Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
/ Etusivu / Roolipelifoorumi / GILDOMERA - Roolipeli 2

<< Ensimmäinen < Edellinen  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  16  17  18  19  20  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: Janchi
Lähetetty: 14.10.2018
13:49
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
MIREYA

Mireya sai pitkän kieltävän vastauksen monine syineen, jotka piti oikein laskea.
"Nyt minusta tuntuu siltä, että pidät minua tyhmänä. Olisit voinut vain kieltäytyä nopeasti ja kohteliaasti, vaikkakin se silti olisi uhmannut minun tahtoani sinun työnantajanasi ja prinsessanasi. Ja nyt vielä kehtaat aliarvioida Galenan kykyjä. Ehkä pystyt puolustamaan itseäsi, mutta tehtäväsi olikin suojella myös minua. Tuntuu siltä, että yliarvoit kykysi. Jos kyseessä olisi vain itsesi hengissä pitäminen, ymmärtäisin sen ettet kaipaa muiden apua. En tiedä uskallanko luottaa henkeäni noin itsekkään ihmisen käsiin", prinsessa sanoi hiljaa sen mitä ajatteli ja käänsi katseensa pois henkivartijastaan. Tyttö, kun oli herkkä niin hän yritti estää silmiään vetistymästä. Häntä harmitti todella paljon ja hävetti Raufin käytös muutenkin, eikä Mireya ollut tottunut sanomaan noin suoraan, mitä ajatteli. Kohteliaisuus oli erittäin tärkeä osa Estarin kulttuuria ja siellä haluttiin ilmaista kaikki kritiikki pehmeästi. Pian Mireya kuitenkin kuuli jonkun sanovan, että Rauf pudotti jotain ja kääntyi katsomaan taas. Prinssi Caine oli tuonut amuletin takaisin Raufille ja onneksi Rauf otti sen tällä kertaa vastaan. Mireya soi pienen hymyn kiitokseksi prinssille.

Pian nainen, josta Rauf oli puhunut sanoessaan, että hänkin kieltäytyi amuletista, sanoi, että häntä oli turha sekoittaa mihinkään mukaan. Hänellä oli syynsä miksei sitä ottanut vastaan, olihan hänkin maagi ja kaikki maagiset elementit eivät sopineet yhteen. Mireya ymmärsi sen, toiset maagit osasivat varmasti loihtia itseään suojaavia taikoja. Rauf ei kuitenkaan ymmärtänyt ja ilmaisi sen maailman törkeimmällä tavalla, tai siltä Mireyasta ainakin tuntui. Hän sai hävetä koko valtakuntansa puolesta, kun Rauf antoi tällaisen kuvan Estarista.
"RAUF! Nyt riittää! En voi ymmärtää, miksi haluat käyttäytyä kuin moukka. Jos olisin tiennyt, että kohtelet muita näin, en koskaan olisi hyväksynyt sinua henkivartijakseni, tai ainakaan ottanut sinua mukaan tälle matkalle. Tällaisenko kuvan haluat antaa Estarista, jossa kaikkia kohdellaan kunnialla? Haastat vain riitaa tuollaisella käytöksellä!" Mireya ei enää kestänyt kuunnella ja hänelle tuli huono omatunto korottaessaan ääntä Raufille.
"Jos suonette anteeksi.... Tuota haluan olla hetken yksin", Estarin kruununperillinen sanoi ääni hieman väristen ja nousi Lotuksen selkään ja ratsasti hieman takaisin päin kohti Gilmarinlaaksoa ja pysähtyi sopivan välimatkan päähän muista. Mireya yritti olla itkemättä kaikin keinoin, mutta muutama kyynel kuitenkin valui prinsessan poskille. Hän tiesi, että matka tulisi olemaan rankka, mutta että hänen oman seurueensa jäsen saisi hänet tuohtumaan noin paljon ja tekemään matkasta jo näin alkuvaiheessa aivan kamalaa....

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 14.10.2018
15:32
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
RAUF

Maaginainen ymmärsi vihdoin olla hiljaa eikä viskata lisää tulta pesään. Myönsi Rauf toki, että olisi voinut olla hiljaakin ja antaa vaan olla naisen omassa arvossaan, mutta ei Rauf ollut kuin todennut, ettei maaginainenkaan ollut ottanut amulettia vastaan. Mutta ei, kun nainen oli alkanut uhriutumaan ihan kunnolla Raufin sanoista, mikä oli vähintäänkin pikkumaista ja typerää, kun ei Raufin ollut tarkoituskaan tehdä kenestäkään toisesta syyllistä. Lisäksi hänen oli ollut tarkoitus hankkiutua oksasta eroon vaivihkaa, mutta ilmeisesti Mireya olikin sitten nähnyt sen, vaikka ei se ollut tarkoitus ollutkaan. Mutta virheitä sattui kaikille ja Raufin olisi pitänyt katsoa tarkemmin sitä, ettei Mireya olisi nähnyt. Viisainta olisi ollut varmaankin vaan pitää risu ja laittaa se alunperinkin vaan sinne satulaukkuun, niin mitään ongelmaa ei olisi syttynyt. Rauf ei vaan ollut ajatellut ihan loppuun asti ja nyt tuntui siltä, että kaikki olivat vetäneet jonkunlaisen herneen nenäänsä yhden risun ja pienen virheen takia. Mutta kyllä Rauf myönsi, että vika oli hänessä eikä kenessäkään muussa ja hän oli mennyt sanoissaan hieman ehkä liian pitkälle ja samalla loukannut ties ketä, mutta häntä oli ärsyttänyt se kuinka jokainen alkoi vetämään hernettä nenään asiasta eikä kestänyt enää. Mutta virheistä oppi, joten ehkä tämä nyt ei olisi niin maailman loppu tai niin Rauf kovin yritti ajatella.

Mutta, kuten sanonta kuului eli ei pitäisi nuolaista ennen kuin tipahtaa, niin Mireya päätti jatkaa vielä siitä oksasta, kun Rauf oli kertonut syynsä, miksi ei enää oksaa saisi takaisin, niin Mireya aloitti, että hänestä tuntui nyt siltä, että Rauf piti häntä tyhmänä. Rauf olisi voinut ilmeisesti vain kieltäytyä nopeasti, vaikka se kuinka olisikin uhmannut hänen tahtoaan Raufin työnantajana. "Teidän korkeutenne... Se ei suinkaan ollut tarkoitus saada näyttämään Teitä tyhmältä. Olen pahoillani, jos ilmaisin syyt hieman tökerösti", Rauf aloitti katuen kyllä tällä kertaa ihan oikeasti sanojaan ja tahditonta käytöstään. Mutta Mireyan olisi hyvä muistaa sekin seikka, ettei Rauf tehnyt töitä prinsessalle itselleen vaan hänen isälleen (tai en tiiä, ku ei se tuu missään lomakkeessa tai missään ilmi, mut oletin vaan näin) ja Raufin taustat olivat selvillä. Hän pääsi töihin taitojensa tähden, vaikka olikin lähinnä varmaankin vaan onnekas, koska Rauf ei osannut aina ilmaista itseään kaikista parhaimmalla tavalla.

