Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
/ Etusivu / Roolipelifoorumi / GILDOMERA - Roolipeli 2

<< Ensimmäinen < Edellinen  18  19  20  21  22  23  24  25  26  27  28  29  30  31  32  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: Megohime
Lähetetty: 01.03.2019
10:01
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
MARCELLA

Marcellalla meni matka aika täydellisesti ohi, eikä hän ymmärtänyt, miksi hänen henkivartijansa roikotti häntä hevosen selässä aivan kuin hän olisi jokin panttivanki. Olo oli huono ja päätä särki ja matka oli äärimmäisen epämukava. Lopulta se tuskien taival päättyi ja Akinyi auttoi yhä melko tokkuraisen Marcellan alas ratsailta. Hienoa oli, että Akinyi itsekin ymmärsi, että matkustustapa ei ollut mukavuudella pilattu. Marcellan oma hevonen taas oli urumiyalaisten hoivissa, miksi ihmeessä? Ja ruoska oli Akinyilla, eikä Marcella oikein tajunnut sitäkään, että mitä se hänen henkivartijallaan teki, mutta pääasia, että se oli matkassa kuitenkin mukana. Ja sitten Akinyi kehotti Marcellaa lepäämään, vihdoinkin järjen sanoja! Hän sai viltin ja pääsi istumaan puun juurelle viltin päälle, mutta olo oli kyllä edelleen erittäin kehno ja hämmentynyt. Mitä hän edes teki täällä metsässä?

Marcella jäi katsomaan, kun hänen henkivartijansa lähti auttamaan muita. Hänelle alkoi pikku hiljaa palautua taas asioita mieleen, he olivat olleet taistelussa. Ja hän oli pudonnut hevosensa selästä, miten säälittävää. Ihme, että hän oli vielä edes hengissä. Marcella katsoi ympärilleen pimeässä metsässä saadakseen käsityksen, miten muilla meni. No ainakaan hän ei ollut ainoa ja sentään hän ei tainnut olla haavoittunut. Pahimmat vammat johtuivat putoamisesta. Akinyi teki magiakehää, jossa loukkaantuneet ilmeisesti parannettaisiin ja Urumiyan prinsessa ja Vinemarin prinssi olivat ainakin heikommassa hapessa mitä Marcella itse. Muutama muukin näytti kärsineeltä, mutta kaikki taisivat ainakin olla hengissä. Osa kyhäsi nuotiota ja loput hoitivat toistensa haavoja tai hevosia. Aivan, Freyja… Sekin oli mukana, olikohan se pahasti loukkaantunut? Marcella tunsi itsensä niin avuttomaksi vain istuessaan syrjässä muiden yrittäessä jotenkin olla hyödyksi.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 01.03.2019
11:22
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
SKYLER

Päästyään magiakehän sisään ja saatuaan kylkensä kuntoon Skyler alkoi vihdoin hiljalleen palata takaisin tähän maailmaan. Häntä nolotti, ja prinsessa oli vihainen itselleen hiekosta suorituksesta taistelukentällä, ja kuinka oli ollut varmastikin enemmän vaivaksi kuin hyödyksi. Häntä edelleen myöskin kauhistutti näky kavioihin murskautuneesta sotilaasta. Skyler yritti pakottaa kuvaa pois mielestään, mutta se palasi takaisin aina, kun hän yritti sulkea silmänsä. Vaikka häntä väsytti, prinsessa yritti pitää itsensä hereillä, voidakseen edes sillä tavoin karata painajaismaista näkyä. Neoníla hörähti pehmeästi, ja kosketti silkkisellä turvallaan nuoren naisen poskea. Skyler hätkähti kosketusta, mutta pian nojasi poskeaan hevosta vasten. Hän ei jaksanut puhua, ei edes kysellä toisten vointia, ja vaikka hänen kylkensä olikin nyt kunnossa, prinsessan olo edelleen kauhea.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 01.03.2019
11:30
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
AKINYI

Akinyi oli keskittynyt pääosin kivikehäänsä, ja olikin siksi hieman yllättynyt, kun hänelle tultiin puhumaan. Ehkä jollain tapaa vielä yllättävämpää oli, että tämä oli juuri Caenezhin prinssi, valtion, jonka kanssa Gerosilla oli rajakiistoja. Käsivarsi oli kuitenkin todellakin melko huonossa kunnossa, pääosin vain roikkuen naisen vierellä. Siinä ei ollut paljoa voimaa edes liikuttaa. ”No, jos uskotte, että siitä on apua”, Akinyi vastasi rauhalliseen sävyyn. Hänellä ei olisi kuitenkaan varaa valikoida nyt, keneltä apua ottaisi, vaikka tämä olikin hieman... erikoinen tilanne hänelle. Hän veti hihansa vasemman kätensä päältä, joka oli melko pahasti palanut, ja iho repeillyt sieltä täältä ilkeän näköisesti. Vasta nyt maagi itsekin näki kätensä kunnolla, eikä se ollut mitenkään kaunis näky. Nainen ojensi käsivarttaan prinssin nähtäväksi, niin tämä voisi arvioida, voisiko tehdä asialle jotain.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 01.03.2019
11:51
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CALDER

Prinssin ajatus toimi edelleen hitaasti, kun häntä tultiin parantamaan. Hän ei juuri kuunnellut tämän puheita, nyökkäsi vain väsyneesti. Prinssin silmät pysyivät kiinni uupuneina, ja Sphintus piti vahtia isäntänsä puolesta. Se seurasi Cainen jokaista liikettä tarkasti, katseen kulkiessa tämän jokaisen liikahduksen perässä. Käärme itse vältteli tuntemattoman kosketusta, vetäytyen kauemmaksi, kun tämä tuli eläimen mielestä liian lähelle ja kohottaen päätään varoittavasti. Kuitenkaan Sphintus ei nähnyt lopulta kertaakaan syytä toimia, ja rentoutui isäntänsä harteiden ympärille lepäämään, kun tuntematon poistui. Calder mutisi jonkunlaisen epämääräisen kiitoksen saadessaan verisen viitan lämmikkeekseen, sen vähän verran mitä se auttoi.

