Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
/ Etusivu / Roolipelifoorumi / GILDOMERA - Roolipeli 2

<< Ensimmäinen < Edellinen  21  22  23  24  25  26  27  28  29  30  31  32  33  34  35  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: Par
Lähetetty: 10.03.2019
20:32
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
LAUCIAN

LAucian mietti vaihtoehtojaan. Hän voisi koittaa hivuttautua Calderin alta hitaasti ja toivottavasti olla herättämättä prinssiä, tai sitten vain hypätä pystyyn ja Calder saisi kärsiä siitä aiheutuvat seuraukset. Noh, jos Calder havahtuisi hänen hivuttautuessaan varovasti, saisi tämä kärsiä seurauksista. Niinpä Laucian alkoi varovasti hivuttautumaan vapaaksi. Voitettuaan viimein vapautensa (?), Laucian seurasi muita vahtivuoron ottaneita metsään.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 11.03.2019
17:25
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
AKINYI

Marcella näytti järkyttyneen ajatuksesta, että hevosen putoaminen olisi voinut aiheuttaa vakavaakin vahinkoa, mitä maagi ei oikeastaan pitänyt mitenkään kummallisena. Tottahan se kuitenkin oli. ”Parantaminen ei ole alaani, joten en voi sanoa varmaksi. On kuitenkin hyvä, että olette nyt tajuissanne, ja pystytte ilmeisesti ajattelemaan selkeästi. Kuitenkaan ei ole pahitteeksi varmistaa, mikäli teistä alkaa tuntua, että olenne huonontuisi”, Akinyi sanoi mielipiteensä asiaan. Ainakaan prinsessan ulkoinen käytös ei osoittanut mitään vakavia merkkejä, joten maagi ei ollut suuremmin huolissaan. Kuitenkin, mistä hän tiesi, mitä Marcella itse tunsi, ja prinsessa tietäisi sen itse parhaiten. Tällä hetkellä Akinyi päätti, että olisi järkevintä kuunnella, miten Marcella koki olonsa, ja toimia sen mukaan, mikäli tarpeellista.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 11.03.2019
19:17
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
SKYLER

Skyler katsoi, kun hänen serkkunsa lähti vahtivuorolleen, ja hörppi vihdoin viimeiset jo jäähtyneen teen rippeet. Hänen pitäisi ehkä puhua Deoran kanssa, hän ei ollut ollenkaan varma, tulisiko pärjäämään sotaretkellä kaikkien niiden väkivaltaisuuksien keskellä. Prinsessa, vaikka olikin saanut sotilaskoulutuksen, oli kuitenkin kaikenlaista verenvuodatusta vastaan yleensä. Kuitenkaan Skyler ei voinut palata takaisin Urumiyaankaan, muut tarvitsisivat hänen apuaan tällä sotaretkellä paljon enemmän, ja hänen äitinsä oli vielä hänen lähtiessään ollut kunnossa, vaikkakin hyvin väsynyt. Neoníla prinsessan vierellä pukkasi kevyesti nuorta naista turvallaan, aistien tämän hermostuneen tilan. ”Kiitos, Neo”, prinsessa kuiskasi ratsulleen hymyillen. Samassa Skylerin katse osui vieläkin Neonílan satulaan kiinnitettyyn Gerosin prinsessan ratsuun. Ehkä hän voisi vihdoin palauttaa ratsun, nyt kun hänen olonsa alkoi olla jo hieman tukevampi. Lisäksi hän oli kiitoksen velkaa nierdalesilais-maagille, joka oli auttanut häntä. Caenezhin prinssi sen sijaan näytti olevan jo nukkumassa, eikä Skyler raskinut herättää tätä kesken uniensa. Varovasti, Neonílan tukemana, prinsessa alkoi nousta hitaasti jaloilleen, jotka tuntuivat edelleen heikoilta, mutta sentään pitivät.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 12.03.2019
13:18
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
GALENA