Mutta Mireya jatkoi myös siihen, että Rauf oli kehdannut aliarvioida Galenan kykyjä ja Rauf mietti vaan, että mistä Mireya sitten oli saanut selvyyden kykyjen toimivuudesta, kun tämä taisi olla ensimmäinen kerta voimien käyttämisen suhteen muutenkin. Tai niin Rauf ainakin kuvitteli. Mutta oli maagi kuinka taitava hyvänsä, Rauf ei luottanut magiaan edelleenkään. Eli oli kyseessä ollut Galena tai kuka tahansa muu maagi, ei Rauf olisi luottanut magiaan kuitenkaan, joten turha siitä itseensä oli ottaa. Edelleenkin Rauf myönsi, että olisi voinut toimia toisellakin tavalla, mutta virhe oli jo tapahtunut. Mutta Raufin läksytys ei suinkaan ollut vieläkään ohi, koska seuraavaksi itsensä puolustamiseen ja siihen, että kykenisi Rauf varmasti itseään puolustaakin, mutta tehtävänä oli puolustaa Mireyaa. "Ja sen aion tehdäkin, Teidän korkeutenne. Tarkoitin vaan, että olen tähänkin asti kyennyt hoitamaan velvollisuuteni ja suojelemaan Teitä, vaikka käytössä ei olisikaan ollut mitään maagisia elementtejä", Rauf yritti. Ja koska Mireya oli edelleenkin hengissä, niin oli Rauf kuitenkin jotain oikein tehnyt. Tosin tällä hetkellä Rauf vaan ajatteli sitä, että tämä kaaos olisi vältetty vaan sillä, että Rauf olisi ollut hiljaa vaan, kuten oli tähänkin asti ollut ja vastannut vaan, kun oli ollut pakko. Niin ja ottanut sen hemmetin risun vastaan.

Tosin seuraavaksi olikin jo helvetti irti, kun Rauf oli viimeisen kerran ilmaissut itseään, kun se yksi eukko oli ottanut itseensä ja uhriutunut vähän liiankin kovin Raufin esimerkistä häntä kohtaan, kun oli vain todennut, ettei naismaagi ollut ottanut oksaa vastaan. Eikä hänkään ollut maailman kilteimmin oksan vastaanottamista tai lähinnä siitä kieltäymistä tuonut julki, mutta erona oli se, etteivät hänen prinsessansa alkaneet kitisemään asiasta. Niin ja ilmeisesti se, että nainen oli maagi, mutta Rauf ei ollut, joten oli sanomattakin selvää ilmeisesti, että vain magia auttoi, mutta asein ei voinut puolustautua eikä puolustaa ketään. Jos asia oli niin, eikö Mireyan isän olisi pitänyt valita Mireyan henkivartijaksi maagi eikä tavallista tallaaja, joka ei ollut mitenkään ylhäistä sukua oikeastaan missään määrin alkujaan ja osasi taistella vain asein? Mutta tämänhetkinen tilanne oli se, että Mireya räjähti ihan kunnolla ja kyllä Rauf toki myönsi, että oli varmasti prinsessan sanat ansainnutkin. "Olen pahoillani ja ymmärrän käytökseni moukkamaisuuden, mutta siihen on syynsä. En ole ylhäisestä perheestä alkujani ja hovielämään tapojen sovittaminen on ollut omalla tavallaan yksi elämän vaikeimmista elämäni muutoksista. Tarkoitukseni ei ollut aiheuttaa Teille häpeää, mutta suutuspäissäni... No tapahtui se mitä se juuri äsken tapahtui. Oli tökeröä käyttäytyä niin kuin käyttäydyin ja joku viisaampi olisi varmasti ottanut kaikesta huolimatta oksat tai sen amuletin vastaan kohteliaasti kiittäen, mutta minulla on ollut taikuudesta aina huonon puoleisia kokemuksia, joten uskoin, että nytkin olisi, joten en halunnut ottaa sitä vastaan ensin. Mutta pyydän Teiltä ja muilta luokkaamiltani mitä nöyrimmin anteeksi, joten... Anteeksi, olen pahoillani. Koetan toimia tahdikkaammin seuraavalla kerralla", Rauf sanoi lopuksi eikä ollut varma auttoiko jälkiviisaudet ja anteeksipyynnöt enää asiaan. No ei ilmeisesti, koska seuraavaksi Mireya pahoitti mielensä ihan kunnolla ja lähti paikalta. "Hitto..." Rauf mutisi ihan hiljaa itsekseen.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 14.10.2018
15:33
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DEORA

Deora seurasi hiljaa Skylerin rinnalla sitä kuinka Estarin porukalle oli tullut selvästi jonkinlainen ongelma siitä amuletista. Amuletista, joita se toinen naispuolinen maagi Estarista oli jakanut kaikille avuksi ilmeisesti näkymättömissä pysymiseksi, vaikka amuletti ei kirjaimellisesti tehnytkään kenestäkään näkymätöntä. Deora oli itse ottanut amuletin kyllä kiittäen vastaan ja laittanut sen talteen, kuten oikeastaan kaikki muutkin. Ainoat, jotka eivät olleet ottaneet amulettia vastaan olivat tosiaan se Estarin prinsessan henkivartija ja se toinen naismaagi, koska hän osasi ilmeisesti hoitaa magiansa ilmankin toisten maagejen apua. Syy oli ihan olettavissakin, mutta Estarin henkivartijan syyt olivat mysteeri, mutta Estarin prinsessan sanoista päätellen ongelma oli kuitenkin se, että henkivartija oli viskonut amuletin menemään ja yritti nyt keksiä syitä sille, miksi ei hakisi amulettia takaisin. Deora ei voinut ymmärtää moista moukkamaista käytöstä tai ylipäätään sitä, että mies oli vaan törkeästi viskannut amuletin menemään ja saattanut prinsessansa huonoon valoon ja sen jälkeen vielä kehtasi aukoa päätään muillekin. Olkoonkin, että amuletista kieltäytynyt maagi olisi voinut olla uhriutumatta, koska ei kukaan ollut syyttänyt häntä mistään. Henkivartija puolestaan olisi kuitenkin voinut antaa naismaagin sanojen mennä vaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tai niin Deora olisi itse ainakin tehnyt, jos nyt olisi saattanut itseään moiseen ongelmaan muutenkaan. Tosin lopulta tilanne eskaloitu siihen, että Estarin prinsessa pahoitti mielensä ihan kunnolla ja päätti tarvitsevansa omaa rauhaa. Sentään tämän henkivartija oli kuitenkin puheistaan päätellen ainakin ymmärtänyt tehneensä väärin ja pyyteli lopulta julkisesti anteeksi kaikilta niiltä, joita oli loukannut. Tuonkin mies oli välttänyt ihan vaan sillä, jos olisi ottanut amuletin vastaan alunperinkin. Deora ei kuitenkaan voinut millään ymmärtää toisen henkivartijan käytöstä ja hän miettikin, miten moinen henkivartija oli paikkansa ansainnut. Tosin eivät olleet Deorankaan henkivartijan uranäkymät mitenkään itsestäänselviä olleet, kun oli sattumoisin syntynyt väärään sukupuoleen. Mutta armottoman koulinnan jälkeen hänkin oli paikkansa lunastanut, joten pahahan Deoran oli mittailla toisien taitoja ja osaamisia. Saattoihan Estarin prinsessan henkivartija olla ihan pätevä työssään, vaikka aika moukalta vaikuttikin.

