Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
/ Etusivu / Roolipelifoorumi / GILDOMERA - Roolipeli 2

<< Ensimmäinen < Edellinen  12  13  14  15  16  17  18  19  20  21  22  23  24  25  26  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: devi
Lähetetty: 10.12.2018
18:53
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DAKARAI

Chatha päätyi viimein toteamaan, että olihan tavaroiden menettäminen hevosen mukana ikävä tapaturma, mutta henkivartijana hän oli kuitenkin enemmän kiinnostunut Dakarain hengissäpysymisestä niin kuin oli toki suotavaakin olla. Ja, jos Dakarain hengen pelastaminen vaatisi hevosen ja tavaroiden jättämistä tienposkeen, niin Chatha myös tekisi niin, vaikka prinssi olisi asiasta mitä mieltä hyvänsä. Mutta sai Dakarai myös neuvon, jonka mukaan ongelma voitaisiin välttää. Neuvo olisi se, että hevosta ei saanut tappaa tai tässä tapauksessa tapattaa. "Niin, ihan hyvä neuvo toki", Dakarai myönsi asiaan.

Seuraavaksi Dakarain omaan henkeen, jos Chatha potkaisisi tyhjää ja siihen, että kyllä muut huolehtisivat myös Dakaraista omista ongelmistaan huolimatta, koska muut eivät oikein voineet pelastaa Dehrahia ainakaan ilman Dakaraita. Ja niin, eiköhän se sitten ollut niin. Kyllä Dakaraikin alkoi pikku hiljaa vakuuttumaan asiasta, minkä jälkeen siihen, että rauhoittuminen olisikin kaikkien kannalta ihan oiva ratkaisu. Ehkä Dakaraikin saattoi myöntää hätiköineensä hieman liikaa, mutta eihän prinssi ollut koskaan tätä ennen ollut sodassa, joten paniikki oli vähän niin kuin iskenyt pakosta. Eikä hän uskonut olevansa ainoa.

Paniikista päästyään, Dakarai laittoi merkille, että loppujoukossa kävi kohina, koska näytti siltä, että osa vaihteli paikkojaan tai lähinnä keskustan paikkaeilla olevat. Urumiyan prinsessa Skyler oli mm. mennyt henkivartijansa lähettyville ja se herneen nenäänsä vetänyt nainen oli siirtynyt keskeltä toiseen reunaan eli Gerosin prinsessat jäivät keskelle ja toinen heistä ihan keskustaan. Dakarai kuuli Skylerin selittävän asiaa henkivartijalleen, joten silloin hänkin vasta ymmärsi, mistä oli kysymys. Skylerin henkivartija totesi asian olevan selvä ja sen jälkeen hän meni ilmeisesti ilmoittamaan tilanteesta Estarin porukoille(?) ja kun asia oli selvä Estarinkin suhteen(?), jatkoi Urumiyan prinsessan henkivartija takaisin paikalleen. Dakarai käänsi kuitenkin jälleen katseensa menosuuntaan yrittäen pitää itsensä rauhallisena.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 10.12.2018
21:18
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
SKYLER

Deora hyväksyttyä muutos Skyler kääntyi itse dehrahilaisten puoleen, ja ohjasi Neonílan näiden vierelle. ”Anteeksi, mutta ajattelin, että kaikkien olisi hyvä olla tietoisia yhdestä pienestä muutoksesta, joka jouduttiin tekemään järjestykseen”, Skyler ilmoitti heti, ilman mitään turhia alkurupatuksia. ”Gerosin prinsessojen henkivartija koki, että hänen on helpompi suojata omiaan ryhmän sivusta keskustan sijaan, ja päätimme, että asetumme tilanteeseen sopivampaan järjestykseen. Eihän tämä teihin niin paljoa vaikuta varmaan, kun kukaan meistä ei ole suorassa näkökentässänne, mutta mielestäni kaikkien olisi silti hyvä olla tietoisia. Muodostelman vasemmalla reunalla on Gerosin henkivartija, prinsessojen ollessa muodostelman sisällä, ja minä henkivartijoineni olen oikealla reunalla”, Skyler selitti lyhyesti uuden muodostelman, ja muutokseen johtaneen syyn.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 11.12.2018
17:01
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CHATHA

Onneksi Dakarai alkoi ehkä hieman rauhoittua, mikä oli hyvä, sillä kaikki ylimääräinen paniikki olisi vain haitaksi hyökkäyksessä. Ja oli tämä Chathankin ensimmäisiä sotatilanteita, mutta ehkä sitä asiaa ei Dakaraille kannattanut alkaa muistuttamaan. Laaksoon tultaessa nyt sai jonkin verran taistella, mutta muuten hän oli ollut aika pienessä osassa sodan alettua. Sitten kuitenkin Chathan huomio kiinnittyi siihen, että heidän takanaan alettiin elämöimään ja vaihtelemaan paikkoja. Dakaraikin huomasi sen ja jonkin ajan päästä Urumiyan prinsessa tuli heidän riviinsä ilmoittamaan muutoksista ryhmäjärjestyksessä. Eli Gerosin prinsessoiden henkivartija ei ollut tyytyväinen ja halusi vaihtaa paikkaa, ja siksi Gerosin prinsessat olivat nyt keskellä järjestyksessä ja henkivartija vasemmalla sivustalla, Urumiyan prinsessa henkivartijansa kanssa taas siirtyi oikealle laidalle. Ei muutos toki Chathaan ja Dakaraihin vaikuttanut, mutta olihan se toki hyvä tietää, että muut olivat muuttaneet järjestystä. ”Kiitos, kun ilmoititte asiasta, teidän korkeutenne.” Chatha kiitti tiedosta kumartaen sen verran, mitä hevosen selästä nyt pystyi, vaikka ei se piikkinuijat molemmissa käsissä kauhean etiketin mukaiselta hovikumarrukselta näyttänytkään. No ehkä tässä tilanteessa kukaan ei odottanutkaan moista. Hän vilkaisi taakseen uutta muodostelmaa ja ehkä se tosiaan toimi näin hieman paremmin. Toivottavasti ainakin, tuskin huonommin kuitenkaan.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 15.12.2018
19:02
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DAKARAI