Kivimaagi pyysi Galenaa ilmoittamaan, kun voide olisi valmis. Tietenkin, olisihan se tyhmää jättää sitä tuohon sen jälkeen, kun se olisi valmista ja olla käyttämättä sitä. Sitten nainen palasi prinsessansa luo ja Galena keskittyi lääkkeisiin. Hän oli alkanut keittää ruusujuuresta kipulääkettä seuraavaksi, koska sekin varmaan menisi kaupaksi, vaikka kukaan ei oikeastaan äskeistä maagia lukuun ottamatta ollut tullut tilaamaan mitään erityistä. No Galena vain teki ja tyrkytti kaikille halukkaille, eivät ne nyt varmaan hukkaan menisi, voisi ne laittaa säilöön seuraavaa kertaa varten. Kun voide oli jäähtynyt ja rohto valmista, Galena otti molemmat mukaansa ja lähti kierrokselle aloittaen gerosilaisista, koska tiesi, että siellä nyt ainakin tarvittiin apua. ”Voide on valmista.” Galena ilmoitti. ”Tein myös kipulääkettä, sekin voi lievittää palovammojen aiheuttamaa kipua.” Galena lisäsi ja odotti, että saisi hoitaa kivimaagin käden laskien toisen rohdon astiassa maahan odottamaan vuoroaan.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 12.03.2019
18:36
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
AKINYI

Kun nierdalesilainen maagi lähestyi Akinyitä ja Marcellaa, nainen nosti tulijaan kasvonsa. ”Voitte kertoa vaivoistanne parantajalle nyt, hän on tulossa suuntaamme”, Akinyi ilmoitti Marcellalle, mikäli tämä halusi asiantuntevamman mielipiteen. Kun parantaja oli saapunut heidän luokseen, tämä kertoi saaneensa voiteen valmiiksi. ”Kiitän vaivannäöstänne”, Akinyi vastasi ja kääri jälleen hihansa, jotta toinen näkisi palovammat paremmin, ja osaisi arvioida oikean määrän, mitä siihen kannattaisi laittaa. ”Kipulääke voisi myös tulla hyvinkin tarpeelliseksi.” Kuka Akinyi nyt oli kieltäytymään avusta, kun ei hän palaneella kädellä voisi kuitenkaan käyttää kovin kummoisesti magiakiviään, joten kädet olivat hänelle tärkeä työväline.

Samalla Akinyi huomasi sivusilmällä, kun Urumiyan prinsessa lähestyi heitä hitaasti kävellen, ratsunsa tukiessa emäntänsä liikkeitä, ja samalla Marcellan ratsu tähän edelleen kiinnitettynä. ”Anteeksi häiriö, halusin vain palauttaa prinsessa Marcellalle vihdoin takaisin hänen ratsunsa. Oletteko kunnossa?” urumiyalainen kysyi Marcellalta, ennen kuin käänsi väsyneen hymynsä parantaan. ”Niin, ja olen teillekin kiitoksen velkaa, neiti...?”

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 12.03.2019
19:25
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
GALENA

Galena katsoi hieman hölmistyneenä maagia, kun tämä kiitti vaivannäöstä. mistä vaivannäöstä? ”Ei tästä ollut vaivaa laisinkaan.” Hän ilmoitti sitten ja alkoi tutkia naisen kättä ja alkoi sitten sivellä voidetta haavoille, minkä jälkeen otti sidettä ja kietoi käden ympärille. ”Voitte pitää sidettä aamuun asti, riippuen toki siitä, mikä tilanne siinä kohtaa on ja milloin on aikaa vaihtaa side. Magian aiheuttamat palovammat ovat pahoja, mutta uskon, että kätenne on parissa päivässä jo parempi, mutta suosittelen varomaan liikarasitusta siihen asti.” Galena sanoi kaataen seuraavaksi kuppiin kipulääkettä ja ojensi naiselle. (?) Samaan aikaan Urumiyan prinsessa oli ilmaantunut paikalle ja Galena huomasi tämän vasta, kun hän alkoi puhumaan. Ensiksi taas pahoiteltiin häiriötä ja tämä tuli palauttamaan Gerosin prinsessalle hevosta. Samalla tämä kyseli toisen prinsessan vointia. ”Kiitos, kun piditte Freijasta huolta minun sijastani. Uskoisin olevani ihan kunnossa, joskin hevosen selästä putoamisen takia olo ei ole kovinkaan kehuttava. Mutta ei se ole mitään verrattuna siihen, mitä itse jouduitte kokemaan takiani. Olen pahoillani aiheuttamastani kärsimyksestä ja kiitollinen avustanne.” Prinsessa sanoi Galenan alkaessa tekemään lähtöä, mutta toisaalta ehkä prinsessan vointi olisi hyvä tarkistaa ja kipulääke varmaan tekisi hänellekin hyvää. Sitten hän hätkähti, kun Urumijan prinsessa puhutteli häntä, ilmeisesti. ”Ei kestä kiittä, tein vain työtäni. Mutta nimeni ei ole neiti vaan Galena.” Hän vastasi hieman hämmentyneenä, ennen kuin alkoi tutkia Marcellaa, joka ei onneksi ollut vakavasti loukannut itseään pudotessaan. Hän antoi tällekin kipulääkettä, kun sitä nyt oli tullut tehtyä ja ei ollut varma, moni sitä edes kaipasi. Useampi näytti nukkuvan jo.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 13.03.2019
19:11
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
SKYLER