Estarin ongelma ei ollut kuitenkaan Deoran ongelma, koska oli hänellä omatkin työnsä ja lopulta asiassa päästiin eteenpäin ja se Dorian niminen selvästi kokeneempi mies alkoi selittämään suunnitelmaa, kun he asiaan vihdoin pääsivät taas. Porukan kahtiajako ja ryhmien asettelu edellä kulkijiin ja hyökkääjiin kuulosti ihan näppärältä ja toimivalta Deoran mielestä. Niin Deorakin olisi varmasti tehnyt, jos nyt olisi ollut punomassa suunnitelmaa samalla tavalla niin kuin kokeneemman puoleinen mies asiaa oli selittänyt. Eli enää pitäisi varmaankin ryhmäytyä ja päästä asiaan, että he pääsisivät Gilmarista eteenpäinkin vielä tämän vuoden puolella.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 14.10.2018
15:36
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
SKYLER

Skyler ei voinut kuin katsoa järkyttyneenä tilanteen kehittymistä. Miten he pääsisivät Dehrahiin, saati selviäisivät siellä, jos heidän ryhmänsä oli jo valmiiksi hajalla sisältäpäin? Nuori nainen säpsähti lievästi, kun tähän asti niin lempeän rauhallisen oloinen etelän prinsessa korotti ääntään. Kuitenkin hän ymmärsi täysin, miksi näin kävi. Kuin apua etsien, Skyler vilkaisi Deoraan, ja hänelle tuli täysin hullu ehdotus mieleen. Mutta jos sillä saataisiin edes hetkellinen rauha, hän oli valmis yrittämään. Surullisesti hän vilkaisi Mireyan perään, kun tämä poistui takaisin laakson suuntaan.

”Deora, luulisitko... Luulisitko, että prinsessa Mireya suostuisi hetkeksi vaihtamaan henkivartijoita, vaikka edes Viramiriin asti? Jos hän on loukkaantunut... Rauf-nimiselle herralle, olisi ehkä hyvä antaa savun hieman hälvetä heidän välillään. Vaihdettaisiin vain tämän ensimmäisen matkan ajaksi, että sinä suojelisit prinsessa Mireyaa, ja minä ottaisin hänen henkivartijansa vastuulleni?” Skyler ehdotti. Prinsessa hieman toivoi, että hänen serkkunsa suostuisi tähän, sillä hän halusi edes yrittää auttaa tilannetta, mikäli siihen vain pystyisi. He kuitenkin olivat samassa ryhmässä muutenkin, joten siltä osin ei tulisi ongelmia.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 14.10.2018
17:51
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DEORA

Deora käänsi vihreän ainokaisen silmänsä kohti Skyleria, kun prinsessa lausui Deoran nimen ja aloitti jotain. Sitten hän aloitti uudestaan ja tällä kertaa hieman selvemmin ja kysymys kuului niin, että suostuisiko Mireya hetkeksi vaihtamaan henkivartijoita tai ainakin Viramiriin asti. Tarkemmin sanottuna Skyler kyseli Deoran mielipidettä siihen, mahtaisiko Mireya suostua moiseen. "En ole varma... En tunne prinsessa Mireyaa, vaikka hän näyttikin pettyneeltä henkivartijansa toilailuun ja syystäkin toki, mutta en osaa vastata kysymykseenne tällä kertaa, prinsessa Skyler. Olen pahoillani", Deora sanoi lopuksi sättien itseään mielessään, ettei osannut vastata tällä kertaa prinsessansa kysymykseen. Hän ei halunnut olla puutteellinen ja hän halusi toimia aina mahdollisimman täydellisesti ja parhaimmalla tavalla, mutta nyt hän ei osannut vastata Skylerin kysymykseen kunnolla ja se ärsytti häntä itseään. Ei hän sitä ulospäin kuitenkaan näyttänyt millään tavalla.

Mutta sitten Skyler jatkoi, että koska prinsessa Mireya oli loukkaantunut omalle henkivartijalleen, olisi ehkä parempi antaa savun hälvetä heidän välillään, mikä toki oli totta Deorankin mielestä, mutta Deora ei nyt saanut oikein otetta siitä henkivartijan vaihdosta. Se kuitenkin selvisi pian, koska Skyler oli tarkoittanut sitä, että Deora ja Rauf vaihtaisivat paikkaa eli Deora toimisi Mireyan henkivartijana ja Rauf Skylerin. Deoraa kuitenkin hirvitti ajatuskin päästää moista moukkaa Skylerin lähettyville edes, koska mies oli selvästi moukkaakin moukempi, vaikka ei ollutkaan ainoa moukka porukassa, mutta ilmeisesti Jeremy oli ottanut opikseen. No oli Raufkin ilmeisesti virheensä ymmärtänyt, mutta Deora ei siltikään pitänyt ajatuksesta, vaikka he kyllä olivatkin samassa ryhmässä eli kyllä Deora kykenisi katsomaan myös Skylerin perään samalla. Niin tosiaan... He olivat samassa ryhmässä, joten Deora kykenisi kyllä myös katsomaan Skylerin perään ja näin Mireya saisi taukoa moukkamaisesta henkivartijastaan, mutta pitäisi heidän kuitenkin tavalla tai toisella jossain kohdassa ottaa itseään niskasta kiinni ja sopia asia, koska Deora ei suostuisi lopullisiin henkivartijan vaihdoksiin. Hän oli kuitenkin alunperin vannonut suojelevansa Skyleria eikä vieraan maan prinsessaa, vaikka tietenkin myös vieraan maan prinsessalla oli oikeus parempaan kohteluun, mutta Deora ei tiennyt, mitä tekisi, jos ei hoitaisikaan velvollisuuttaan täydellisesti. Lisäksi Deoraa pelotti, että Skylerille sattuisi jotain ja silloin se olisi hänen vastuullaan, jos hän menisi suostumaan Skylerin ehdotukseen.

Deora ei ollut matkalla siksi, että miellyttäisi serkkuaan vaan siksi, ettei serkulle sattuisi mitään. Deora oli tällä hetkellä sellaisessa umpikujassa ajatuksiensa kanssa, ettei osannut hallita tilannetta tai osasi, muttei tiennyt, kumpi olisi totaallinen virhe. Se, että hän vaihtaisi väliaikaisesti Mireyan henkivartijaksi vai antaisi vaan Mireyan ja Raufin selvittää itse ongelmansa. Mutta entäpä, jos ongelma ei ratkeaisikaan? Deoran oli kuitenkin pakko vastata edes jotain. Hän ei tykännyt tilanteesta, johon oli ajautunut, mutta se olisi vaan väliaikaista, he olivat kaikki neljä samassa ryhmässä ja Deora näkisi kyllä koko ajan myös Skylerin. "Hyvä on... prinsessa Skyler. Mutta vain Viramiriin asti, olivat Rauf ja prinsessa Mireya sovinnossa tai eivät. Mutta jos sallinet minut kuitenkin ehdottaa. Olisi kuitenkin kaikkien etujen mukaista, että riidanpito loppuisi jo täällä, koska kun astumme muurin läpi, emme ole enää turvassa eikä Dehrahin puolella ole aikaa alkaa selvittämään vihanpitoa. Viramirissa sellaiseen ei ole aikaa. Olemme silloin todellisen sodan keskellä ja Viramiria täytyy puolustaa kaikin keinoin. Siellä emme voi hukata aikaamme muuhun eli henkilökohtaiset tunteet olisi syytä unohtaa", Deora kertoi kuitenkin mielipiteensä asiaan ja halusi samalla Skylerin ymmärtävän, ettei henkivartijoiden vaihto välttämättä olisi kovinkaan hyvä idea.