Dakarai käänsi katsettaan, kun kuuli lähestyvät askeleet ja huomasi Skylerin tulleen hevosensa kera uudelta paikaltaan lähemmäksi heitä. Hän pyyteli anteeksi ensin, minkä jälkeen pääsi vasta asiaan, joka koski muutoksia ryhmän järjestyksen suhteen, koska he eivät toki olleet kuulleet ja nähneet ryhmän keskimmäisen osan uudelleen järjestymistä muuten. Sen jälkeen nainen alkoi käymään uutta järjestystä läpi ihan asia asialta ja Dakarai vain katsoi naista, että ihanko tosi. Kas kun hän ei ollutkaan itse vielä hoksannut hommaa. Miten naiset aina pitivät miespuolisia jotenkin tyhminä ja sokeina törppöinä, jotka eivät ilman selontekoa tajuaisi itse asiasta mitään? Varsinkin, kun ei Dakarai ainakaan ollut niin kuuro, ettei olisi kuullut jo silloin asiaa, kun Marcella niminen prinsessa oli selittänyt asiaa Skylerin porukalle. Eivät he kuitenkaan metrien tai kilometrien päässä olleet, etteikö sitä olisi voinut kuulla. Mutta tämän jälkeen Chatha kuitenkin kiitteli Skyleria tiedosta, jonka varmasti myös Chathakin oli huomannut ja kuullut ihan ilman tätä melko rautalangasta väännettyä selitystä siitä, mitä nyt sitten olikaan tapahtunut. Ja eikö ryhmän sekoittajien homma olisi ollut kertoa asiasta kaikille yhdessä eikä niin, että aina joku eri henkilö, jolle asia kerrottiin tuli kertomaan sen seuraaville ja sitä rataa? Turhaa ajanhaaskausta moinen. "Kiitos ja sepä ystävällistä, mutta olimme kyllä asiasta tietoisia ihan jo silloinkin, kun se ensimmäisen kerran tuli julki tuossa melkein vieressä", Dakarai totesi asiaan, tosin hieman hermostuneena, koska h-hetki lähestyi koko ajan. Normaalissa tilanteessa prinssi olisi osannut varmasti ilmaista asian toisinkin, mutta tällä hetkellä hän ei oikein pysynyt kunnolla kasassa, joten ei miettinyt juurikaan sanomisiaan. Muttei häntä kyllä henkilökohtaisesti kiinnostanut sekään, jos joku herkkähipiä nyt menisi ja vetäisi herneet nenäänsä sanoistaan.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 18.12.2018
22:24
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
SKYLER

Skyler nyökkäsi vastaukseksi kiitoksille, eikä välittänyt Dakarain hieman ehkä töksähtelevämmästä ilmaisusta. Prinsessalle sillä ei ollut merkitystä, hän oli vain tyytyväinen, että tilanne oli selvillä kaikille. Hän siirtyi takaisin omalle paikalleen, vaikka hänen ratsunsa alkoi jo kyllästyä tähän seisoskeluun ja siihen, ettei päässyt tutustumaan muihin lajitovereihinsa. Skyler antoi tamman katsella toisia hevosia paikaltaan. Eläin näytti, kuin ei olisi huomannutkaan ihmisten kesken olevaa ehkä hieman hermostunutta ilmapiiriä, jonka tuleva koitos teki... Kaipa Neoníla oli vain kyllästynyt huolehtimaan ihmisten hermostuneisuudesta. Sosiaalista tammaa olisi kiinnostanut paljon enemmän tutustua uuteen laumaan, ja muutaman kerran tämä yritti ojennella kaulaansa lähimpiä hevosia kohden, mutta prinsessan kevyt koputus eläimen säkään muistutti, että tutustumisen aika ei ollut vielä. Tamma pärskähti pienesti tyytymättömänä, kuin protestoidakseen odotusta vastaan, mutta rauhoittui kuitenkin, ja kiinnitti jälleen huomionsa eteenpäin, odottaen seuraavaa käskyä, milloin ikinä se sitten tulisikaan.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 22.12.2018
13:28
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CHATHA

Chatha sai taas hävetä prinssinsä olemattomia käytöstapoja, kun tämä vastasi prinsessalle, että kyllä kaikki nyt olivat kuulleet tämän suunnitelman muutokset jo ensimmäiselläkin kerralla. Kyllä, hän oli pilalle hemmoteltu ja väsynyt eikä nyt muutenkaan mikään viisaista viisain, mutta tarvitsiko silti olla ihan täysi moukka kun puhui muille? Mitään uutta katastrofia ei onneksi tapahtunut eikä seuraava prinsessa lähtenyt muualle itkemään, vaan Urumiyan prinsessa vain nyökkäsi ja palasi paikalleen. ”Voisitte hiukan yrittää käyttäytyä, vaikka tilanne onkin mikä on. Kaikkea mitä ajattelee, ei tarvitse aina sanoa ääneen.” Chatha neuvoi Dakaraita vaivihkaa, että tämä voisi nyt hiukan yrittää ottaa itseään niskasta kiinni ja käyttää päätään eikä vain huudella menemään kaikkea mitä sylki suuhun toi.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 22.12.2018
13:29
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
MARCELLA