Laucianin ilmestyttyä viereensä ja tarjotessaan juotavaa Calder avasi vain sen verran silmiään, että näki ottaa mukin vastaan. Prinssi urahti epämääräisen vastauksensa, ja tyhjensi mukin ennätysajassa, ja nauttien juoman lämmittävästä vaikutuksesta. Hän olisi kyllä mieluummin tyhjentänyt koko leilin, jos varas vain olisi tarjonnut.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 01.03.2019
13:50
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
RAUF

Rauf pääsi prinsseineen ja Laucianioineen metsälle ja sieltä he jatkoivat vielä pidemmälle metsään, josta tehtäisiin nyt lepopaikka ja pikaparantola. Rauf ei ollut varma omista vammoistaan, mutta pienempiä ja vähän suurempia haavereita oli kyllä siellä täällä, mutta eivät ne nyt niin pahoja ollut Raufin mielestä, että niiden parantaminen välttämättä ihmevoimia tarvitsisi. Ja kun paikalla oli niitäkin, jotka näyttivät tekevän enemmän tai vähemmän kuolemaa, niin Caenezhin prinssihän tekisi kuolemaa varmasti itse heidän parantamisen jälkeen, joten ehkä Rauf voisi yrittää vaan puhdistaa ja sitoa haavansa itse. Toki se olisi avun kanssa helpompaa. Tosin Laucian päätti ottaa seuraavaksi vastuun pienempien haavojen hoidosta eli varmaankin sellaista haavojen, jotka eivät johtaisi kuolemaan. No ei Raufilla niin pahoja haavoja ollut, että ne kuolemaan johtaisi tai kai verenhukkaan voisi toki kuolla, mutta suurin osa haavoista oli jo kuivunut matkalla muutenkin ja kuivaa verta nyt oli enää vähän siellä ja täällä. Niiden lisäksi kyllä muutama haava vuotikin vielä, mutta oli Rauf pahempaakin kokenut elämänsä aikana. Laucian tosin kerkesi saamaan jo sen jonkun Avalon nimisen tapauksen hoidettavakseen, mutta jonkun ajan päästä miehen olkapää oli hoidettu. "Hei Laucian... Jos millään viitsisit auttaa haavojeni suhteen, niin olisin suhteellisen kiitollinen", Rauf sanoi kiskoen paidan pois päältään, että haavojen hoito olisi edes mitenkään mahdollista. Hän otti myös kengät pois jaloistaan ja kääri housujensa lahkeita ylemmäksi, koska eivät vaatteet hoitoa tarvinnut ja Laucian varmaan halusi nähdä, mitä tekisi.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 01.03.2019
14:05
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DEORA

Caenezhin prinssi sai Skylerin ilmeisesti kuntoon ja Deoran serkku alkoikin jo voimaan paremmin, mutta taisi edelleenkin ollut hieman omissa maailmoissaan tapahtuneen johdosta. Mutta sitten ilmeisesti Deoran omiin vammoihin, jotka Deora oli hetki sitten luetellut prinssille. Caine lupasi katsoa, mitä voisi tehdä, mutta murtumalle hän ei voisi mitään. "Ei se mitään, ymmärrän kyllä, Teidän korkeutenne", Deora vastasi, koska minkäs sille mahtoi. Ei kaikkea voinutkaan aina olettaa osaavansa ja se vaan kuului elämään. Deora kuitenkin riisui takkiaan ja nosti paitaansa sen verran ylemmäksi, että prinssi pääsisi tutkimaan ja parantelemaan Deoran selkää. Kun selkä oli hoidossa, Caine jatkoi myös niistä pienemmistä haavoista, joita Deora ei ollut vaatinut parantamaan. Toki se hoitui paremmin niin, mutta Deora oli vaan huolissaan prinssin jaksamisesta, koska parannettavia oli vielä jäljellä ja heillä oli paljon pahempia vammoja kuin mitä Deoran pienemmät haavat olivat olleet. Caine kuitenkin jatkoi vielä, että Deora joutuisi kuitenkin pyytämään joltain muulta apua murtuneen käden sitomiseen. "Kiitos avusta ja kiitän myös prinsessani puolesta", Deora kiitteli Caenezhin prinssiä haavojen parantelusta ja samalla myös Skylerin puolesta, koska tämä ei itse nyt ilmeisesti shokkinsa tähden saanut kiitettyä prinssiä avusta. "Skyler? Oletteko kunnossa?" Deora kyseli serkultaan seuraavaksi, kun Caine jatkoi seuraavan potilaan luokse. Mutta tosiaan, murtunut käsi pitäisi vielä sitoa ainakin. Deora uskoi pakanneensa mukaan jotain hoitojuttuja itsekin, mutta murtuma pitäisi kyllä tukea myös jollakin. Joku keppi voisi hyvin toimittaa tuen virkaa, joten Deora alkoi hieman tähyilemään josko lähistöltä löytyisi sopiva keppi toimittamaan tuen virkaa.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 01.03.2019
14:21
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DAKARAI