Vastaa tähän
Nimi: Ragdolltwist
Lähetetty: 14.10.2018
18:27
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
Farran Astor

Hetken ajan kaikki sujui mutta se oli vain tyyntä myrskyn edellä. Strategia hioutui ja uusia ehdotuksia annettiin, sellaisia, jotka olivat hyvinkin kehittämiskelpoisia. Galena, Estarin parantajamaagi, jakoi hyvää hyvyyttään jokaiselle ryhmän jäsenelle suojaavan amuletin. Astoirwenin prinssi ei paljon magiasta tiennyt ja hänet oli opetettu epäilemään maagisia kykyjä mutta myös kunnioittamaan niitä. Niitä ei ollut jokaiselle suotu ja jotkut olivat vain pelkkiä teeskentelijöitä. Kiitollisena prinssi kuitenkin otti amuletin vastaan ja kiitti parantajaa kohteliaasti. Magia oli melko tuntematonta nuorukaiselle mutta Galena vaikutti pätevältä leiviskässään. Varvun nuori prinssi kiinnitti satulaansa, toivoen että se auttaisi häntä siitä paikaltaan.

Kaikki eivät kuitenkaan ottaneet suojelua vastaan, toinen oikeasta syystä ja toinen silkkaa epäkohteliaisuuttaan. Herra Gregory ei ollutkaan ainoa käytöstapansa matkasta unohtanut henkivartija. Estarin prinsessa paralle oli sattunut mitä huonotapaisin palvelija ja se selvästi satutti herkkää prinsessaa. Prinsessa Mireyan henkivartija vielä koetti selitellä vahinkoaan pienemmäksi, olisi vain suoraan myöntänyt puutteensa ja pyytänyt anteeksi. Onneksi Caine oli kuitenkin olemassa, punatukkainen metsien keskellä varttunut Prinssi löysi sammalten ja ruohikon seasta kaivatun amuletin. Sillä välin Prinssi Farran oli kiristänyt aikaisemmin löystyttämänsä satulavyön. Tottuneesti prinssi nousi hevosensa satulaan.

Prinssi Farran tiesi että jonkun piti tehdä jotain että asiat saataisiin taas palaaman oikeaan uomaan. ”Te Herra Rauf, pyydätte kunnolla prinsessaltanne anteeksi kun palaamme ryhmään. Ei ainuttakaan poikkipuolista selitystä. Me odotamme että parannette käytöstänne, koska tämä ei voi jatkua. Olette miten metsässä kasvanut tahansa, ette voi puhua hänen kuninkaalliselle korkeudelleen tuolla tavalla,” Prinssi Farran sanoi toruvaan sävyyn, antamatta vastalauseille sijaa. Tälle ei nyt yksinkertaisesti ollut aikaa. ”Sir Dorian, palaan pian. Huolehtikaa suunnitelmasta sillä välin,” Farran jatkoi ennen kuin ratsasti kevyesti itkevän prinsessan luo.

Prinssi Farran tiesi että Prinsessa oli sanonut tahtovansa olla yksin mutta sille ei nyt ollut oikein aikaa. Nuorukainen kuitenkin tekisi parhaansa lohduttaakseen prinsessaa. Farran kaivoi satulalaukustaan jonkun puhtaan kankaanpalan, se ei ollut nenäliina mutta ainakin tarpeeksi lähellä. Kohteliaasti hän ojensi sen nyyhkivälle Mireyalle. ”Arvon prinsessa, älkää olko huolissanne. Ei yksi tai kaksi mätää omenaa pilaa koko satoa. Pyyhkikää kyyneleenne, vaikka asiat vaikuttavat kovin synkältä juuri nyt, jokaisen yön jälkeen aamu saapuu,” sinisilmäinen prinssi sanoi lohduttavaan sävyyn. Jokaisella synkällä pilvellä oli hopeareunus ja niin edelleen.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.10.2018
10:28
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
MARCELLA

Marcella oli ottanut Estarin maagin tarjoaman amuletin vastaan kiittäen, koska oli ajatellut, että mitä enemmän suojaa, sen parempi. Mutta Akinyi oli seuraavaksi sanonut, että eri magian elementit eivät välttämättä toimineet yhdessä, joten Marcellan olisi varmaan parasta kysyä häneltä, oliko viisasta ottaa Akinyin suojakiviä (jos niitä kiviä ei nyt poistettu samalla ku Zekekin) ja Estarin maagin kasviamuletteja, jos ne vaikuttivatkin jotenkin negatiivisesti toisiinsa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt kysyä asiaa, kun Estarin ryhmässä tuli ongelmia, juurikin kyseisestä amulettiasiasta. Marcella ei kiinnittänyt kyllä juuri huomiota asiaan, koska ei se hänelle kuulunut. Ennen kuin Akinyi alkoi huutelemaan, ettei häntä saanut sotkea Estarin henkivartijan puolustuspuheisiin. Ja Estarin prinsessan henkivartija kehtasi puhua niin ala-arvoisesti hänen alamaiselleen, miten hän muka voisi sellaista hyväksyä? No ei Akinyikaan kauniisti itseään ilmaissut ja hetken Marcella tosiaan pelkäsi, että hänen maaginsa muuttaisi käytöstavattoman henkivartijan sammakoksi. Niin ei onneksi tapahtunut, koska sitä olisi vaikea selitellä ja sammakot olivat kamalan vastenmielisiä otuksia.

Mutta seuraavaksi niin kiltin ja lempeän oloinen Estarin prinsessa suuttui vartijalleen ja korotti ääntään, minkä jälkeen tahtoi olla yksin ja lähti takaisin päin saadakseen olla rauhassa. Marcellasta ei kuitenkaan ollut hyvä erota porukasta ja heidän oli kuitenkin lähdettävä liikkeelle pian. ”Menen puhumaan prinsessa Mireyalle ja yritän saada hänet takaisin, palaan pian.” Hän sanoi ja koska oli jo valmiiksi ratsailla, kannusti Freyjan liikkeelle. Tosin hän ei ollut ainoa, joka oli prinsessasta huolissaan, koska Astoirwenin prinssi lähti jo prinsessan perään. Koska olisi ollut tyhmä palata vain takaisin, että joku muu hoitaakin asian jo, niin Marcella jatkoi silti kohti kaksikkoa. Ja ehkä parempi niin, sillä… Prinssi Farran nyt ei ehkä osannut valita sanojaan parhaiten. Ei ollut kauhean kohteliasta alkaa haukkumaan toisen henkivartijaa mädäksi omenaksi, vaikka sitä hän kyllä olikin, mutta ei se nyt kovin kummoiselta lohdutukselta kuulostanut. ”Prinssi Farran, ymmärrämme hyvät aikeenne, mutta jos antaisitte minun jatkaa tästä, sopisiko?” Marcella ehdotti luoden prinssille hiukan sellaisen katseen, että he halusivat puhua naisten kesken ja hän oli hivenen tiellä nyt.