Paikkajärjestelyt olivat hoidettu ja Marcella vilkaisi Akinyitä, joka oli uudella paikalla Terisen vieressä. Heidän oli varmaan paras alkaa hoitaa muuria, jos he mielivät päästä joskus lähtöön. Hyökkäysryhmäkin alkoi olla valmiina muodostelmassa ja siirtyi joen toiselle puolelle jättääkseen tarpeeksi etäisyyttä edeltä kulkevaan ryhmään. (?) Joki nyt ei ollut leveä eikä syvä, joten kahlaamalla siitä pääsi yli ihan hyvin, mutta tiedä sitten mikä tilanne olisi toisella puolen muuria, kun ryhmän pitäisi päästä uudestaan toiselle puolelle. ”Meidän olisi varmaan paras mennä toisen ryhmän mukaan.” Marcella sanoi Akinyille ja katsoi sitten siskoaan. ”Tulemme pian takaisin.” Hän sanoi ja yritti hymyillä, vaikka hän oli yhä kamalan hermostunut. Sitten hän käänsi ratsunsa pois muodostelmasta ja lähti kohti toista ryhmää olettaen henkivartijansa tulevan myös, koska ilman tätä muurin murtamisesta ei tulisi kyllä yhtään mitään.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 22.12.2018
13:30
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Muut olivat menneet kamalan vaisuiksi, varmaan taistelun takia. Cainekin yritti olla ärsyttämättä muita ja valmistautua hyökkäykseen. Toki häntäkin hermostutti, vaikka ei sitä ehkä näyttänyt niin suoraan. Mutta hiljaisuus ja muiden hermostuneisuus pahensivat Cainenkin oloa, oli helpompi puhua ja olla ajattelematta liikaa koko asiaa, mutta minkäs teki, kun muut eivät olleet juttutuulella. Vaikka hän nyt yhdessä kahakassa olikin mukana ollut, niin ei se ollut mikään sotatilanne, ja Caenezhissa hän ei ollut ehtinyt ottaa osaa sotaan, koska hyökkäys ei vielä yltänyt pääkaupunkiin asti. Ja hän oli jäänyt puolustamaan linnoitusta, kun hänen isänsä oli lähtenyt sotaan länsirajalle, siis silloin vielä kun ei ollut vuoteen omana kirouksen takia.

Caine alkoi olla valmis ja he olivat jo siirtyneet joen toiselle puolelle. Ei hän vielä ollut ihan varma, mistä kohtaa muuria he aikoivat päästä läpi, mutta ei hän onneksi muurista vastannutkaan. Muurivastaavat tulivat näemmä vasta nyt jälkeenpäin, kun saivat oman ryhmänsä jotenkin järjestykseen. Hän tarkisti vielä, että tulinuolet ja normaalit nuolet olivat paikallaan ja kunnossa, jousi vireessä ja kunnossa sekin, hevosen varusteet ja suojukset kunnolla kiinni. Sittenhän vilkaisi mäntysoihtua, jonka oli ottanut valmiiksi, koska sitten kesken toiminnan ei oikein ehtisi alkaa tekemään tulta ja oli hiukan ehkä riskialtista ampua vain Farranin ohi ja toivoa, että hän miekallaan huitoessa sytyttäisi nuoletkin palamaan samalla. Mutta soihtukin pitäisi saada syttymään ensin, ja koska Caine oli laiska, eikä viitsinyt itse kaivaa tuluksia ja tehdä sitä itse, hän meni lähemmäs Farrania. ”Tarvitsisin tulta, voit varmaan auttaa asiassa?” Hän kysyi, koska tuli oli Farranin alaa ja hyvä hänenkin olisi harjoitella, että saisi miekkansa tuleen ennen kuin rynnättäisiin sotakentälle.

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 23.12.2018
19:56
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
JEREMY

Nyt ilmeisesti alettaisiin hommiin, kaikki alkoivat asettua omille paikoilleen sen jälkeen, kun Dorian oli vielä sanonut, että nyt olisi aika lähtöön jos yöstä haluaisi hyötyä. Jeremy oli noussut uljaan hevosensa selkään ja tarkisteli nyt jousipyssyään ja asetti sen niin, että saisi helposti siitä otteen heti, kun tulisi aika ampua tulinuolia. Nuolet ja nuolikotelon hän oli asettanut järkevästi, jotta saisi nuolia nopeasti hyppysiinsä eikä tulisi viivettä. Myös Jeremy oli napannut itsellensä soihdun. Dorian oli tullut puhumaan Cainelle merkkitulesta, jolla ilmoitettaisiin, että ensimmäinen ryhmä voisi lähteä matkaan. Jeremy oli toki kuunnellut vieressä. Onneksi Caine osasi hommansa eikä tuota tarvitsisi erityisesti vahtia jousiammunan suhteen. Ehkä mies keskittyisi omiin nuoliinsa sekä siihen ettei kukaan pääsisi yllättämään ja haavoittamaan hänen prinssiään. Punatukkainen metsästäjä jäi aloilleen, kun Caine kävi Dehrarhin porukan luona ilmeisesti kertomassa merkkitulesta, sillä kaunis prinssi palasi pian takaisin niin ei hän voinut oikein muutakaan siellä rupatella.