Dakarai tönötti edelleenkin AngwusnasomtaqaCha’kwaina eli lyhyesti sanottuna Poisonin selässä katsoen lähinnä muiden menoa. Samalla prinssi mietti, miten voisi mahdollisesti olla itsekin edes jotenkin hyödyksi, mutta lopulta hän joutui toteamaan, ettei osannut olla hyödyksi. Ei hän joutunut koskaan tekemään moisia askareita itse. Sitä varten olivat orjat ja palvelijat eli hän tyytyi lähinnä tönöttämään hevosensa selässä aina siihen asti, kunnes Chatha tuli tarjoamaan auttavaa kättään ratsailta laskeutumisen suhteen. Dakarai otti avun vastaan ja pääsi turvallisesti alas Poisonin selästä Chathan avulla. Prinssi ravisteli sen jälkeen hieman mustaa viittaansa, minkä jälkeen kääriytyi siihen paremmin, koska metsässä ei kuitenkaan ollut hirveän lämmin Dakarain makuun eikä kylmä hiki auttanut asiaa. Olihan taistelussa kuitenkin tullut kuuma ja sen takia hikeä oli pukannut, vaikka kuinka prinssi olikin.

Chatha meni kuitenkin auttamaan muita rakentamaan nuotiota, joten Dakarai päätti istahtaa hevosensa lähituntumaan nojautuen samalla takanaan olevaan paksuun puunrunkoon jääden katselemaan muiden puuhia. Nuotion rakentamisen jälkeen Chatha palasi takaisin ja prinssi kohotti katsettaan henkivartijaansa tämän sanoessa Dakarain selvinneen hienosti. "Kiitos... Olen itsekin hieman yllättynyt, että osasin edes jotain", Dakarai totesi. "Tai ehkä se johtui vain siitä, että sinä osasit hommasi hyvin", Dakarai jatkoi ikään kuin jonkunlaisiin kehuihin, joita harvoin jakoi kenellekään. Chatha kyseli myös seuraavaksi, että oliko Dakarai pahastikin loukkaantunut. "En... Sain kyllä muutamat haavat käsiini, mutta eivät ne niin pahoja ole... Tai en oikein osaa arvioida niiden vakavuutta", Dakarai selitti nostaen veren tahraamat ex-valkoiset paitansa hihat ylemmäksi, jotta Chatha voisi tulkita niiden vakavuusasteen. "Mutta en tarvitse muuta... No ehkä voisin vettä juoda", Dakarai jatkoi kuitenkin perään, kun Chatha kyseli, että tarvitsiko hän jotain muutakin. Toki kylpykin olisi kova sana ja pehmeä sänky, mutta metsässä ei ollut kylpyä eikä pehmeää sänkyä.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 01.03.2019
15:26
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
SKYLER

Skylerin pahin shokki alkoi olla jo takanapäin, kun Deora puhutteli häntä. Prinsessa nyökkäsi olevansa kunnossa, vaikka hän oli todellisuudessa kaukana siitä. Hän ei luottanut vielä täysin omaan ääneensä, että olisi saanut sanoja ulos. Kuitenkin fyysisesti hän oli kunnossa, vaikkakin tunsi olonsa hieman kipeäksi. Hitaasti prinsessa yritti nousta istuvampaan asentoon. Oksennuksen maku nousi kuitenkin nopeasti suuhun, kun hän muisteli näkemäänsä, ja Skyler veti nopeasti kätensä suunsa eteen, mutta oksensi siltikin viereensä maahan. Yöh, nyt hän oli veren lisäksi vielä oksantanut käsilleen. Hän olisi voinut vajota maan läpi häpeästä. ”O-olen kunnossa”, Skyler yritti vakuutella heikolla, tärisevällä äänellä.

Neoníla töytäisi jälleen emäntäänsä turvallaan, huolestuneena tämän voinnista, ja Skyler huomasi satulaan edelleen sidoksissa olevan Gerosin prinsessan ratsun. ”Minun... pitäisi palauttaa... Gerosin prinsessalle... hänen ratsunsa”, Skyler kakelteli hitaasti sanat ulos. Hän etsi tätä katseellaan tämän, mutta ei liikahtanutkaan havaitessaan tämän, vaan käänsi nopeasti häpeissään katseensa pois, takaisin aiheuttamaansa sotkuun. Hän ei yksinkertaisesti kehdannut mennä toisen eteen siinä kunnossa. Hän ei olisi halunnut kenenkään näkevän itseään näin, mutta arvasi, ettei se olisi enää tässä vaiheessa ollut mahdollista. Heikotus hieman tärisytti prinsessan käsiä lisää, kun tämä huultaan purren istui ja odotti rauhoittuvansa. Ja hänen pitäisi keksiä, miten saisi itsensä nopeasti edes jotenkin esiintymiskelpoisemman näköiseksi, ennen kuin palauttaisi hevosen. Tällaisena hän ei yksinkertaisesti voisi esiintyä toisen edessä. ”...Deora... Olen pahoillani, aiheutin varmasti vaivaa sinullekin”, Skyler sanoi tuskin kuuluvalla äänellä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 02.03.2019
06:41
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE
Maagi oli joko nukahtanut tai muuten vain yllättyi, että Caine huomioi häntä. Mutta tietenkin, hän oli loukkaantunut myös. Ja vaikka joillain muilla kuninkaallisilla haavoja olisikin, Caine hoiti potilaat siinä järjestyksessä, kuin koki olevan kiireellisintä, eikä missään arvojärjestyksessä. Jos hän pystyi auttamaan, hän auttaisi ja vaikka nainen ei apua olisi huolinutkaan, hän olisi auttanut silti. Lopulta hän suostui, että jos Caine uskoi siitä olevan apua, niin toki hän saisi yrittää. Sitten hän veti hihaansa pois kätensä edestä ja Caine yritti esittää ammattitaitoista parantajaa ja olla antamatta ylen näyn takia, vaikka pahaa teki. Ei olisi uskonut, että kyseessä oli ihmisen käsi eikä jokin nyljetty eläimen raato. ”En ole varma, miten paljon palaminen hankaloittaa haavojen parantamista, mutta yritän parhaani.” Caine lupasi, koska palovammoihin hänen miekkansa voima ei tiettävästi kyennyt, mutta naisen käden iho oli myös repeytynyt rikki, joten oletettavasti hän voisi tehdä edes jotakin.