Kun Astoirwenin prinssi kömpelöiden lohdutustensa kanssa oli hoidettu pois tieltä (?) Marcella kääntyi Mireyan puoleen. ”Prinsessa Mireya, ymmärrän, että tahdotte olla yksin, mutta ei ole hyvä vatvoa asioita vain itsekseen. Tilanne oli varsin ikävä, mutta tilanne on kaikille hermostuttava. Olemme lähdössä todella vaaralliselle matkalle, kaikki eivät ehkä edes käsitä, miten vaaralliselle. Jokainen reagoi omalla tavallaan, mutta tunteet ovat tällaisissa tilanteissa herkästi pinnassa ja tulee sanottua asioita, joita ei tarkoita. Haluan myös pahoitella henkivartijani puolesta, hänen ei olisi tarvinnut puuttua niin kärkkäästi asiaan, kun tilanne oli jo hankala ennestäänkin.” Marcella sanoi ja toivoi, että Mireya voisi antaa asian olla ja he voisivat lähteä jotenkin sovussa kaikki laaksosta, se oli tarpeeksi vaikeaa ilman riitoja ja eripuraakin.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.10.2018
11:51
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DORIAN

Dorian kun kuvitteli, että he tekivät suunnitelmaa, että tästä päästäisiin eteenpäin ennen kuin aurinko nousisi, mutta mitähän hän taas oikein odotti? Että kuninkaalliset ja heidän keskenkasvuiset seuralaisensa ymmärtäisivät tilanteen vakavuuden? No ei olisi pitänyt. Sillä muita kiinnosti vain omat henkilökohtaiset riitansa. Ja sitten kun Estarin prinsessan henkivartija oli loukannut prinsessaansa pahemman kerran ja turhaan yrittänyt korjata tilannetta, niin prinsessa lähti muualle yksin itkemään. Dorian alkoi olla vakuuttunut siitä, ettei tästä matkasta tulisi yhtään mitään. Sitten Farran nousi takaisin ratsaille ja Dorian mietti jo, että mihinhän hän oli oikein menossa. Ja sitten tämä kääntyi Estarin prinsessan henkivartijaan päin ja Dorian ehti vain ajatella, että kun et nyt vain puuttuisi asiaan ja sotkisi sitä entisestään, niin Farranista oli hyvä idea alkaa läksyttämään miestä, ihan kuin tämä ei olisi jo saanut kuulla kunniaansa ja tajunnut asiaa ja pyytänyt anteeksi. Miksi voi miksi Farraninkin oli pakko työntää lusikkansa tähän soppaan? Ja kun Dorian jo toivoi, että hän ei tekisi mitään muuta typerää, tämä ilmoitti palaavansa pian ja jättävänsä suunnittelun Dorianille. No ihan kuin hän ei olisi jo huolehtinut siitä ja mihinhän hänen korkeutensa oikein taas kuvitteli menevänsä. Prinsessan perään? Ei, ei hän niin typerä… selvä, kyllä hän vain oli niin typerä. Mitähän ihmettä Farran kuvitteli tilanteelle voivansa tehdä, muuta kuin pahentaa sitä? Miksi hän ei vain voinut keskittyä oikeaan asiaan ja olla sotkeutumatta muiden asioihin? Hän oli viettänyt liikaa aikaansa Caenezhissa Cainen seurassa…

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 15.10.2018
12:46
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CALDER

Calder nyökkäsi, kun hänen rikollinen toverinsa ilmaisi, ettei hän halunnut leikkiä vartijaa. Hän itse virnisti nopeasti vastaukseksi, sillä ei osannut itsekään kuvitella kyseistä tilannetta. Kääntäen katseensa takaisin seuraamaan tapahtumia, hänenkin huomio keskittyi alkavaan riitaan. Prinssi kielsi itseään nauramasta, kun tilanne alkoi kärjistyä. Ei niinkään siksi, että asia olisi häntä mitenkään huvittanut, vaan ihan vain puhtaasti sen vuoksi, miten huonosti kaikki alkoi. Päättäen pysytellä kuitenkin vaihteeksi poissa ongelmista hän seurasi tilannetta sanaakaan sanomatta. Kuitenkin Laucianin luodessa häneen katseensa, prinssi ymmärsi mitä toinen yritti sanoa, eikä voinut enää pidätellä itseään. Hän naamioi parhaansa mukaan naurahduksen yskäisyksi, uskoen sen olevan tarpeeksi uskottava. ”Tervetuloa ryhmään”, Calder sanoi, virnistäen puoliksi. Ei hän itsekään tietenkään ollut osannut tilanteen kärjistyvän näin pahasti, eikä osannut arvata, mistä suunnasta ongelmia olisi tullut. Hän oli odottanut enemmän kulttuurieroista johtuvia riitoja. ”Haluatko alkaa lyömään vetoa, pääsemmekö tänään vai huomenna muurin ohi?” prinssi tarjosi hiljaa seuralaiselleen, ja kaivoi kolikon taskunsa pohjilta, vilauttaen tätä nopeasti varkaalle. Hän toimi parhaansa mukaan huomaamattomasti, sillä ei halunnut aiheuttaa itse uutta riitaa niiden kanssa, jotka olisivat pitäneet elettä huonona käytöksenä.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 15.10.2018
12:59
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
SKYLER

Deoran vastauksen jälkeen Skyler oli juuri aikeissa lähteä Mireyan perään, kertomaan ehdotuksestaan, mutta Astoirwenin prinssi ja Gerosin prinsessa olivat häntä nopeampia. Päättäen, ettei hänen kannattanut työntää itseään enää tähän väliin, hän jäi paikoilleen. Voisi hän kertoa ehdotuksestaan näiden palattua takaisinkin. Sen sijaan hän ei mennyt Estarin henkivartijan puheille, hän ei oikeastaan halunnut lähestyä tuota miestä. Tämä oli itkettänyt suojeltavaansa, ja Skyler piti sitä erittäin huonona merkkinä. Mielessään prinsessa kuitenkin yritti pakottaa itseään tuomitsematta, niin kai hyvä hallitsija tekisi? Sen jälkeen, kun Skyler olisi saanut puhuttua Mireyan kanssa, mies saisi tyytyä tämän päätökseen, oli se mikä hyvänsä.

”Deora, sinä pahoittelet taas turhista”, Skyler naurahti varovasti, vedyttyään lopulta henkeä, ja kuunneltuaan serkkunsa vastauksen kokonaisuudessaan, ”En minä odota sinun olevan ennustaja tai ajatustenlukija. Halusin vain kuulla arvauksesi.” Jälleen hän vilkaisi suuntaan, jonne Mireya, ja tätä seuranneet kruununperilliset olivat poistuneet, kääntäen kuitenkin nopeasti huomionsa takaisin serkkuunsa. ”Ymmärrän kyllä, vain Viramiriin asti”, hän huokaisi, ”Mutta jos prinsessa Mireya tarvitsee omaa tilaa, ja voisin sitä jotenkin hänelle tarjota lohdutuksena, haluaisin yrittää olla hänelle parhaani mukaan avuksi. Miksen ottanut sinun lisäksesi vaikka Micheliä mukaan, niin olisin voinut tarjota hänelle pidempiaikaisempaakin vaihdosta…?”