Joen toiselle puolelle päästyään, hyökkäävä ryhmä odotteli Gerosin prinsessaa ja tuon henkivartijaa, jotka tulivat perästä. Metästäjä vilkaisi Cainea, kun tuo kysyi Farranilta, olisiko mahdollista saada apua soihdun sytyttämisessä.
“Ja jos siitä ei olisi haittaa, voisitteko mahdollisesti, arvon prinssi, auttaa myös minua soihtuni sytyttämisessä?” Jeremy puhui ja korosti käytöstapoja, ettei saisi kuulla ikävää kuittailua Farranilta. Hän tiesi, ettei Astoirwenin prinssi oikein tykännyt miehestä, mutta jos nyt kuitenkin pysyttäisiin suunnilleen sovussa, ainakin sodan loppuun asti, jos vaikka se voitettaisiin joskus mahdollisesti. Toivottavasti…..

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 23.12.2018
20:17
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
TERISE

Terise seurueineen oli saapunut ryhmän lähettyville, joka ei aikonut taistella. Pian sen jälkeen Akinyi ilmoitti molemmille Gerosin prinsessoille, että hän kävisi keskustelemassa jotain Astroiwenin prinssin henkivartijan kanssa. Terise nyökkäsi ja jäi odottelemaan. Häntä jännitti valtavasti, mutta ei antanut jännityksen kuitenkaan ottaa itsestään niin suurta otetta, ettei voisi toimia, kunhan päästäisiin liikkeelle.

Hetken kuluttua Akinyi palasi Terisen ja Marcellan luo ilmoittaen, että oli keskustellut järjestelystä uudelleen Astoirwenin soturin kanssa. Naisen mielestä olisi parempi, että Terise olisikin prinsessa Skylerin ja hänen henkivartijansa keskellä. Terisellä ei ollut asiaa vastaan mitään, vaikka vähän ehkä mietityttikin ratsastaa sotaan tuntemattomien vierellä. Mutta kyllä hän tiesi, että se voisi olla kuitenkin turvallisin vaihtoehto. Isosisko kuitenkin sanoi, että olisi viisainta varmaan, että Terise olisi Marcellan ja Akinyin valissä. Se tuntui nuoren prinsessan mielestä paremmalta vaihtoehdolta, ihan vain sen takia, että tunsi oman siskonsa sekä Akinyin ja osasi luottaa heihin. Marcella ilmoittikin heti asetelman muuttamisesta prinsessa Skylerille, jolle se sopi hyvin.

Kun paikkajärjestelyt olivat selvillä, Marcella mietti, että hänen ja Akinyin olisi varmaan parasta jo mennä toisen ryhmän mukaan. Gerosin kruununperillinen sanoi Teriselle, että he palaisivat pian. Nuorempi sisko nyökkäsi.
“Ole varovainen!” tyttö vielä huikkasi siskonsa perään ja puri huultaan hermostuneena. Hän jäi omalle paikalleen odottamaan. Prinsessa puristi nahkaisia suitsia käsissään lujaa. Jotenkin se hermostuneisuus oli syytä purkaa.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 28.12.2018
13:15
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DAKARAI

Dakarai oli lopultakin ihan tyytyväinen, ettei Urumiyan prinsessa Skyler ollut ottanut Dakarain harkitsettomia sanoja itseensä. Dakaraita otti tosin itseään päähän sanansa ja käytöksensä, koska oli kovin tahditon aina hermostuessaan ja hän tiesi sen kyllä itsekin, mutta ei vaan mahtanut asialle mitään. Normaaleissa oloissa ja tunnetiloissa Dakarai osasi kyllä käyttäytyä ja pitää mölyt vatsassaan eikä käyttäytynyt kuin aasi, mutta hermostuksissaan sitä tuli käyttäydyttyä aivan toisella tavalla. Yleensä Dakarai häpesi jälkeenpäin tekojaan tai sanojaan ja niin tapahtui nytkin, mutta hänestä oli tuntunut siltä kuin sanat olisivat vaan ottaneet vallan hänestä ja sitä vaan sanoi mitä sylki suuhun toi. Asiaa ei myöskään auttanut se, että Chatha koki seuraavaksi oikeaksi hetkeksi alkaa ojentamaan ja neuvomaan Dakaraita siitä, että hän voisi edes yrittää käyttäytyä, koska ei kaikkea tarvinnut ääneen sanoa. "Tiedän varsin hyvin, kiitos vain, mutta tiedät varmasti, miten stressi vaikuttaa minuun, jos yhtään tunnet minua", Dakarai totesi asiaan. Mutta ehkä se nyt siitä. Edes Skyler ei ollut ottanut sanoja tosissaan eikä ollut liian herkästi suuttuva tapaus selvästikään. Mutta seuraavaksi he kaiketi vaan odottaisivat sitä, että muuri murtuisi ja he pääsisivät lähtemään, vaikka Dakarai ei kyllä sitä oikeasti odottanutkaan.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 04.01.2019
15:10
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
AKINYI

Kun uusi muodostelma oli saatettu järjestykseen, Akinyi jäi odottamaan, milloin Marcella olisi valmis lähtemään. ”Jos vain tunnette olevanne valmis. Muu ryhmä varmasti odottaa jo”, nainen vastasi seurasi prinsessaa muutaman askeleen verran takavasemmalla. Tässä olikin tuhlattu jo aivan tarpeeksi aikaa. Akinyi tiesi oman osuutensa, ja oli henkisesti valmis, joten hän onnistui pysymään helposti rauhallisena. Terise huikkasi vielä viimeiset sanansa siskonsa perään, pyytäen tätä olemaan varovainen. Samaa myös Akinyi toivoi, ettei Marcella yrittäisi esimerkiksi liikoja ja vahingoittaisi sillä tavoin itseään. Kaikesta muusta maagi kyllä pitäisi huolen.