Skyler näki, kuinka gerosin maagi nyökytteli kuunnellessaan käteensä liittyviä hoito-ohjeita, mutta asia ei erityisemmin liittynyt Skyleriin itseensä, joten hän antoi näiden olla. Tämä näytti kuuntelevan, ja otti vielä kipulääkkeen vastaan rauhallisesti. Oliko naisella kipuja, varmasti oli tuollaisen palovamman kanssa, vaikka ei sitä näyttänytkään. Varsin kylmähermoinen nainen... Skyler sen sijaan itse keskittyi kuuntelemaan, mitä Marcella hänelle vastasi, samalla kun irrotti tämän ratsun ohjat Neonílan satulasta. ”Ei mitään, tietenkin autan, jos vain pystyn, olemme samalla puolella”, prinsessa hymyili rauhallisesti. Hän hieman kiusaantui, kun Marcella pyysi anteeksi aiheuttamaansa vaivaa, vaikka eihän siitä ollut mitään vaivaa. Skyler oli saanut haavansa vasta sen jälkeen, kun itse törmäsi viholliseen. ”Haavani sain täysin oman heikkouteni ja kokemattomuuteni tähden, siinä ei ollut teillä osaa eikä arpaa”, Skyler huomautti, toivoen oikaisevansa väärän käsityksen. ”Haluaisitteko, että sidon ratsunne kiinni tähän lähistölle, vai pysyykö se laumassa ilmankin?” Skyler vielä kysyi. Hän voisi auttaa vielä tämän verran, kun hänellä toisen hevosen ohjakset nyt kerta kädessään oli. Samalla Skyler kuuli vihdoin nierdalesilaisen parantajan nimen. ”Galena siis, muistan tämän. Olen Skyler, hauska tutustua.”

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 14.03.2019
17:57
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
MARCELLA

Prinsessa Skyler vastasi hymyillen kiitoksiin, että tietenkin hän auttoi, koska olivathan he samalla puolella. Toki, mutta luulisi sodan keskellä olevan tarpeeksi kiire ajatella omaakin selviytymistään, kuten Marcella oli itse tehnyt. Kun Marcella puolestaan oli pahoitellut aiheuttamaansa harmia, Skyler vastasi vain, ettei syy ollut hänen vaan tämän omaa heikkoutta ja kokemattomuutta. ”Jos niin sanotte… Olettehan kunnossa nyt?” Hän varmisti huolissaan, koska oli kuitenkin ollut osa syy ja häirinnyt prinsessan keskittymistä omaan taisteluun. Seuraavaksi aihe vaihtui hevoseen, että sitoisiko Skyler sen kiinni vai pysyisikö paikallaan ilmankin. ”Oi ei teidän tarvitse, voin tehdä sen itse, olette jo auttaneet niin paljon.” Marcella kiirehti sanomaan, ei hän tahtonut liikaa muita omilla asioillaan vaivata, etenkään kun eivät olleet hänen alaisiaan ja kyseessä oli vielä tosien kuningaskunnan prinsessa. Sitten puhuttiin sille rääsyläiselle, joka oli porukan parantaja. Ja tämän nimi oli siis Galena ja Skyler esitteli itsensä tälle ja lupasi muistaa parantajan nimen. ”Miten mukava kuulla, minäkin yritän parhaani muistaa nimenne, mutten voi luvata mitään…” Nainen vastasi ja lähti sitten katsomaan, tarvitsiko joku muu lääkettä.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 15.03.2019
13:14
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
SKYLER