Caine tarttui varovasti toisella kädellä naisen käteen ja yritti nuotion valossa tarkastella, miten isosta vammasta oli kyse. Sitten hän vei valkean miekan terän, jonka terä ei parannuskertojen jäljiltä ollut edes veressä vaan pysyi aina kirkkaan puhtaana, käden haavalle. Hän keskittyi ja tunsi miekan sykkeen kättään vasten. Koska liha oli ilmeisesti palanut myös (?) haavojen parantaminen vei tavallista enemmän voimia, mutta Caine ei halunnut luovuttaa. Hän sulki silmänsä ja keskittyi kovemmin kuin ikinä ennen, mikä oli jo saavutus sinänsä, koska hänen keskittymiskykynsä oli aika onnetonta. Lopulta hän sai haavat parannettua umpeen ja käden iho oli enää palovammoilla, joille hän ei voinut mitään. ”Nyt se ainakin näyttää paremmalta eikä vuoda verta, mutta tuntuuko se yhtään paremmalta? Ehkä lääke-eksperttimme pystyy tekemään palovammoille.” Caine kysyi hieman raskaasti hengittäen päästäen irti naisen kädestä. Sitten Dorian… Pakko häntäkin oli auttaa, olihan hänkin auttanut Cainea nuolen kanssa, joten ei olisi kovinkaan reilua sanoa, että odotapa hetki, niin otan torkut ensin. Kaikki muut vaikuttivat pärjäävän sen verran paljon paremmin, että ehkä Cainea ei välttämättä tarvittaisi. No Dorianin hevonen olisi parannettava ja jos muiden hevosilla oli etenemistä haittaavia vammoja, niin sillekin olisi tehtävä jotakin. Pelkkä haavojen sitominen ei auttaisi, kun oli kiire päästä eteenpäin.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 02.03.2019
12:27
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CHATHA

Dakarai sanoi itsekin yllättyneensä siitä, että osasi niin hyvin loppujen lopuksi vaikka olikin panikoinut osaamattomuuttaan ennen taistelua. Mutta lisäsi sitten, että saattoi se johtua Chathankin työpanoksesta. Chatha kumarsi kiitokseksi prinssin sanoista, mutta sitten päästiin Dakarain loukkaantumistilanteeseen ja oli hän jotain pieniä haavoja saanut. ”Olen pahoillani, jos olisin hoitanut työni paremmin, ette olisi loukkaantunut.” Chatha sanoi kumartaen vielä syvemmin, se olikin ennen aikaista iloita, että kerrankin olisi onnistunut. No Prinssi oli sentään hengissä, eivätkä haavat voineet kovin pahoja olla, kun tämä itse otti ne niin rauhallisesti, mistä Chatha oli aika ylpeä. Normaalisti Dakarai olisi jo itkenyt rumia tulevia arpia, tai sitten hän ei vain ollut vielä tajunnut tilanteen vakavuutta. Prinssi nosti vereen tahriutuneen paitansa hihoja näyttääkseen haavojaan ja Chatha tutki ne, ei hän ollut mikään ammattilainen, mutta näki nyt silmämääräisesti, etteivät ne kovin pahoja olleet. ”Oletteko haavoittunut muualta? Voin puhdistaa ja sitoa haavanne.” Chatha lupasi, sen verran ensiapua hänkin hallitsi. Ja prinssi Cainea ei ehkä näin pienillä haavoilla kannattanut vaivata. Seuraavaksi Dakarai pyysi vielä vettä. ”Käyn hakemassa sitä heti.” Chatha lupasi ja haki hevosensa varustuksista laaksossa ennen lähtöä täyttämänsä täyden vesileilin ja toi sen prinssille.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 02.03.2019
13:41
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DEORA

Skyler nyökkäsi hieman Deoran kysymykseen väittäen ilmeisesti olevansa kunnossa ja antoi sitten ylen ja sanoi tai yritti ainakin vakuutella olevansa kunnossa. Deora ei vaan ollut varma, että yrittikö Skyler vakuutella sitä itselleen vai Deoralle, mutta prinsessa ei kyllä kunnossa näyttänyt olevan. "Jos lepäisitte kuitenkin hetken aikaa ainakin ennen kuin teette tai mietitte muuta. Haluatteko jotain?" Deora ehdotti ja kyseli loppuun vielä. Mutta ei tuossa kunnossa ainakaan vielä mihinkään lähdetty. Tosin Deoran ehdotukset eivät ilmeisesti menneet jakeluun, koska sitten prinsessa oli ilmeisesti miettimässä sitä, että Gerosin prinsessalle pitäisi palauttaa tämän ratsu. "Jos minä teen sen puolestanne? Ottakaa te vaan rauhallisesti", Deora yritti ehdottaa. Ei kai sillä hevosella nyt kuitenkaan muutenkaan ihan niin kamala kiire olisi. Voisihan hevosen myös myöhemmin palauttaa, jos Skylerille oli ihan ehdottoman tärkeää saada itse palauttaa hevonen Gerosin prinsessalle, mutta tuossa tilassa hän ei kyllä palauttaisi mitään kenellekään. Toki Gerosin prinsessa varmasti halusi hevosensa pikimiten takaisin, mutta voisi Deorakin sen tehdä, niin Skyler voisi levätä rauhassa. Tosin seuraavaksi Skyler jo pahoitteli aiheuttamastaan vaivasta tai siitä, että oli varmasti aihettanut sellaista. "Ette suinkaan... Ei kukaan voinut ennakoida sotaa täydellisesti valmiiksi ja suunnitelmat menivät mönkään jo alkumetreillä muutenkin, koska vihollisia olikin enemmän. Ei se nyt teidän vikanne ollut. Tilanne oli varmasti uusi monille ja sodat saattavat saada yllätyskäänteitäkin. Pääasia, että olette hengissä ja yhtenä kappaleena, kuten kaikki muutkin", Deora vastasi, että ei Skylerin tuosta pahoillaan tarvinnut olla kenellekään. Hän teki parhaansa ja muuta ei voinut vaatia. "Minun pitäisi olla pahoillani siitä, etten suojellut teitä tarpeeksi hyvin, joten olen pahoillani, Teidän korkeutenne", Deora jatkoi kumarren vielä loppuun.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 02.03.2019
13:42
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DAKARAI