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 15.10.2018
13:17
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
MIREYA

Mireya hätkähti hieman ja yritti pyyhkiä kyyneleensä, kun kuuli Astoirwenin prinssin äänen. Tämäpä noloa, itkeä nyt jonkun prinssin edessä. Farran antoi prinsessalle kankaan palan, joka kävisi nenäliinasta. Mireya otti sen vastaan, mutta ei katsonut prinssiä silmiin, koska häntä nolotti. Neito kuunteli Farranin lauseet, joiden kuuluisi lohduttaa, mutta Mireyan mielestä tämä kuulosti vain vähän hupsulta ja kliseiseltä. Kyllähän Mireya tiesi tulisi parempia päiviä ja ettei aina ollut tällainen ikävä olo, mutta ei sitä pois saada tuosta noin vain. Asia pitäisi käsitellä tai antaa hälventyä. Ruskeahiuksinen tyttö ei osannut oikeastaan sanoa mitään prinssi Farranille, mutta oli kuitenkin otettu siitä, että tuo yritti lohduttaa. Toivottavasti Farran ymmärsi eikä loukkaantunut, kun prinsessa ei sanonutkaan mitään takaisin. Mireya koitti kuivailla kyyneliään, kun Gerosin kruununperillinen Marcella saapui myös paikalle. Estarin prinsessa hymähti pienesti, kun kaunis pohjoisen prinsessa hätisti Farranin pois, se oli aika huvittavaa. Kun Marcella alkoi puhua Mireyalle, käänsi prinsessa katseensa toiseen. Gerosin prinsessa kertoi ymmärtävänsä Mireyan halun olla yksin, mutta ei kuulemma kannattaisi jäädä yksin tällaisten asioiden kanssa. Ja tämä koko sota saa kaikki hermoilemaan omilla tavoillansa ja joidenkin tulee sanottua asioita joita ei tarkoita. Sitten hän vielä pyysi anteeksi henkivartijansa puolesta.
"Ymmärränhän minä, mutta Rauf ylitti vain rajan. En missään nimessä haluaisi ylimääräistä kiukuttelua ja riitelyä tämän sodan keskelle. Minusta on hyvin ikävää, että näin kävi. Enkä minä yleensä menetä hermojani tällä tavalla, tai oikeastaan koskaan, mutta en voinut enää katsoa ja kuunnella vierestä. Eikä teidän tarvitse pyydellä anteeksi henkivartijanne puolesta. Jos hän kokee, että on jotain anteeksi pyydettävää, tulee hän varmaan itse pyytämään anteeksi", Mireya puhui kauniille Marcellalle hiljaisesti.
"Enkä missään nimessä vihaa Raufia, olen vain hieman pettynyt tällä hetkellä. Ehkä olisi parasta, jos hän jäisi siihen hyökkäävään ryhmään, niin pääsisi käyttämään taitojaan paremmin ja saisimme aikaa sulatella ajatuksiamme. En haluaisi mitään kiusallista hetkeä", prinsessa vielä pohti.

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 15.10.2018
13:28
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
TERISE

Terise ei niinkään ollut keskittynyt suunnitelman kuunteluun. Hän oli halaillut ja taputellut Friggiä, mutta oli sitten herännyt taas tähän maailmaan, kun hieman kauempana oli alkanut jokin riidan kaltainen. Estarin prinsessan henkivartija oli käyttäytynyt töykeästi monia kohtaan ja saattanut prinsessansa huonoon asemaan. Ymmärrettävästi etelän neito oli suutahtanut henkivartijalleen ja ratsastanut jonkin matkan päähän tuohtumuksissaan ja ilmeisesti surumielisenä äänen väreilystä päätellen. Terise vilkaisi siskoaan, joka ilmoitti että menisi puhumaan Mireyalle. Nuorempi sisko nyökkäsi hymyillen, se varmasti auttaisi. Naispuoliset kun osasivat usein tukea toisiaan tavalla, jota miehet eivät ymmärtäneet. Myös prinssi Farran oli ratsastanut Estarin prinsessan luokse, ja puhui jotain. Tietenkään Terise ei voinut muuta kuin katsoa ja päätellä, koska ei hänen kuulonsa nyt niin hyvä ollut. Hän toivoi, että Mireyalle tulisi parempi mieli, hän vaikutti mukavalta tytöltä, vaikka vaatemakunsa oli mitä oli.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 15.10.2018
14:09
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
AKINYI

Akinyi seurasi tilannetta kylmästi. Hän ei hyväksynyt miehen anteeksipyyntöä, vaikka tämä sen sanoikin yhteisesti kaikille. Hänen mielestään miehen menneisyyden kokemukset eivät oikeuttaneet tätä kohtelemaan tuntemattomia, tai oikeastaan ketään, tuolla tavoin. Mies oli saanut ansionsa mukaan, kun tämän prinsessa oli suuttunut hänelle. Hävettäisihän ketä tahansa tuollainen käytös. Hän ei estänyt Marcellaa lähtemästä loukkaantuneen prinsessan perään tätä lohduttamaan, silmäillen vain tätä niin pitkälle kuin pystyi. Hiljaisena hän päätti itse jäädä odottamaan paikalleen, siltä varalta, että jotain uutta tapahtuisi, ja hänen pitäisi siitä ilmoittaa Marcellalle. Myös Terise päätti ilmeisesti jäädä paikoilleen, vaikka tämä olikin ollut ehkä enemmän omissa maailmoissaan. Akinyin pitäisi ehkä myöhemmin, sitten ennen lähtöä, varmistaa, että myös nuorempi prinsessa tiesi, millaisessa järjestyksessä heidän kuului liikkua.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.10.2018
15:32
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
MARCELLA

Mireya pyyhki kyyneleitään prinssi Farranin tuomalla rätillä, miehet.., ja sanoi kyllä ymmärtävänsä, mutta Rauf ylitti vain rajansa. ”Niin hän tosiaan teki ja teidän ei yhtään tarvitse hävetä käytöstänne. Hänen ei pitäisi saattaa teitä tilanteeseen, jossa menetätte itsehillintänne. Ja olen varma, että hän myös ymmärtää asian ja on pahoillaan.” Marcella sanoi yrittäen kuulostaa ystävälliseltä eikä turhan tuomitsevalta, ja toivoi samalla, että henkivartija tosiaan ymmärsi käyttäytyneensä kuin pahainen maalaistollo. Mireya jatkoi myös, että ei Marcellan tarvinnut pyytää anteeksi Akinyin puolesta, vaan maagi voisi tehdä sen ihan itse, jos koki tarpeelliseksi. No tavallaan Akinyi oli Marcellan vastuulla, joten kyllä se hänenkin vikansa oli, jos henkivartija käyttäytyi sopimattomasti.