"Tietenkin, hieman uupunut vain", Skyler vastasi, yrittäen parhaansa kuulostaa vakuuttavalta, kun Marcella kysyi hänen vointiaan. Ei hän nyt tälle voisi sanoa, että häntä meinasi vielä heikottaa ja uskoi saaneensa elinikäiset traumat kokemastaan painajaisesta. Hän ei halunnut huolestuttaa toista enää enempää, jos siihen pystyisi vaikuttamaan. Hänet kuitenkin oli kasvatettu sotilaaksi, kuten muutkin Urumiyan naiset, eikä hänen varsinkaan kuulunut näyttää heikkouttaan kansansa tulevana johtajana. Skyler ehti saada Gerosin prinsessan ratsun ohjat irti satulastaan, kun tämä ilmoitti, että voisi kyllä hoitaa hevosensa itse. "Ei tästä mitään vaivaa ole, mutta kuten toivotte." Ystävällisesti hymyillen Skyler ojensi tälle ratsunsa ohjat, Neonílan vilkaistessa hämillään ihmisten toimia, mutta siirtyen sitten hieman sivummalle laiduntamaan.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 16.03.2019
13:19
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
MARCELLA

Marcella helpottui hieman kuullessaan Skylerin olevan kunnossa pientä väsymystä lukuun ottamatta. Eikä tietenkään vain siksi, ettei Marcellan tarvinnut potea huonoa omaatuntoa siitä, että prinsessa olisi loukkaantunut hänen takiaan. Tietenkin hän oli huolissaan ihan Skylerista itsestään vaikka tiesikin, että Urumiyassa naiset hoitivat sotimisen ja Skyler oli varmasti paljon valmiimpi tähän retkeen, mitä Marcella itse. Vaikka hän oli joutunut ruoskan käyttöä opettelemaan, se oli ennemminkin ollut perinne jotka piti jatkaa. Ei hän tai kukaan muukaan olettanut, että hän menisi sotaan oikeasti käyttämään asetta. Kuitenkin Skylerin voinnista päästiin Marcellan hevoseen, jonka hoidosta ei onneksi ollut mitään vaivaa, mutta ehkä Marcella silti hoitaisi hevosensa itse. No puuhun kiinni, ei hänkään nyt sen enempää juuri osannut tehdä, Akinyihan hänen hevosensa hoiti. ”Kiitos silti huolenpidosta, vaikkei siitä vaivaa olisikaan ollut.” Marcella sanoi ottaen Freyjan ohjakset vastaan. Hänen olisi kyllä varmaan noustava, että saisi hevosen kiinnitettyä johonkin.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 24.03.2019
13:15
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DORIAN

Kaikki vartioon osallistujat olivat hajautuneet lepopaikan ympärille pitämään vahtia, ja rauhallisissa merkeissä yö eteni. Ilmeisesti heidän kovanonnen hyökkäyksensä oli saanut vihollisen joukot sen verran pahasti kaaokseen, että he olivat katsoneet paremmaksi koota joukot kasaan ja valmistautua kunnolla seuraavaan hyökkäykseen, kuin olisivat saman tien lähettäneet joukkoja heidän peräänsä metsään. Mikä oli toki ihan viisas veto, kun vastassa oli yliluonnollisia voimia, joita oli vaikea arvioida ja metsässä ei ylivoimataktiikka juuri auttaisi. Luultavasti seuraavalla muurilla olisi sitten senkin edestä ongelmia tiedossa. Suurin osa oli ottanut sen verran osumaa ja uupunut ensimmäisessä taistelussa, että samanlaiseen hyökkäystaktiikkaan ei ollut varaa ja huomaamatta muurista ei vain läpi mentäisi.