Chatha kumarteli prinssin kehuihin, mutta pahoitteli kuitenkin jo seuraavaksi sitä, että olisi kuitenkin voinut hoitaa hommansa vielä paremmin, niin edes pientä loukkaantumista ei olisi tullut. "Höpsistä... Vaadit itseltäsi liikoja. Mutta jos yhtään lohduttaa, niin hoidit hommasi paremmin kuin moni muu henkivartija, kun näitä loukkaantumisia katsoo. Harva selvisi vaan muutamalla haavalla", Dakarai lohdutti Chathaa tämän kumarrellessa vielä syvempään. Mutta Chatha jatkoi kuitenkin pian Dakarain käsien haavojen tutkimiseen. Ei niitä onneksi paljoa ollut, mutta vakavuudesta Dakarai ei osannut sanoa mitään. Toki älyttömän pahat ja isot haavat olisivat saaneet prinssin paniikin partaalle tai kauhun partaalle vähintään. Tai sitten hän oli vaan edelleenkin jossain sodanjälkipuinneissa, ettei jaksanut reagoida haavoihin. Mutta eivät ne ehkä nopeasti silmäiltynä niin pahoja olleet. Sitten Chatha kysyi, että oliko haavoja muualla. "Ei kai... Ei ainakaan ole tullut vastaan muita", Dakarai vastasi tutkien itseään haavojen varalta, mutta ei niitä tullut muualta vastaan. "Ei näy muita", hän ilmoitti Chathan tarjotessa haavojen hoitoa. "Selvä... Kiitos..." Dakarai vastasi siihen. Ennen sitä Chatha kävi kuitenkin hakemassa vettä ja koska jano oli melkoinen, niin aika paljon sitä vettä lopulta meni yhteen putkeen. No ei sentään puolta vesileilillistä, mutta jonkun verran. Sodan keskellä kun ei oikein voinut pitää juomataukoja, joten nyt oli pakko tankata.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 02.03.2019
18:56
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
AKINYI

Akinyi onnistui pitämään kasvonsa peruslukemilla, ainakin melkin, kun prinssi tarkasteli hänen kättään. Kaikenlainen kosketus sattui, kevyt ja varovainenkin, joten ei kai sille mitään mahtanut. Nainen pysyi hiljaa, kun Caine paransi hänen haavansa, tai ne mitä pystyi, mutta oli sekin jo huomattavasti eteenpäin. ”Kiitän tästä, teidän korkeutenne”, Akinyi vastasi kohteliaasti, kun punapää oli saanut työnsä tehtyä. ”Rehellisesti sanottuna ero ei ole tunnon puolesta huomattava, mutta näkeehän sen toki, että apunne oli enemmän kuin tervetullutta”, maagi vastasi. Käsivarsi tuntui yhtä kipeältä kuin aikaisemminkin, mutta kun hän ei enää vuotanut verta haavoistaan, se oli jo suuri edistys hänen tilaansa. ”Suosittelisin kuitenkin, että lepäisitte hiukan itsekin mahdollisimman pian”, nainen vielä huikkasi lopuksi, kun punapäinen prinssi jatkoi seuraavan parannettavan luokse, joka näytti olevan se Astoirwenin prinssin henkivartija.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 02.03.2019
19:09
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
SKYLER

Skyleria hävetti hänen heikko tilansa vielä enemmän, kun Deora vaikutti huolestuvan entisestään. Totta, hänen pitäisi levätä, mutta prinsessa tunsi niin tehdessään olonsa vain heikoksi, eikä hän halunnut olla taakkana. ”Ei, tämä on ihan hyvä”, Skyler sanoi hiljaisella äänellä. Hänen teki mieli pyytää vettä ja jotain riepua, jolla voisi yrittää edes jotenkin siistiä itseään, mutta se tuntui hieman turhalta. Hitain liikkein hän irrotti toisen violetin irtohihansa, ja yritti pyyhkiä sillä käsiään ja suupieliään. Oli hänellä onneksi mustan pukunsa hihat niiden alla. ”Tai ehkä tilkka juotavaa voisi olla mukavaa”, prinsessa lopulta myöntyi, ”mitä vain on mukana, ei sillä väliä.” Hän halusi kuitenkin jollain yrittää huuhdella pahan oksennuksen maun suustaan.

”Jos mahdollista, haluaisin palauttaa Gerosin prinsessan ratsun hänelle itse. Hän kuitenkin putosi tämän selästä, joten haluaisin tietää, että kai prinsessa itse on kunnossa”, Skyler myönsi. Toki Deorakin voisi sen tehdä, eihän moinen vaikeaa ollut. Tuntui vain hupsulta lähettää serkkua hoitamaan viestinviejän hommia, vaikka välimatkaa ei ollut nimeksikään.