Yksi asia kyllä Akinyin mieltä painoi, oli jo tovin aikaa itse asiassa. Hänen mielestään molemmat prinsessat tarvitsivat kovaa koulutusta, mitä itsepuolustukseen tulisi. Ei ollut kyse siitä, etteikö Akinyi olisi luottanut omiin taitoihinsa, mutta sotaretki tulisi olemaan pitkä, ja vaikka kokemusta matkalla karttuisikin ajan kanssa, näiden olisi hyvä oppia hieman lisää ja mieluummin nopeasti. Kuitenkaan nyt ei ollut aika alkaa kyseistä asiaa pohtimaan, muuri tulisi ensin, ja sen jälkeen he siirtyisivät Dehrahiin. Kirotuilla kuninkaallisilla ei olisi aikaa odottaa, että jokainen näistä nuorista olisi valmis koitokseen ja kokenut soturi. Kuitenkin asia pitäisi muistaa ottaa puheeksi myöhemmin molempien, Marcellan ja Terisen, kanssa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 04.01.2019
16:21
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DORIAN

Dorian ei voinut käsittää, miten tässä saattoi kestää niin kauan, vaikka kaikki olivat jo hyvän tovin olleet lähtövalmiina. Kaikkeen typerään oltiin jo tuhlattu aikaa ja kukaan ei tuntunut käsittävän, mitä tarkoitti, kun sanottiin, että NYT lähdettiin ja että oli KIIRE. Näin puupäisen joukon kanssa Dorian ei muistanut ikinä olleensa liikenteessä missään. Hän alkoi jo luopua toivota, että pimeyttä saataisiin hyödynnettyä juurikaan, hyvä jos aamuun mennessä oltaisiin saatu muuri edes maahan. Hän jotenkin oletti, että Gerosin prinsessa maaginsa kanssa tulisi pian perässä, kun muodostelma olisi kunnossa, mutta sitten maagi tulikin kertomaan, miten huonosti Dorian oli muodostelman laatinut ja halusi muuttaa sitä ja vasta kun sai luvan, niin sai tehtyä asialle jotakin. No toki hienoa, että joku ymmärsi, että kukin ei voinut sooloilla miten sattuu ja kenen kanssa oli kannattavinta keskustella muutoksista, mutta kauheasti aikaa meni moiseen jahnaukseen. Se nyt ei kuitenkaan kauheasti mitään oleellista muuttanut, jos he ryhmässään muuttivat järjestystään. No Sitten he järjestelivät sitä melkoisen tosin, ennen kuin prinsessa ja maagi edes alkoivat tehdä lähtöä muun ryhmän luo. Sitten Caine keksi, että Farran voisi auttaa soihdun sytyttämisessä ja Jeremy halusi myös apua siinä. Ja ihan hyvä idea toki, koska nopeastihan se olisi hoitunut, jos kyseessä ei olisi Farran. Dorian puri kieleensä, ettei möläyttäisi ääneen, että tuluksillakin sai tehokkaammin ja nopeammin tulta aikaiseksi. Nyt ei ehkä ollut hyvä hetki hermostuttaa prinssiä yhtään enempää. ”Jos olette valmiit, voimme varmaan aloittaa?” Dorian kuitenkin sanoi kääntyen gerosilaisten puoleen, kun he pääsivät riittävän lähelle ja vilkaisi samalla merkitsevästi kolmikkoa takanaan, että voisivat alkaa hoitaa sitä tuliasiaansa kuntoon mielellään tämän vuosisadan puolella.

Vastaa tähän
Nimi: Ragdolltwist
Lähetetty: 05.01.2019
18:31
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
Farran Astor

Tummatukkainen nuorukainen tiesi että hyökkäyksen aika koettaisi pian, se oli sanomattakin selvää. Tietenkin hän oli hermostunut mutta lujitti hermonsa, tätä häneltä odotettiin. Rutiini vei näkyvän hermostuksen mennessään ja Farran valmistautui aivan kuin hänelle oli opetettukin. Prinssi tarkasti huolella hevosensa varusteet, kaiken oli oltava kunnolla kiinni. Mitään ei ehdittäisi hakemaan, jos jotain sattuisi maahan putoamaan. Kun kaikki oli satulavyötä myöten tarkastettu, Farran oli melko lailla valmis lähtemään.

Nuoren prinssin ajatukset kuitenkin keskeytyivät kun Caine ja Jeremy pyysivät tulta. ”Toki, ” Farran vastasi lyhyesti. Farran otti isänsä miekan huotrastaan ja piteli varmalla otteella sen kahvasta. Harmaa terä heräsi henkiin ja lämmin höyry alkoi nousta sen pinnasta. Aikaisemmin punaisena kiiltänyt metalli alkoi hehkua hiilenkekäleen lailla. ”Siitä vain, hehkuva osa on kuumin,” Farran sanoi tyytyväisyys äänessään, hänen tarjotessaan miekan terää soihduille kosketettavaksi. Tietenkin nuori prinssi oli varovainen miekkansa kanssa ja sytytettävät soihdut lehahtaisivat hallitusti liekkiin.