Taivas puiden takana alkoi kuitenkin valkenemaan siihen malliin, että aamu ei ollut kaukana, ja heidän olisi pakko saada jokin suunnitelma kasaan, jonka avulla päästä seuraavan esteen ohi. Piti vain toivoa, että tämä unimäärä riitti, sillä enempää aikaa ei voinut tuhlata. Dorian lähti kiertämään vahtialuetta ja sanomaan muille, että palaisivat muiden luo, koska heidän oli suunniteltava jatkoa ja lähdettävä liikkeelle (?). Kun hän oli saanut viimeiseksi Chathan tiedotettua tilanteesta, he lähtivät palaamaan myös muiden luo, jossa nuotio oli hiipumassa ja muut nukkuivat (?), ellei juuri palanneita vartijoita laskettu mukaan. Dorian meni ravistelemaan Farrania ja tämän päällä nukkuvaa Cainea hereille (?). ”Teidän korkeutenne, nyt on valitettavasti aika herätä.” Hän sanoi vaimeasti, vaikka lähistöllä nyt ei vihollisista merkkiä ollut näkynytkään. ”Älä nyt hupsuja puhu, eihän nyt ole edes aamu…” Caine mutisi eikä tehnyt elettäkään noustakseen Farranin päältä ylös. Chatha oli mennyt herättämään prinssi Dakaraita (?) ja sitten piti odottaa, että kuninkaalliset saisivat itsensä takaisin tähän todellisuuteen.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 24.03.2019
14:38
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DAKARAI

Dakarai oli nukahtanut jossain kohdassa miehisten meikkailuidensa jälkeen ja kääriytynyt viittaansa sykkyrälle. Hän ei ollut kuitenkaan tajunnut yhtään sitä, että missä kohdassa oli mahtanut nukahtaa. Se oli ikään kuin vain tapahtunut äkkiarvaamatta. Nyt hän kuitenkin havahtui hereille, kun joku typerys kehtasi tulla herättämään kesken kaiken ja vieläpä kesken hyvien unien. Unet kun olivat yleensä Dakarain sankarihetkiä, joita todellisessa elämässä ei juuri nimeksikään ollut. "Nytkö jo? Väsyttää... Eikä aurinkokaan ole vielä juuri noussut... Jos ihan vähän aikaa vielä...?" Dakarai mutisi juuri raottamatta silmiään kääriytyen tiukemmin viittaansa, kunnes kuitenkin havahtui siihen, ettei hän ollutkaan omassa sängyssään vaan jossain metsän keskellä hukassa... eli jossain huitsin nevadassa. Mikä painajainen! "Missä minä edes olen?!" Dakarai kauhistui seuraavaksi nousten istumaan hätääntyneenä ja katseli ympärilleen. "Aaivan... Juu... Ei sittenkään mitään..." Dakarai sanoi rauhoittuneempana perään, kun muistikin lopulta, missä oli ja mitä oli metsässä toimittamassa. Sääli silti, että unet jäivät kesken...

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 24.03.2019
15:04
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
AKINYI

Akinyi oli enemmän vain torkkunut kun Marcella ja Skyler olivat saaneet juttunsa juteltua. Koiranunet eivät olleet paljoa tehneet, mutta tunsi hän olonsa vähän enemmän levänneeksi. Hän huomasi, kuinka vahtivuorossa olleet suuntasivat takaisin, ja siirtyi herättelemään Marcellaa. ”Teidän korkeutenne, lepotauko alkaa olla ohi. Meidän on liikuttava, ennen kuin vihollisen armeijat lähtevät etsimään meitä ja löytävät”, nainen ilmoitti, ravistellen kevyesti prinsessaansa hereille. Alinafe vilkaisi tulijoita, mutta jatkoi vielä rauhassa laidunnustaan, kuin ei olisi huomannut mitään. Hupsu hevonen...

Aina välillä Akinyi oli yrittänyt itsekseen miettiä, miten he aikoisivat jatkaa tästä eteenpäin. Toisen muurin läpi ei voitaisi enää mennä voimalla, Marcella ei siihen yksin vielä kyennyt, eikä Akinyin maagiset voimat olleet vielä palautuneet tarpeeksi avustaakseen tätä. Lisäksi toinen samanlainen yritys olisi saattanut koitua kohtalokkaaksi, oli ihme että he olivat näinkin vähällä selvinneet ja kaikki olivat vielä hengissä. Seuraavasta muurista olisi siis päästävä jotenkin portin kautta läpi, mielellään myöskin ilman tai mahdollisimman vähäisin voimakeinoin.

