hampaideni avulla, kun olin saanut ohuehkon paketin käteeni. Kiinnitin sen niin, että se ei avautuisi itsestään. Side saisi olla kädessäni sen aikaa, että haavat tyrehtyisivät eivätkä avautuisi enää. Nousin kiveltä ja ajattelin, että veisin tavarat takaisin satulalaukkuun, mutta sitten vilkaisin prinssiä, joka oli ollut hetki sitten kimpussani. Muistin raapaisseeni häntä kasvoihin.
"...Tiedän, että olen nainen ja tuskin haluat apuani, mutta haluatko, että desinfioin poskessasi olevan haavan, jonka aiheutin?" päätin kysyä ja uskoin saavani kielteisen vastauksen, mutta halusin silti odottaa vastausta ennen kuin veisin tavarat takaisin.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 09.08.2015
19:21
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
BENIAMINO

Mies ei joko tuntunut tajuavan tilannettaan, tai oli vain typerän ylimielinen, sillä ensin tämä ei vastannut Beniaminon kysymykseen. Beniamino luki miehen ajatukset, ja sai niiden avulla selville vastaukset kysymyksiinsä, sillä olihan ihmismielellä tapana ensimmäisenä vastata esitettyihin kysymyksiin todenmuikaisesti, ennen kuin se ehtisi miettimään valheita. Mutta olisi kuitenkin, tässä vaiheessa ainakin vielä, parasta saada tämä itse kertomaan ainakin jotain itsestään. Beniamino tiukensi otettaan miehen hiuksista ja painoi terää hiukan voimakkaammin miehen kurkkuun osoittaakseen olevansa tosissaan. Tämä sai miehen kertomaan nimensä rehellisesti, mutta todellista syytä metsässä oloon Calder ei halunnut sanoa, mikä oli tietysti järkevää, eihän Beniamino ollut antanut tälle mitään mahdollisuutta nähdä kuka hänen kimpussaan oli.

”En ole salamurhaaja, silloinhan olisin viiltänyt kurkkusi auki kyselemättä turhia. Mutta et ilmeisestikään ole sitä porukkaa josta minun pitäisi olla huolissani, olemme varmaan jopa samalla puolella. Jos minä nyt päästän sinut irti, voinko luottaa siihen, ettet hyökkää kimppuuni, vai selvittelemmekö asiamme tässä näin?” Beniamino sanoi, löysäten otettaan hieman, mutta kuitenkin pitäen huolen että Calder ei voisi paeta hänen otteestaan omin voimin.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 09.08.2015
19:41
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
CAINE

Pyöräytin silmiäni, kun prinssi syyllisti Mireyaa ja Mireya intti, ettei ollut yksin syypää. ”Älkää nyt heti taas aloittako.” Huokaisin ja laitoin miekan pois kun prinssi vaikutti rauhoittuneen. Mireya meni penkomaan satulalaukkuaan ja hommasi sieltä haavanpuhdistus ja sitomistarpeita. ”Toki saat sitoa ne ja odottaa, että haavat arpeutuvat kiinni mutta siihen voi mennä aikaa ja ne ovat kipeät varmaan melko pitkään ja niistä jää rumat jäljet. Jos tahdot, voin parantaa ne heti kuntoon ilman että ihoosi jää jäljen jälkeä.” Sanoin Mireyalle, koska itse en ainakaan haluaisi mitään rumia arpia ihooni, mutta toki nainen saisi itse valita. veri ja haavat olivat erikoisalaani ja parantaminen oli paremmin hallussa kuin niiden aiheuttaminen. Olin kyllä harjoitellut sitäkin, mutten vielä osannut mustan terän vahvinta ominaisuutta, joka sai vakavaa sisäistä vauriota aikaan ilman, että terä edes kosketti vihollista. Se olisi toki kätevä, pitäisi jatkaa harjoittelua, en uskonut, että miekka siirtyisi minulle näin nopeasti, joten harjoittelu oli jäänyt hivenen kesken. Valkoisen terän voiman hallitsin paremmin, eli siis haavojen parantamisen. Mireya tosin ystävällisesti tarjosi apua kimppuunsa käyneelle miehelle, mutta epäilin hiukan, että tuskin tämä apua huolisi. ”Toki sama tarjous koskee sinunkin naarmujasi.” Sanoin sitten, ei sillä, että halusin pilata Mireyan tarjoaman avun, mutta miekkani oli tehokkaampi kuin desinfiointi ja sideharso. Parannustarjous oli toki voimassa tasapuolisesti kaikille, jotka sitä vain tarvitsivat, mutta tähän mennessä kukaan muu ei ollut kauheasti innostunut tarjouksestani, ehkä olin liian epäilyttävä lääkäri? No jaa, omatpahan olivat haavansa. ”Olemme kuitenkin samalla puolella kaikki, joten voisimme yrittää olla kaikki ystäviä keskenämme, eikö?” Sanoin kummallekin ja sitten lähinnä tätä nimetöntä prinssiä, jolle päätin, että olisi aika saada kuulla tämän nimikin, niin elämä helpottuisi taas hiukan. ”En tainnut kuulla nimeäsi missään kohtaan, mikä se on? Ja mistä kuningaskunnasta olet?” kysyin mieheltä. Ehkä puheenaiheen vaihdos olisi myös ihan hyvä tähän väliin, niin riita ei syttyisi uudestaan.

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 09.08.2015
19:51
Otsikko: GILDOMERA - roolipeli
MIREYA

Hymähdin pienesti Cainelle. Enhän minä enää mitään riitaa halunnut aloittaa, mutta halusin kertoa kuitenkin kaikille, että en ollut yksin syypää. Vilkaisin sitten punatukkaista, kun tuo tarjosi apuaan haavojen parantamiseen.
"Ei kiitos. Täytyyhän tästä seikkailusta jotain fyysisiäkin muistoja jäädä", naurahdin vastaukseksi. Arvet eivät ehkä olleet kauniita, mutta ne herättivät muistoja. Pieniä haavoja ei tarvinnut parantaa nopeasti, sillä ne paranisivat aika nopeasti itsekin.
"Ehkä sitten, kun haavoitun pahasti, voin ottaa tarjouksesi vastaan", kerroin Cainelle, että tuo ei tuntisi itseään ihan orvoksi parantamiskykynsä kanssa, kun kukaan ei ollut sitä vielä huolinut. Se mitä herra verisen prinssin haavaan tuli, se paranisi nopeasti myös itsekseen ja tuskin edes jättäisi arpea, mutta se kannattaisi silti desinfioida, jos Caenezhin prissi ei sitä saisi parantaa voimillaan.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!

©2019 GILDOMERA - Fantasiaroolipeli - suntuubi.com