Hero tiesi jo aavisteli että pian olisi aika liikkua, joten se pärskäisi malttamattomana. Kuumaverisen hevosen mielestä paikallaan oltiin oltu jo liian kauan. Kunhan kaksikko oli saanut soihtunsa sytytettyä, Farran palautti miekkansa oikealle puolelleen. Eiköhän kaksikko saisi soihduillaan nuolensa sytytettyä, niin Farranin ei tarvitsisi käyttää enempää energiaa nuoliin. Ohjat vasemmassa kädessään ja miekka oikeassa, nuori prinssi oli valmis. Niin valmis kuin vain saattoi olla. ”Valmista. Joko mennään?” Farran kysyi ystävältään enemmän kuin Jeremyltä. He voisivat sitten Cainen johdolla siirtyä hyökkääjien paikalle.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 06.01.2019
16:40
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Farran suostui helpottamaan soihdunsytytysurakkaa, kerta tuli oli tällä hallussa. Caine voisi sitten vastapalvelukseksi tarjoutua auttamaan haavojen kanssa, jos Farran ei selviäisi taisteluista naarmuitta. No toki muitakin, jos vain apu kelpasi. Olihan täällä parantajavelhoja mukana, mutta Caine oli aika varma, että hänen miekallaan haavat hoituivat nopeammin ja niistä ei olisi jatkossa harmia. Tietenkin, jos ei mennyt kuolemaan ennen apua, koska sitten ei valitettavasti enää mahtanut mitään. Tällä Caine lähinnä sai itsensä olemaan niin itsevarma taistelun koitteessa, koska hänellä oli ase, jolla pystyi parantamaan haavoittuneita, joten kuolemaa pystyisi hivenen huijaamaan, jos se kävisi lähellä. Farran sai kuitenkin miekkansa tuleen, tai no ei se nyt roihahtanut soihdun tavoin liekkeihin, vaan kuumeni ja hehkui. Lopulta Farran ilmoitti, että oli valmista ja hehkuva osa oli kuumin, joten siihen kannatti tähdätä, kun soihtua sytytti. ”Olet mahtava!” Caine kiitti sytyttäessään soihtunsa varovasti, ettei säikäyttäisi hevosia, kun se sitten syttyisi yhtäkkiä.

Caine sai Jeremyn kanssa (?) soihtunsa sytytettyä ja istui satulassa pitäen sitä toisessa kädessä ja hevosen ohjaksia toisessa. Gerosin prinsessakin pääsi ryhmän luo ja muuri edessä odotti vain voittajaansa ja sitten olisi aika toimia. Cainen ensimmäinen tositaistelu! Toivottavasti ei jäisi viimeiseksi… No turha oli alkaa manaamaan ennen kuin oltaisiin toisella puolella. Sitten Farran kysyi, että joko he siirtyisivät omille paikoilleen. ”Kyllä… ja Farran… Onnea.” Hän sanoi ja nyökäytti päätään tälle vakavasti, hänestä oli jotenkin hienoa, että hän sai kokea ensimmäisen oikean taistelunsa ystävien rinnalla, kun Farran ja Jeremy olivat molemmat samassa ryhmässä. Ja Dorian oli heidän kanssaan, joten ei heillä mitään hätää olisi. ”Joudumme jäämään hetkeksi jälkeen, koska tulinuolia ei voi ampua samalla, kun ratsastaa, mutta kun nuolet ovat hoitaneet tehtävänsä, tulemme heti Jeremyn kanssa taustatueksi.” Caine lupasi ja käänsi katseensa Jeremyyn. ”Tehdään tästä yhdessä murskatappio vihollisillemme!” Hän kannusti sitten reippaasti kaikkia, jotka vain olivat lähietäisyydellä. Hän alkoi päästä jännityksestä yli ja odotti innolla vain,e ttä pääsisi tositoimiin. Niin pitkään hän oli harjoitellut tätä tilannetta varten, että hän osaisi kyllä toimia, vaikka käytäntö olikin eri asia, kuin harjoitus. Ja varmasti tämä oli ihan eri asia, kuin rosvojoukkoa vastaan käyty kahakka vuoristossa. Hän olisi halunnut sanoa jotakin Jeremylle, mutta ei keksinyt, että mitä. Kyllä hän tiesi, että Jeremy pärjäisi, hän oli kokenut mies. ”Hyvää metsästysonnea!” Hän sanoi sitten lopulta ja iski silmää hymyillen, vaikka ei Jeremy nyt varmaan onnea tarvinnut, hän pärjäisi kyllä. Mutta varmuuden vuoksi vain.

Vastaa tähän
Nimi: Janchi
Lähetetty: 08.01.2019
00:12
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
JEREMY

Farran vastasi myöntävästi soihtujen sytyttämiseen ja sytytti miekkansa kertoen, että miekan hehkuvin osa oli kuumin. No se oli oletettavissa, mutta Jeremy nyökkäsi ja sytytti sitten soihtunsa miekan avulla. Se roimahti hienosti tuleen, mutta sisimässään metsästäjä oli silti hieman kauhuissaan. Tuli oli kuitenkin niin herkästi leviävää. Caine kehui Farrania mahtavaksi ja kiitteli, jolloin Jeremykin palasi taas tähän maailmaan ja kiitti rukeatukkaista prinssiä myös. Mies piteli soihtuaan varmasti, mutta varoen. Hän ei halunnut sytyttää sillä tuleen mitään, minkä ei kuulunut palaa.