Vastaa tähän
Nimi: Ragdolltwist
Lähetetty: 24.03.2019
17:15
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
Farran Astor

Yö oli edennyt väsyneen unen merkeissä, aamu hiipi lähemmäs suoden valoaan hiljalleen heräilevän maan ylle. Hero laidunsi hiljaisena aamuista ruohoa, se oli omat torkkunsa ottanut ja juonut jostakin vettä. Dorianin ravistelu ja hiljainen ääni havahduttivat nuoren prinssin unen maailmasta. Väsyneesti prinssi avasi silmänsä, kuunnellen ystävänsä vastalausetta. Väsyneesti nuori prinssi veti hupun silmiltään. ”Caine, ylös,” Farran sanoi väsyneesti ja ummisti silmänsä uudelleen. Väsytti edelleen ja keho tuntui raskaalta, se kaipasi vielä lepoa ja unta mutta sille ei ollut enempää aikaa. Farran raotti silmiään uudelleen ja haukotteli. ”Minä nousen nyt,” Farran varoitti, ennen kuin nuorukaisen vahvat vatsalihakset kävivät töihin ja Farran nousi hitaasti istumaan.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 24.03.2019
18:44
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CHATHA

Chatha oli väsynyt koko yön valvomisen jäljiltä, mutta ei auttanut. Sentään loput olivat saaneet nukutuksi ja kyllä Chathakin pärjäsi, vaikka yksi yö olisikin jäänyt nukkumatta. Hän oli mennyt herättämään Dakaraita, joka ei innostunut herätyksestä. Tämä valitti unissaan, ettei aurinkokaan ollut noussut joten jos nyt vielä hetki kuitenkin nukuttaisiin. ”Valitan, nyt on vain pakko nousta ja jatkaa.” Chatha pahoitteli samalla kun Dakarai sai paniikin, että missä oikein oli. Chatha oli jo vastaamassa, mutta prinssi muistikin itse, missä oli ja miksi. No kyllä hän ymmärsi, ei väsyneenä ollut juuri kovin hyvä alkaa suunnitella muurin ohitusta, kun sellaisen suunnitelman tekeminen olisi täysin hereilläkin lähes mahdoton tehtävä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 24.03.2019
18:44
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
MARCELLA

Marcellan saatua hevosensa kiinni, hän oli yrittänyt nukkua. Vaikka häntä väsyttikin, niin taivasalla nukkuminen ei silti luonnistunut mitenkään erityisen hyvin, eikä Marcella kovin hyvin ollut nukkunut. Hän oli heräillyt vähän väliä huonon asennon takia. Lopulta hän hätkähti hereille, kun kuuli Akinyin äänen sanovan, että lepotauko oli ohi ja lähteä piti, ennen kuin viholliset löytäisivät heidät. Marcella nousi kankeasti ylös ja ei halunnut edes tietää, miten kamalalta näytti. Hän oli avannut hiuksensa nukkumisen ajaksi nutturalta ja jättänyt kahdelle lätille, jotka nyt olivat ihan kauheassa kunnossa ja niissä oli ties mitä roskaa, vaikka hän oli yrittänyt pysyä viltin ja viittansa suojissa. Lisäksi mekko oli pilalla ja veressä ja hän tahtoi päästä kylpyyn. No sellainen ei tainnut olla mahdollista, joten tällä piti vain pärjätä. ”Onko meillä jo jotain suunnitelmaa?” Marcella kysyi väsyneenä, koska ei itse ainakaan muistanut sitä, eikä tiennyt miten heidän oli tarkoitus edetä Viramiriin tästä pöpeliköstä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 24.03.2019
18:45
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Caine yritti olla piittaamatta Dorianin herätyksistä, häntä väsytti edelleen. Sitten Farran hänen allaan alkoi liikkumaan ja komensi Cainen ylös. ”Ei… älä mene Jeremy…” Caine mumisi unissaan eikä tehnyt elettäkään noustakseen. Sääli vain, että hän ei kauheasti Farranin kokoluokan soturia estellyt, kun hän päätti nousta ylös. Caine yritti takertua kiinni kietomalla kätensä Farranin ympärille, mutta luisui sitten alas, kun ei puolinukuksissa jaksanut kovin kummoisesti pitää kiinni. Sitten hän jäi siihen, mihin oli luisunut, kädet yhä Farranin ympärillä ja naama tämän lantiota vasten. ”Jos nyt edes yrittäisitte ryhdistäytyä ja käyttäytyä edes kerran elämässänne, kuten prinssiltä voisi odottaa?” Dorian ehdotti siinä kohtaa. ”Hmmm… laitan harkintaan…” Caine mumisi Farranin sylistä.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 24.03.2019
19:16
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
AVALON