Skyler ei yllättynyt, ettei Deora ottanut hänen anteeksipyyntöään vastaan. Sen sijaan tämä itse pyyteli anteeksi, ettei ollut onnistunut suojelemaan häntä. Niin tyypillistä... ”Kuten sanoit juuri, ei tilannetta voinut ennustaa. Minulle tärkeintä on, että kaikki meistä pääsivät hengissä pakoon”, prinsessa sanoi, ennen kuin tajusi, ettei hän tiennyt sitä varmaksi. ”Tai siis, kai kaikki selvisivät?” hän kysyi huolestuneena, ja alkoi katsella ympärilleen, toivoen että löytäisi kaikki eikä unohtaisi ketään.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.03.2019
08:48
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DORIAN

Sillä välin kun Dorian oli irrottamassa nuolta Cainen olkapäästä, Farran oli päässyt myös alas ratsailta ja hoiti Dorianin ratsun jalkavammaa. Olisi Dorian nyt toki oman hevosensa hoitanut, eikä prinssin olisi sitä tarvinnut tehdä, mutta oli kiireellisempää saada Caine ensin siihen kuntoon, että hän pystyisi auttamaan muiden parantamisessa. Ei sillä, kyllä Dorian Farranin taitoihin luotti, olihan prinssi nyt tottunut hevostenhoitaja, vaikka kuninkaallisilla ja muilla varakkaammilla olikin tarkoitukseen olevat ammattilaiset, jokainen Astoirwenilainen osasi kyllä käsitellä hevosta ja prinssinkin täytyi osata hoitaa oma ratsunsa, eikä luottaa sitä muiden tehtäväksi joka kerta.

Kun Caine oli taas kunnossa ja pääsi auttamaan noitakehässä odottavia haavoittuneita, Dorian meni itsekin tarkistamaan hevosensa voinnin Farranin siirtyessä rauhoittelemaan Vinemarin prinssin ratsua. Tarkistettuaan, ettei Whitella loukkaantuneen jalan lisäksi ollut muuta vakavampaa, eikä muissakaan jaloissa tuntunut mitään vaurioita, hän saattoi keskittyä itseensäkin seuraavaksi. Dorian ei kokenut olevansa niin pahasti loukkaantunut, että tarvitsisi noitapiiriä ja vaikka se nyt ehkä olisi verenvuotoa auttanutkin, hän suhtautui noituuksiin kuitenkin varauksella. Vaikka tässä ryhmässä taika-aseita ja muuta magiaa ei voinutkaan vältellä, pitäisi tilanteen olla aika paljon pahempi, että hän itse vapaaehtoisesti vain marssisi johonkin noitapiiriin, josta ei tarkalleen tiennyt, mistä siinä oli kyse, eikä hän maagiakaan tuntenut riittävän hyvin.

Dorian nosti ensi alkuun kypärän päästään ja laski sen maahan pyyhkien sen jälkeen hiestä märkiä hiuksiaan pois kasvoiltaan. Sitten hän aukoi viittansa ja laski kypärän viereen, minkä jälkeen aukoi takin päällä olevan asevyön ja sen jälkeen riisui takkinsa, joka oli harmittavan tärveltynyt taistelussa. No toki tärveltynyt käsivarsi oli isompi ongelma, kuin takin kohtalo. Sitten hän alkoi irrottaa paksuja nahkasuojuksia, jotka eivät tällä kertaa olleet tarpeeksi varma suojaus. Kokometallisessa haarniskassa olisi kuitenkin ollut liian vaikea liikkua tällaisella matkalla, joten vähempään oli tyytyminen. Suojukset ja päällimmäinen topattu paita oli saatu pois, hän kääri repaleista aluspaidan hihaa ylös sen verran, että sai vihdoin ja viimein edes nähtyä, miten pahaa vahinkoa vihollisen miekanisku oli saanut aikaan. Huonoa tuuria, että isku oli osunut juuri olkasuojusten ja rannesuojusten väliin, eikä iskua siis vaimentanut mikään, joten haava oli ikävän syvä. Hän pesi haavan vedellä ja sitoi nyt ensihätään irti repimällään aluspaidan hihalla haavan vuotamasta, vaikka ei se toimenpide pitkään kestäisi. Cainella kuitenkin piti sen verran kiirettä, että tässä saattoi joutua odottelemaan, etenkin kun prinssi uuvuttaisi itsensä vielä tämän potilasmäärän takia. Muut Dorianin saamat haavat eivät olleet huolestuttavan pahoja ja pelkkä puhdistus ja sitominen auttaisi asiaa, kun hän ensin saisi etsittyä matkatavaroistaan vähän paremmat sidetarpeet.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 03.03.2019
11:00
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
LAUCIAN