Mireya jatkoi seuraavaksi, ettei vihannut Raufia, mutta oli pettynyt. Sopikin olla moiseen toimintaan. Sitten nainen mietti, että olisi parempi laittaa henkivartija hyökkäysjoukkueeseen, missä tämä muka voisi käyttää taitojaan paremmin. ”Minusta se ei olisi kovinkaan hyvä idea, henkivartijanne käyttää taitojaan parhaiten suojellessaan teitä, mitä hyötyä hänestä on, jos hänet erotetaan teistä? Ja asian välttely ei ehkä kuitenkaan paranna sitä, ymmärrän, että on epämukavaa toimia ryhmässä hänen kanssaan tämän jälkeen, mutta henkivartijanne kuuluu teidän rinnallenne. Ehkä voisitte antaa hänelle tilaisuuden hyvittää käytöksensä, koska tämän tilanteen aiheuttama paine varmasti vain sai hänet puhumaan ajattelematta, kuten tekin ehkä herkemmin korotitte ääntänne, koska se mikä meitä edessä odottaa, hermostuttaa kaikkia. Ja Astoirwenin prinssin henkivartija on nähnyt vaivaa tehdäkseen suunnitelmat, joten olisi epäkohteliasta alkaa tällaisen riidan takia sotkemaan sitä, kun aikaa ei olisi hukattavaksi.” Marcella sanoi mielipiteensä järjestyksen muuttamiselle. ”Ettekä kuitenkaan ole yksin, enkä usko, että muurin ohittamisen aikana on kauheasti tilaa kiusallisille hetkille. Ja jos ette luota henkivartijaanne, ryhmässä on muitakin ja jäljessä tulijat suojaavat selustaa, ette ole pelkästään henkivartijanne varassa. Ja ehkä hän on lahjakkaampi taistelemaan mitä on puhumaan.” Marcella yritti vielä valaa toivoa, vaikka ihan kuin hän itsekään uskoi, että he hengissä muurilta kovin pitkälle pääsisivät, että hyvä hänen oli tässä puhua.

Vastaa tähän
Nimi: Ragdolltwist
Lähetetty: 15.10.2018
15:38
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
Farran Astor

Estarin prinsessa ei hennonut katsoa prinssiä tämän tarjotessa tukeaan mutta Farran ei siitä loukkaantunut, kyllä hän ymmärsi. Astoirwenin prinssikään ei ehtinyt sanomaan enempää lohdutukseksi, kun prinsessa Marcella saapui paikalle ja hätisti hänet kohteliaasti pois. Kohteliaasti Farran nyökkäsi kaksikolle ja kannusti hevosensa liikkeelle. Parempi vain että Marcella auttaisi itkevää Mireyaa pääsemään yli negatiivisista tunteistaan. Matkasta oli tulossa pitkä ja olisi erittäin epäedullista heille, jos heidän pieni porukkansa hajoaisi jo alkuunsa.

Prinssi Farran ratsasti hyvässä ryhdissään takaisin muiden luo, palaten takaisin Dorianin ja Cainen lähettyville. ”Joudumme odottamaan hetken,” Farran sanoi hiljaisesti, koettaen jättää tapahtuneen taakse. Nyt pitäisi katsoa eteenpäin ja suunnitella. Ainakin jotenkin käyttää aika hyödyksi mutta nuoren prinssin sisällä kasvoi turhautuminen. Heillä ei ollut aikaa ikuisesti. ”Kerrohan Caine, mitä pohjoiseen kuuluu? Oletko nähnyt enoasi?” Farran sanoi ystävälliseen sävyyn. Kunhan saisi ajan kulumaan vaikka rupattelemalla. Cainen seura oli aina piristävää. Dorianin happaman katseen nuori prinssi jätti huomiotta, hän oli saanut hetkeksi tarpeekseen epäkohteliaista alamaisista. Dorian oli hapan mutta muuten hyvä siinä mitä teki.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.10.2018
16:11
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Cainen katastrofinpelastusyritys ei oikein tuottanut tulosta, koska katastrofihan siitä joka tapauksessa tuli. Caine palasi hiukan pettyneenä takaisin Jeremyn ja hevosensa luo, sillä välin kun Farran lähti Mireyan perään ja Dorian näytti siltä, että löisi kohta hanskat tiskiin tämän porukan suhteen. ”Ei se mennytkään ihan kuten suunnittelin.” Caine sanoi Jeremylle ottaen hevosensa tältä ja silitti Gwaedin turpaa ja tämä taas puski Cainen olkapäätä, kuin sanoakseen, että ”ei se mitään, yritit parhaasi”. Sentään joku ymmärsi. Tosin Farrania ei kauaa katseltu, kun prinsessa Marcella pääsi paikalle lohduttamaan Mireyaa ja pian prinssi oli taas heidän seurassaan ja ilmoitti, että tässä piti vain odottaa. Dorianin ilme kertoi kaiken, että hänestä tässä ei muuta oltu tehtykään, kuin odotettu.

Sitten Farran alkoi kysellä pohjoisen kuulumisia ja oliko Caine nähnyt enoaan. ”No mitä sinne nyt kuuluisi, sotaa ja tuhoa ja hävitystä ja maailmanloppua, ihan sitä normaalia. Ja näin Gunnarsia muutama päivä ennen lähtöä, hänen oli tarkoitus lähteä mukaani, mutta sitten Gaianiin hyökättiin, joten hän ei päässyt lähtemään. En ole ihan varma, onko hän tulossa vielä jälkikäteen mukaan, koska en nyt ole tietoinen Gaianin tilanteesta. Isä voi aika heikosti ja äiti nyt on ihan huolesta suunniltaan ja setä yrittää hyötyä tilanteesta typerän poikansa hyväksi, että mikäs täällä retkeillessä. Onko teillä yhtään parempi tilanne Astoirwenissa?” Caine vastasi rennosti ja kyseli sitten Farranilta Astoirwenin kuulumisia, Dorianiltahan hän jo yritti udella tämän perheen kuulumisia, mutta ei niitä juuri saanut. Toisaalta, ei Dorian varmaan tiennyt itsekään, hyvä jos kerran vuodessa ehti töiltään käväistä kotona kääntymässä.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 15.10.2018
16:17
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
LAUCIAN

Laucian kohotti katseensa kepistään Calderiin tämän kysyessä, haluaisiko hän lyödä vetoa muurin ohituksen ajankohdasta. "Älähän nyt anna minun kyniä sinua puhtaaksi ennen kuin pääsemme edes muurin ohi, Chiot. Mutta laittaisin rahani siihen, että lähdemme tänään liikkelle, sillä tuo joukon vanhus hermostuu kohta, antaa kakaroiden kuulla kunniansa ja laittaa heidät vaikka väkisin ruotuun. Tai niin ainakin toivon", hän vastasi hiljaa Calderille. "Tai sitten ryöstän joukon puhtaaksi yöllä ja hankkiudun lähimpään satamaan ja hyppään ensimmäiseen lähtevään laivaan", Laucian jatkoi edelleen yhtä hiljaa kuin aikaisemmin, eikä ollut itsekään varma, kuinka tosissaan hän olisi toteuttamassa tuota, jos ryhmä ei pääsisi tämän yön aikana liikkeelle. Hän vilkaisi sinne, jossa loukkaantunut prinsessa tällä hetkellä puhui toisen prinsessan kanssa, jaensimmäisenä perään lähtenyt prinssi oli jo palaamassa. Huoh, meneekö tässä seuraavaksi melkein koko seurue vuoronperään prinsessaa piristämään ennen kuin tämä kokoaa itsensä tarpeeksi, että matka voi jatkua. Sen kai siitä saa kun elämä on liian helppoa, sitten kun jostain tulee paha mieli niin se on melkein ylitsepääsemättömän vaikeaa... Laucian nojautui entistä raskaammin keppinsä varaan.