Punapää huomasi, kun Gerosin kruununperillinen saapui ryhmän luo, ja pian Farrankin jo kyseli Cainelta, että joko mentäisiin, johon Caenezhin prinssi vastasi, että kyllä ja toivotteli onnea. Sitä tässä kyllä tarvittaisiinkiin, että kaikki selviäisivät hengissä. Caine sitten ilmoitti, että hän ja Jeremy jäisivät hetkeksi taka-alalle ampumaan tulinuolia, sillä niitä ei voisi ratsastaessa ampua. Prinssi lupasi, että miehet tulisivat sitten heti auttamaan taistelussa, kun nuolet olivat hoitaneet hommansa. Jeremy nyökkäsi Cainelle, kun tuo kääntyi katsomaan häntä, ja vilautti rohkaisevan hymyn.
"Kyllä!" Jeremy yltyi Cainen kannustukseen yrittäen myös rohkaista muita. Kannustaminen oli tärkeää sotaanlähdössä, se valoi rohkeutta sotureihin. Hetken päästä hänen prinssinsä toivottikin onnea metsästykseen.
"Kiitos samoin!" Jeremy huikkasi Cainelle virnistäen. Caine kyllä pärjäisi miehen mielestä oikein mainosti. Punatukka asettautui sitten omalle paikalleen valmiuteen.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 08.01.2019
17:16
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
MARCELLA

Akinyi oli vain sanonut, että jos Marcella vain olisi valmis, niin he voisivat mennä. No ei tietenkään ollut valmis, mutta oliko hänellä muuta vaihtoehtoa? Koska muu ryhmä nimenomaan odotti, että he saisivat muurin maahan. Tajusivatkohan oikeasti, ettei se nyt ollut niin helppo homma. Tiedä miten monta vuosisataa sitä muuria oli laitettu pystyyn, ei se noin vain luhistunut, vaikka miten halusi. Terisekin huikkasi vielä, että varovainen pitäisi olla. Niin, jos koko muuri sortuisi heidän päälleen jo heti lähtöön! No sitten ei tarvitsisi sotia, mutta ei se nyt lohduttanut tippaakaan. Kun he pääsivät Akinyin kanssa muun ryhmän luo, Astoirwenin soturi kysyikin heti, että jokohan aloitettaisiin. No mielellään ei. Marcella katsoi hermostuneena muuta ryhmää, jossa caenezhilaiset sotahullut nyt tietenkin jo odottivat malttamattomina, että pääsivät tekemään sitä, mitä parhaiten osasivat, eli olemaan barbaareita! Marcella veti syvään henkeä, nyt oli pakko rauhoittua, ei tästä taas tulisi yhtään mitään.

Kun ilmeisesti kaikki muut Marcellaa lukuun ottamatta olivat valmiina ja vain odottivat muurin murtumista, hän kulki lähemmäs muuria ja pysäytti sitten ratsunsa. Hänen kätensä hikoilivat ja tärisivät edelleen, kun hän otti isänsä ruoskan esiin. Kyllä hän oli harjoitellessaan saanut silloin tällöin aikaiseksi maanjäristyksen, muttei yhtään ollut varma, että riittäisikö se muurin hajottamiseen. Ja se vaati keskittymistä ja Marcellan keskittyminen tällä hetkellä oli aika heikkoa. Lisäksi hän ei ikinä ollut tehnyt tätä hevosen selästä käsin, mutta jos hän laskeutuisi ratsailta, hän varmaan pyörtyisi ja jalat eivät kantaisi ja sitten hän ei välttämättä ehtisi tarpeeksi nopeasti alta pois, kun hyökkäys alkaisi. Hän sulki hetkeksi silmänsä ja yritti saada ajatuksensa kasaan ja muistaa isänsä opetukset. Sitten hän avasi silmänsä, katsoi edessä uhkaavana kohoavaa muuria, kohotti ruoskaa ja iski. Terä ruoskan päässä osui voimalla maahan muurin eteen. Hevonen liikahti hermostuneesti, mutta muuta merkittävää ei tapahtunut. Maa ei juuri järähtänyt ja muuri ei ollut moksiskaan moisesta onnettomasta vavahtelusta. Yhtään ei helpottanut tieto siitä, että kaikki tuijottivat ja odottivat, että hän saisi aikaan jotain mahtavaa. Entistä hermostuneempana hän yritti vielä uudestaan saada aseen voimat keskitettyä ja heilautti ruoskaa uudestaan maahan ja sai tällä kertaa hivenen tuntuvamman järähdyksen, muurista saattoi irrota jokunen kivi, mutta tämä otti koville, kun stressitaso oli muutenkin melko huipussaan ja tämä ei ollut Marcellan parhaiten hallittavimpien asioiden joukossa muutenkaan.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 08.01.2019
17:54
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
AKINYI

Akinyi seurasi sivusta, kun Marcella aloitti iskunsa muuriin. Ulkoisesti touhu ei näyttänyt kovin lupaavalta, mutta mustaihoinen nainen halusi luottaa, ettei iskut täysin turhia olleet. Parin iskun jälkeen muutama kivi tippui maahan, joten ainakin jotain oli tapahtunut. ”Voin hoitaa lopun, teidän korkeutenne. Palatkaa siskonne luokse, tulen aivan tuota pikaa perässä”, Akinyi neuvoi, ratsastaen prinsessan vierelle. Hän laskeutui ratsailta, ja painoi kätensä muuria vasten, yrittäen arvioida, kuinka paljon voimaa hänen tulisi käyttää sen lopulliseen murtamiseen.

Akinyi huomasi, että vaikka ulkoista vahinkoa ei ollut paljoa, muuri oli kokenut iskun kyllä sisältäpäin, ja oli jo paljon hauraammassa kunnossa. Tämä ei tulisi olemaan mahdotonta. (”Hyvää työtä, teidän korkeutenne”, Akinyi totesi, mikäli Marcella oli vielä kuuloetäisyydellä.) Nainen nousi nopeasti takaisin Alinafen selkään, ja hevonen pysyi rauhallisena paikoillaan. Hän osoitti yhdellä obsidiaanilla kohti muuria, johon oli jo etukäteen kerännyt omia voimiaan, ja lausui muutaman loitsusanan. Tummanviolettia ja vihreää valoa heikosti hohtava säde osui kohtaan, jonka Akinyi oletti olevan heikoin Marcellan iskujen jäljiltä, murtaen muuriin reiän, joka alkoi nopeasti ropista suuremmaksi, ja pian muurissa oli sopivan suuri aukko, josta voisi kulkea lävitse.