Seuraava potilas oli Rauf. "Näytähän, missä kaikkialla on hoidettavaa", Laucian vastasi tälle. Rauf riisui vaatteet niin, että Laucian pääsi töihin. Laucian laittoi toimeksi heti, kun Rauf oli valmis ja asettui aloilleen. Hän aloitti desifioimalla kaikki lähekkäin olevat haavat kaatamalla pari pisaraa kirvelevää puhdistusainettaan niihin. Kai niitä oli vähemmän kirveleviäkin vaihtoehtoja, tai ainakin niin lääkemyyjät aina väittivät myyntipuheissaan, mutta ne maksoivat enemmän kuin tämä, ja ei Laucianilla sellaiseen humpuukkiin ollut varaa. Kukaan mihinkään kirvelyyn ole koskaan kuollut, ja aine hoitaa asiansa. Tarpeen mukaan Laucian pesi kuivunutta verta pois alueelta. Sitten hän sitoi ne, varmisti Raufilta, että side ei ollut liian kireä tai muuten vaivannut, korjaten sen tarvittaessa, ennen kuin kiinnitti sen solmulla ja siirtyi sitten seuraavien haavojen pariin. Lopulta kaikki näkyvillä olevat haavat olivat paikattu. "Noin, valmista", Laucian ilmoitti varmistettuaan viimeisen solmunsa pitävyyden.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.03.2019
11:37
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Hienoinen pettymys, että naisen käsi ei tuntunut yhtään paremmalta, mutta eihän Caine ollut sitä voinut kunnolla parantaakaan, että ihmettä hän oli tainnut odottaa, jos muuta vastausta odotti. Mutta oli käsi jo parempi, vaikkei naisen tuskaa kauheasti helpottanutkaan, mistä tämä kiitti. ”Toivottavasti joku osaavampi saa hoidettua kätenne loppuun.” Caine vastasi lähtiessään sitten auttamaan Doriania. Nainen neuvoi vielä lepäämään itsekin mahdollisimman pian. ”Ollos huoleti, olen elämäni kunnossa!” Caine huikkasi takaisin kättään heilauttaen, vaikka se nyt ei ihan paikkaansa pitänytkään, mutta ei hän nyt heti tähän tuupertuisi.

”No niin, käsi tänne!” Caine ilmoitti päästyään Dorianin luo. ”Ei se ole niin paha, että teidän tarvitsisi rasittaa itseänne sen takia.” Dorian vastusteli, mutta ymmärsi kuitenkin omaa parastaan ja Caine sai aukoa tämän väliaikaisen siteen käden päältä. ”No ei tosiaan, eihän se ole kuin vain melkein irtipoikki.” Caine vastasi katsottuaan haavaa. ”Nyt vähän liioittelette.” Dorian totesi siihen. ”Ihan vähän vain.” Caine sanoi samalla kun alkoi parantaa haavaa Dorianin käsivarressa. Ei se nyt ihan niin paha ollut, mitä Caine väitti, mutta paha kuitenkin, ihme että Dorian sai edes liikutettua koko kättä. No lopulta sekin haava oli kunnossa, mutta auttaminen alkoi vaatia veronsa. Dorian sai otettua Cainesta kiinni ennen kuin tällä petti jalat alta. ”Kiitän, ja nyt lepäätte, ettekä rasita itseänne yhtään enempää.” Tämä komensi. ”No jos nyt tämän kerran…” Caine huokaisi väsyneesti eikä vastustellut, kun Dorian auttoi hänet maahan makaamaan ja antoi vielä viittansa Cainelle suojaksi, kun Caine itse oli luovuttanut omansa Calderille. Hieman hävetti, että Dorian joutui katsomaan hänenkin peräänsä, kun hän oli ainoa, joka ei ollut ottanut ketään henkilökohtaista avustajaa mukaansa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.03.2019
11:52
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CHATHA

Chatha katsoi hieman hölmistyneenä prinssiään, kun tämä hänen pahoitteluidensa jälkeen vähätteli asiaa ja sanoi Chathan vaativan itseltään liikoja. No tietenkin vaati, jos prinssille sattuisi jotakin, se olisi katastrofi! Ei hänellä ollut varaa epäonnistumisiin, tässä oli valtava vastuu. Ja hän oli kuitenkin tässä työssä melko uusi, eikä hän vieläkään ihan käsittänyt, miksi ketään kokeneempaa ei oltu laitettu tähän tehtävään. Prinssi lohdutti vielä, että paremmin Chatha oli suoriutunut kuin muut henkivartijat, kun katsoi, millaisessa kunnossa joidenkin suojatit olivat. No tottahan sekin toki oli. ”Kiitos, teidän korkeutenne.” Hän sanoi, koska tärkeintähän oli, että prinssi nyt itse oli tyytyväinen, eikä pettynyt Chathan suoritukseen, vaikka se parempikin olisi voinut olla.

Dakarai tarkasti seuraavaksi itsensä muiden haavojen varalta ja ilmoitti, ettei niitä ollut. ”Hyvä niin.” Chatha sanoi hakien sidetarpeita, hoitaakseen prinssin haavat, sillä välin, kun Dakarai tyhjensi hänen vesileiliään. Sen jälkeen Chatha puhdisti haavoja vedellä ensin ja alkoi sitten kiertää sidettä prinssin käden ympärille. ”Eihän side ole liian kireällä?” Hän varmisti, sillä ei kuitenkaan ollut mikään lääkäri, vaikka nyt tämän verran ensiapua ehkä osasikin antaa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.03.2019
12:16
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
GALENA

Galena oli tarkistanut, mitä kaikkea häneltä löytyisi lääkkeiden tekoon jo valmiiksi. Hän oli täydentänyt varastoja laaksossa, koska tiesi, ettei täällä välttämättä ollut aikaa lähteä etsimään tiettyjä kasveja. Ensimmäinen ongelma olisi se, että lääkkeitä pitäisi tehdä sen verran, ettei hänen omat vesivaransa riittäisi, ja tässä ei lähellä tainnut olla mitään vedenhakupaikkaa. Mutta ehkä muilta liikenisi sitten, kun häneltä loppuisi. Hän aloitti keittämään isommassa padassa, joka toki oli matkakokoa, mutta isoin kuitenkin mitä hänellä oli mukanaan, vettä ja lisäsi sinne reippaasti paloiksi leikkelemiään nokkosenlehtiä. Useammalla oli kuitenkin ollut paljon viiltohaavoja, joten verenhukkaa olisi syytä ensiksi yrittää helpottaa. Galena sekoitteli hetken aikaa keitosta, että lehdet alkoivat hajota ja seos muuttua paksuksi. Sitten hän kaivoi vyöltään pienen rasian, josta sirotteli hyppysellisen jauhettuja lepakon luita pataan samalla hymisten loitsusanoja veren vahvistamiseen.