Lopulta he päättivät vahtivuorot, ja palasivat leiriin. Avalon etsi hetken katseellaan prinssiään, joka näytti nukahtaneen puoliksi istualleen. Voi raasua, tuo ei näytä mukavalta! Avalon suuntasi herättelemään prinssiään varovasti. "Prinssi Nathanaël, olisi aika herätä", Avalon sanoi ravistaessaan prinssiään kevyesti. Samalla hän pyyhkäisi prinssin hiuksia tämän kasvoilta, ja muutenkin asetteli ja silitteli prinssin vaatteita kohdilleen. "N-nyt jo? Vastahan me nukahdimme", Nathanaël mumisi erittäin unisena. "Kuten tiedätte, meillä ei ole aikaa kunnon lepoon vielä. Koittakaa jaksaa. Tarvitsetteko mitään?" Avalon kysyi. "Me haluaisimme vähän juotavaa, kiitos", Nathanaël vastasi hieroen silmiään. Avalon nousi mennäkseen hakemaan vesileiliä. Samalla hän näki Laucianin tökkimässä Calderia kävelykeppinsä kahvalla, joka kerralla edellistä kovemmin. Kai se noinkin voi herättää, ja varmaan sitä käärmettä olisi ihan viisasta varoa...

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 24.03.2019
19:58
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CALDER

Calder oli nukkunut kuin kuollut, tai ollut tajuton, eroa oli vaikea sanoa. Häntä palelsi edelleen, muttei enää yhtä paljoa, kun tunsi jonkun tökkivän itseään. Samalla Sphintus lennähti pois prinssin päältä, pakoon keppiä, ettei saisi osumaa. ”Lopetaaaah”, Calder nurisi uuvuksissa, puheen ollessa hädin tuskin puhetta, pikemminkin jotain mutinan ja sammalluksen sekoitusta. Hän yritti huitoa toisella kädellään kepin suuntaan, mutta oli onnistunut käärimään itsensä sen verran hyvin kerälle ja pakettiin, ettei edes meinannut saada itseään irti. Lopulta, onnistuessaan jotenkin oikomaan itsensä, prinssi kääntyi kiukkuisesti ja hieman lapsellisesti mulkoillen Laucianiin päin, maaten kuitenkin edelleen maassa, ilman aikomusta nousta ylös. ”Lopeta”, Calder murahti vielä kerran, tympääntyneenä, väsyneenä, joka paikka jumissa, ruohossa, lehdissä ja sekaisin. Sillä hetkellä hän näytti enemmän joltain piekolta kuin prinssiltä.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 24.03.2019
20:07
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
LAUCIAN

"Lopetan kun heräät. Tässä on tarkoitus lähteä jatkamaan kohta, että kiipeä vaikka hevosen selkään nukkumaan jos on pakko", Laucian antoi Calderille lyhen tilannepäivityksen, kääntäen kepin taas oikeinpäin otteessaan. "Mikä on olo? Tartetko mitään? ...mitä voin oikeasti tässä vaiheessa antaa" Laucian laskeutui kyykkyyn Calderin viereen, täydentäen lausettaan tutkittuaan hetken Calderin lapsellista ilmettä. Muuten Calder kuitenkin pyytäisi jotain mahdotonta ihan vaan kiukutellakseen herätyksestä.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  21  22  23  24  25  26  27  28  29  30  31  32  33  34  35  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!

©2020 GILDOMERA - Fantasiaroolipeli - suntuubi.com