”Toivottavasti tämä riittää teille”, Akinyi sanoi lyhyesti hyökkäysryhmälle, ennen kuin siirtyi pois edestä, lähteäkseen itsekin liittymään takaisin omaan ryhmäänsä.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 09.01.2019
17:22
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
RAUF

Rauf oli varma, että suunnitelman mukaan heidän olisi pitänyt päästä lähtemään matkaan vielä kuin yön pimeys olisi suojana, mutta tätä menoa he ehtisivät kuolemaan vanhuuteen Gilmarin laaksoon. Ei, että se siinä kohdassa enää haittaisi, koska olettavasti vihollinen olisi voittanut jo aikoja sitten. Että se siitä mahtavasta sotasuunnitelmasta, koska tähän he nyt olivat jymähtäneet. Pitihän se arvata, kun laittaa teinit asialle. No sitten alettiinkin vielä vaihtelemaan ryhmän sisällä paikkoja ja sitäkin kesti ikuisuus ja homma vaan piteni, kun paikanvaihtajat kertoivat siitä jokaiselle erikseen. Myös Raufin joukkonjen tai Mireyan joukkojen luo tuli se Urumiyan prinsessan henkivartija kertomaan siitä kuinka prinsessat ja heidän ärsyttävä maaginsa olivat nyt vaihtamassa paikkoja sen ja sen takia. Raufia kiinnosti niin hitosti koko vaihtohomma, että melkein jaksoikin kuunnella toisen henkivartijan jaarituksia täsmällisestä selityksestä ja niin edelleen. Ei kai hän kuvittelut oikeasti, että tuo nuon tärkeä asia oli? Jokainen näki sen itsekin ja selitykset siitä, ettei maagi voinut taikoa kiemurrellen, ei kiinnostanut tippaakaan Raufia. Opettelisi hommansa paremmin, niin ei tarvisi toisia turhasta seisottaa. Mutta mitäpä muutakaan kyseinen akka osaisi? Siis muutakin kuin vetää herneitä nenäänsä ja loukkaantua ja ottaa itseensä siitä, kun Raufia ei Galenan rehut olleet kiinnostaneet. Edes Galena itse ei ollut vetänyt niin suurta hernettä siitä nenäänsä. No hän oli nainen ja se riitti syyksi ja Rauf ei vaan naisia hirveän hyvin ymmärtänyt.

Mutta sitten alkoi tapahtumaan ja Rauf päätti valmistautua, mutta turhaan, koska ei tapahtunutkaan. Kunhan Rauf oli vaan toivonut niin. Niinpä niin, laitapa nainen asialle, niin varmasti saatat päästä vuoden tai toisen jälkeen vasta liikkeelle... Tai et ollenkaan. Hieno homma... Että sellainen muurinkaatoyritys. Jos asiaan olisi edes yritetty laittaa joku osaavampi, niin ehkä muurikin olisi jo voitettu. Toisaalta kruununperillisillä oli ollut ties mitä muutakin jumittamisen aihetta, että oli toki väärin syyttää vaan yhtä. Sitten se herneet nenäänsä vetänyt maagi tuli näköjään näyttämään voimiaan, että näin se tehdään. Mihin kummaan he oikein edes tarvitsivat sen hienohelmakultakutriprinsessan ruoskia ja olemattomia taitoja, kun maagi olisi voinut hoitaa sen itsekin alunperinkin? Ei voinut kai muuta todeta taaskaan kuin, että naiset ja heidän olematon logiikkansa. Ehkä Rauf ei edes yrittäisi ymmärtää naisia, mutta seuraavaksi vielä pitäisi ilmeisesti odottaa sitä merkkiä, että pääsisi edes lähtemään. Kaikkea sitä pitikin odottaa ja Rauf oli huono odottamaan.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 10.01.2019
14:15
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
LAUCIAN

Viimeinkin kaikki näytti olevan valmista lähtöön, ja Astorwenin vanhempi sotilas hoputti joukkoa liikkeelle. Se tosin tarkoitti, että Laucian joutuisi taas nousemaan mokoman elikon selkään, Laucian mietti ladatessaan varmuuden varalta vasaman varsijouseensa. Olisihan hänellä käytettävissään yksi laaki, kun ratsailla aseen lataaminen ei onnistuisi. No, ei se auta, jos Laucian ei itse halua viivästyttää lähtöä, joten hän nousi hevosensa selkään heti, kun muita ryhmän jäseniä alkoi nousemaan ratsaille, ja otti oman paikkansa hyökkäysryhmän mukana. Kävelykeppi oli valmiina hänen kädessään.

Muurin murtaminen ei ollut niin mahtipontinen tapaus, kun Laucian olisi kuvitellut valtion taika-aseelta. Mutta ehkä se oli enemmänkin kiinni nuoresta käyttäjästä, ei noiden kanssa varmaan kukaan olisi seppä syntyessään. Tai no, muurin lopullisen murtamisenhan hoiti henkivartijamaagi. Noniin, vihdoin pääsee tositoimiin.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  12  13  14  15  16  17  18  19  20  21  22  23  24  25  26  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!

©2019 GILDOMERA - Fantasiaroolipeli - suntuubi.com