Sen jälkeen Galena lisäsi keitokseen kanervan varvun hämmentäen ensin toiseen suuntaan ja vaihtaen tasaisin välein sekoitussuuntaa loitsua sanellen samalla. Sitten hän nousi ylös ja jätti keitoksen sakenemaan, koska tarvitsi vielä jotakin, mitä hänellä ei erikseen ollut, mutta sitä löytyi onneksi helposti. Hän etsi hetken puiden ja pensaiden seasta, kunnes löysi tarpeeksi hämähäkinseittiä, jotka kävi myös heittämässä pataan. Hän sekoitti keitosta taas loitsien samalla, otti sitten rituaaliveitsen taskustaan, viilsi vasemman käden pikkusormeen viillon ja tiputti yhdeksän veripisaraa keitokseen loitsien samalla sekoittaen loitsun loppuun. Hän vei haavoittuneen sormen suuhunsa ja sekoitti keitosta vielä, kunnes paksu vihreä keitos alkoi olla valmista. ”Ensimmäinen verenhukkaa auttava lääke on valmis, jokainen tarvitseva voi tuoda jonkin oman keittokulhon tai muun astian, mitä löytyy.” Hän ilmoitti otettuaan toki nyt ensin sormen suustaan, että puheesta saisi jotain selvää.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 03.03.2019
15:26
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DEORA

Skyler vastasi, ettei tarvitsisi mitään ja nyt oli hyvä. No ei kai siinä sitten mitään, mutta Deora olisi kuitenkin kuvitellut, että prinsessalla olisi ollut edes jano moisen retken jälkeen, mutta ajatuksia Deora ei edelleenkään lukenut, joten ei voinut muuta kuin uskoa, että nyt sitten oli hyvä. Tosin lopulta Skyler sanoikin, että juotavaa voisi toki ottaa ja mikä tahansa kelpaisi. "Selvä", Deora vastasi ja lähti hakemaan nyt löytyneen hevosensa tarvikevalikoimasta vettä, koska ei Deora muuta veden lisäksi ollut mukaansa pakannut. Vesileilin kanssa Deora palasi takaisin. Hän oli ottanut myös mukaansa sidetarpeita ja tarpeeksi paksun oksan tai kepin, joilla voisi hoitaa jotenkin kuntoon murtuneen ranteensa. Ihmeisiin hän ei täällä kuitenkaan pystynyt, mutta parempi kuin ei mitään. "Tässä, olkaa hyvä", Deora sanoi Skylerille ojentaen vesileiliä serkulleen. Sitten hän jatkoi kätensä hoitamiseen, vaikka aika vaikeaahan se oli yhdellä kädellä yrittää hoitaa toista kättä, mutta Deora uskoi kuitenkin saavansa homman jotenkin hoidettua.

Sitten Gerosin prinsessan hevosen palauttamiseen ja Skyler halusi hoitaa asian itse, koska haluaisi myös tietää, oliko Gerosin prinsessa itse kunnossa. Voisihan Skyler kysyä sitä ilmankin hevosta, mutta selvä. Tuskin hevosella niin kiire oli, etteikö Skyler pääsisi hoitamaan asiaa levättyään ensin. "Kuten haluatte, Teidän korkeutenne", Deora vastasi, koska ei sillä nyt niin merkistystä ollut, että kuka sen hevosen palauttaisi, kunhan se tulisi hoidetuksia jossain kohdassa. Saattaisihan prinsessa itsekin tulla hakemaan hevostaan takaisin. Mutta sitten Deora ja Skyler olivat taas päässeet mieliaiheeseensa eli loputtomaan anteeksipyyntöjenkehään, jossa kumpikin pyyteli toisiltaan anteeksi ties mistä, mutta kummankaan mielestä anteeksi ei tarvisi edes pyytää ja niin kävi nytkin. Deora tosin huomasi sen vasta itse jälkeenpäin sen jälkeen, kun oli itse ollut pahoillaan siitä, ettei ollut suojellut Skyleria tarpeeksi hyvin. Myöskään Skyler ei ottanut Deoran anteeksipyyntöjä vastaan ja vastasikin vaan, että kuten Deora oli itsekin sanonut, tilannetta ei voinut ennustaa. Mutta prinsessalle tärkeintä oli kuitenkin se, että kaikki olivat selvinneet hengissä, kunnes seuraavaksi vasta kysyi, että kai niin edes oli. "Kyllä, Teidän korkeutenne. Kaikki selvisisvät hengissä", Deora vastasi, mikä tietenkin oli pääasia myös Deoran mielestä. Sitten hän keskittyi seuraavaksi taas kätensä sitomiseen. Deora oli jotenkin saanut kepin paikoilleen ja sidottua sen kiinni ranteeseensa siteen avulla sekä kiedottua sidettä jotenkin kätensä ympärille. Solmun tekeminen tuotti kuitenkin lopulta ongelmia, mutta lopulta hän tyytyi auttamaan tilannetta sillä, että käytti suutaan apuna kiristääkseen siteen tarpeeksi tiukalle solmun avulla. Ei se maailman parhain viritelmä ollut, mutta ei hän tässä tilanteessa parempaankaan kyennyt. Joku kantoliina toki olisi hyvä myös, mutta se tulisi olemaan vain edessä.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  18  19  20  21  22  23  24  25  26  27  28  29  30  31  32  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!

©2019 GILDOMERA - Fantasiaroolipeli - suntuubi.com