Vastaa tähän
Nimi: Ragdolltwist
Lähetetty: 15.10.2018
16:53
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2

Farran Astor

Nuorukainen kuunteli ymmärtäväisesti nyökäten, Caine paralla ei ollut helppoa. Pohjoisessa oli aina ollut omat ongelmansa ja vielä Cainen ahne setä ei auttanut asiaa. Onneksi Farranin oma setä Randolf oli mukava, siitä on vain niin kauan kun Farran oli hänet viimeksi nähnyt. Adelmaria ja Ulrichiakaan hän ei ollut nähnyt aivan liian pitkään aikaan mutta matka oli hieman liian pitkä usein taitettavaksi. ”Äitisi on vahva nainen, hän ja Brunhilda pitävät hankalan setäsi kurissa,” Farran sanoi lohduttavaan sävyyn. Ainakin Farran yritti vaikka ei ole ehkä sanojensa kanssa taitavin.

Farran koetti pitää pokeriaan kasassa vaikka Caine esitti kipeän kysymyksen. Ei se Cainen vika ollut, Farranin oma syyhän se oli kun hän oli ensimmäisen kysymyksen esittänyt. ”En tiedä miten isä voi. Hänestä ei ole apua ja kenraaleilla on kädet täynnä töitä,” Farran vastasi hiljaisemmin, kaikkien korvien ei tarvinnut kuulla keskustelua. Prinssi Farran muisti vieläkin ne katseet jotka häneen kohdistettiin, niin täynnä vaatimusta ja odotusta. Se oli ollut pelottavaa, onneksi Isän luotettavat kenraalit saivat kuitenkin tilanteen tarpeeksi hallintaan. Kuningas Conrad kun ei voinut mitään tehdä, kuin istua patsaana valtaistuimellaan.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 15.10.2018
17:23
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Cainen olisi ehkä pitänyt tajuta olla kyselemättä Farranilta kuulumisia, koska miten ne nyt hyvät voisivat olla? Ja kyllähän hän tiesi, miten paljon Farran kunnioitti ja arvosti isäänsä, joten tälle oli varmasti kamala takaisku, kun kaikkivoipa ja mahtava kuningas oli kirottu ja täysin kykenemätön tekemään mitään kuningaskuntansa hyväksi. Caine vakavoitui ehkä hetkeksi ja nyökkäsi nopeasti ja päätti antaa sen asian olla, sillä Farran ei selvästi tahtonut puhua siitä, ei ainakaan, kun täällä oli mahdollisuus, että sivulliset kuulisivat. Joten hän päätti puuttua vain lauseen viimeisen kohtaan, että kenraaleilla oli kädet täynnä tekemistä. ”No aivan varmasti, ja kun sinä vielä veit heiltä Dorianin, niin ei käy heidänkään tilannettaan kateeksi. Meillähän menee siinä mielessä yllättävän hyvin täällä.” Caine totesi pitäen äänensävyn huolettoman kepeänä. ”Jos tästä sodasta jotain hyvää pitää keksiä, niin ainakin hääni lykkääntyivät. Ja aion kyllä ottaa tästä vapaudesta kaiken irti, oli sotaa tai ei. Mistä tulikin mieleen… Mitä mieltä olet, olisiko sotakirves ehkä kuitenkin parempi tuliainen Brunhildille kuin viholliskenraalin irtopää?” Caine vei asian ihan toiseen, ettei Farranin tarvinnut miettiä kiusallisia aiheita.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 15.10.2018
17:42
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DEORA

Skyler naurahti seuraavaksi Deoran pahoitteluihin, että hän pahoitteli jälleen kerran ihan turhan takia. "Pahoittelen turhia pahoittelujanikin, Teidän korkeutenne", Deora vastasi siihen. Pahoittelut olivat lähinnä vaan jääneet päälle, koska nuorempana hän oli pahoillut ties mitä virheitä ja jopa sitä, että syntyi väärään sukupuoleen eikä voisi täten koskaan toteuttaa äitinsä toiveita täydellisesti, vaikka olikin miehenä parhaansa yrittänyt. Mutta ei Skyler kuitenkaan olettanut, että henkivartijansa ajatuksia lukisi tai edes ennustaisi. Olisihan se toki ihan kätevää välillä jopa osatakin ennustuksen, selvännäön tai sitten ajatustenluvun taito, mutta ne taidot taisivat kuulua maageille, velhoille ja ties mille noidille. Deoraa ei kuitenkaan oltu moisilla lahjoilla hellitty, joten se ei olisi mahdollista ja kyllä Skylerkin sen tiesi, mutta hän halusikin kuulla vaan Deoran arvauksen. "Arvauksen kukin voikin jo heittää omasta puolestaan ja jos tilannetta nyt Estarin prinsessan kannalta katsoo, on se mahdollista, että hän voisikin suostua ehdotukseenne, Teidän korkeutenne", Deora vastasi lopulta uudestaan Skylerin kysymykseen.

Mutta tosiaan, Estarin prinsessa oli tarvinnut omaa rauhaa ja oli sitten lähtenyt, joten pari muuta lähtivät seuraavaksi hänen peräänsä. Deora toivoi, että kaksi muuta perillistä saisivat Estarin prinsessan rauhoitettua ja puhuttua asiasta ja saisivat vielä tämän palaamaankin, koska oikeastaan tällaiseen ei ollut juurikaan aikaa. Eikö heidän pitäisi kuitenkin olla jo menossa? Ja täällä he vielä kärkkyivät tilannetta, josta oli tullut ajateltu selvästi mutkikkaampi. Mutta takaisin Skylerin ehdotukseen siitä, että hän olisi valmis vaihtamaan henkivartijoita. No, Deora ei ollut oikeasti edelleenkään sen kannalla, että henkivartijoiden vaihto olisi mitenkään hyväksi, mutta kyllä se sinänsä olisi mahdollista, kun he olivat kaikki neljä edelleenkin samassa ryhmässä. Niin, ellei joku nyt keksinyt, että joku neljästä vaihtaisi ryhmää yllättäen toiseen. Mutta Skyler ymmärsi kuitenkin, että vain Viramiriin asti. Tämän jälkeen hän jatkoi Estarin prinsessaan ja siihen, että jos hän tarvisi omaa tilaa, auttaisi Skyler parhaansa mukaan. "Teillä on jalomielinen sydän, mutta lopultakin Estarin prinsessan ja tämän henkivartijan tulisi sopia asiansa itse ja mahdollisimman pian, mutta minusta hienoa, että haluatte olla avuksi, Teidän korkeutenne", Deora sanoi, minkä jälkeen Skyler pohti sitä, miksi ei ollut ottanut vielä Deorankin lisäksi Micheliä mukaansa. "Kaikkeen ei voi tietenkään millään varautua, mutta olette oikeassa siinä mielessä, että hänestä olisi voinut olla apua. Mutta lopullisempi henkivartijan vaihdos Estarin prinsessan ja hänen oikean henkivartijan suhteen ei olisi eduksi sovinnon tekemisille... Tai ainakin luulen näin, Teidän korkeutenne", Deora kertoi asiaan mielipiteensä. Mutta turhahan sitä oli edes miettiä, koska Michel ei ollut mukana.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  16  17  18  19  20  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!

©2019 GILDOMERA - Fantasiaroolipeli - suntuubi.com