Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
/ Etusivu / Roolipelifoorumi / GILDOMERA - Roolipeli 2

<< Ensimmäinen < Edellinen  47  48  49  50  51  52  53  54  55  56  57  58  59  60  61  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: devi
Lähetetty: 30.07.2019
00:19
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
RAUF

Kun mallioppimiseen päästiin ja mitä Farran ei ehkä tainnutkaan ihan tarkoittaa alunperin, mutta Raufia ei nyt jälkeenpäin väärinymmärrys niinkään kiinnostanut, niin Calder jatkoi, että täytyi olla hullu, jos Raufista mallia ottaisi ja kuvittelisi pärjäävänsä sillä. "Niin no emmäkään kyllä vielä kuollut ole, että ihan hyvin tässä ollaan pärjätty, vaikka aika persaukinen ja käytöstavaton saatankin olla", Rauf tokaisi huolettomasti takaisin. Kyllä hän ihan pystyi myöntämään moiset ongelmat elämässään, turha niitä oli piilotella. Aika selväksi ne olivat jo itse kullekin varmasti muutenkin käyneet ja aika tyhmä ja sokeahan sitä pitäisi olla, jos ei olisi käynyt ilmi. Mutta mitä sitten niihin Raufin köyhiin käytöstaphoihin tuli ja Calderista kukaan ei edes huomaisi Raufia ja Rauf itse vetäisi vaan ruokaa naamariinsa. Niin no kukapa nyt ilmaisesta ruuasta kieltäytyisi? Tietenkin Rauf söisi sen, mitä napa veti.

Aika nopeasti puheenaihe kuitenkin vaihtui jälleen huomiseen shoppailukierrokseen ja Calder alkoi sen jälkeen itkemään sitä kuinka Rauf oli jättämässä hänet nyt oman onnensa nojaan. Nyt oli asiat taas huonosti ja kuppi nurin, kun viihdyke ei halunnutkaan toimia viihdykkeenä. No elämä on, aina ei valittavasti saanut sitä mitä halusi. Se Calderinkin olisi kyllä syytä oppia pikku hiljaa. Tämän jälkeen Calder ajatteli kysyä, että pitäisi hänen nyt raahata Rauf mukaansa letistään, kun talutushihna jäi kotiin. "Ai sä olet ostanut ihan sellaisenkin muo varten. Huomaavaista... Kyllä tota elettä jo arvostaa", Rauf vastasi talushihnakommenttiin. "Mutta mitä shoppailuihin tulee, niin ei muo kiinnosta pyöriä jollain mekko-osastoilla ostelemassa hienohelmoille mekkoja, joita niillä on jo omastakin takaa mielin määrin. Mulla on kaikki tarpeellinen messissä... Paitsi siis kaljat, mut kukkaro on toista mieltä. Kyllä sä varmasti pärjäät ilman muokin sen retken verran, vaikka onhan se kiva toki kuulla olevansa tarpeellinen... Mut ei hätää, onhan sulla noi muut pellet mukana, jos tulee tylsää", Rauf lohdutti ystävää hädässä, mutta ei suunnittelut tulevansa vieläkään mukaan reissulle. Hän ei jaksanut pyöriä mekko-ostoksilla. Eiköhän naiset nyt muutenkin olisi kyenneet Turhakkeen ja Nukutus-Nuijan kanssa mekkonsa ostamaan, että sinne koko kängiä tarvittaisi mukaan pohtimaan yhtä tai paria rättiä.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 30.07.2019
03:11
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
LAUCIAN

Laucian jätti kruunupäät väittelemään näkemyseroistaan, ja Calderin kiusoittelemaan Raufia puuttumatta keskusteluun sen enempää. Sitten innostuttiinkin jo kauppareissusta seuraavana päivänä, ja Calder innostui mahdollisuudesta päästä ulos. "Niin, kunnollinen vilkaisu kartanon ulkopuolelle ei olisi pahitteeksi. Ehkä onnistuisin jo paikantamaan, mistä voisin yrittää etsiä... kollegoita, jos heillä sattuisi olemaan jotain hyödyllistä tietoa. ", Laucian mietti puoliääneen. Seuraavaksi hän kääntyi enemmän Farranin puoleen. "Yllättyisit, kuinka usein rikas väki unohtaa, että köyhilläkin on korvat. Ja mikäs sen parempi kauppatavara kuin mehevä pala tietoa", hän sitten valaisi asiaa prinssille, joka ei ehkä ollut koskaan ajatellut asiaa siltä kannalta.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 30.07.2019
03:52
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Ainoa, joka vastusti ostosreissua, oli Calderin punapäätörppö jota ei kiinnostanut. No hän melkein eniten kaipasi päivitystä vaatteisiinsa, mutta ei toki yllättänyt. Hän taisi käyttää vähät varansa kaljaan kuin mihinkään hyödylliseen. Calder yritti ylipuhua kaveriaan mukaan, mutta ei onnistunut, koska olihan Calderilla muut pellet mukanaan. ”Nimenomaan, joten mihin sinä tuota pelleä sitten tarvitset? Antaa murjottaa täällä, jos se on kerta kivempaa.” Caine sanoi mielipiteensä, koska häntä ei pahemmin haittaisi, jos Rauf jäisi tänne mököttämään. Samalla hän siirtyi lähemmäs peliseuruetta, kun Lauciankin myönsi, että ostosreissu oli hyödyllinen. Koska hän voisi etsiä ”kollegoita” torilta. ”Oletko nyt ihan varma, ettet tarkoittanut asiakkaita, jotka eivät vahdi rahojaan turhan tarkkaan?” Caine naurahti tälle seuraten peliä. Laucianin huomauttaessa miten tyhmiä rikkaat olivat köyhien suhteen. ”Kuule tuolla logiikalla tuon teidän punapääkaverin pitäisi olla hurjan hoksaavainen tapaus, joten tuossa teoriassa on aika pahasti aukkoja.” Hän totesi ja meni katsomaan tarkemmin Calderin peliä. ”Et sinä tuota toista punapäätä tarvitse, kun minä olen mukana, ja olen paljon nätimpi ja hauskempi. Et takuulla tylsisty, lupaan sen.” Caine sanoi iskien silmää, mutta sitten hän huomasi Calderin kortit (?) ja alkoi nauraa. ”Ajattelitko oikeasti voittaa noin surkeilla korteilla? Vai onko tässä pelissä idea kerätä mahdollisimman surkeat kortit?” (?) Hän kysyi huvittuneena. Ei hän korttipeleistä mitään tiennyt, mutta ei tuo hänenkään silmäänsä hyvältä vaikuttanut.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 30.07.2019
10:59
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CALDER

”Paino sanalla vielä”, Calder huomautti naurahtaen, kun Rauf muistutti olevansa edelleen hengissä. Edelleenkään tämä ei kuitenkaan ollut halukas lähtemään mukaan ostosreissulle, vaan oli pikemminkin olevinaan otettu, kun Calder väitti tuhlanneensa rahoja talutushihnaan. ”Toimenkuvaani kuuluu olla valmistautunut kaikkeen, jopa hankaliin sylikoiriin”, Calder pelleili. Edelleenkään mies ei kuitenkaan vaikuttanut innostuneena, kunnes myös Caine liittyi seuraan. Harmi, Calder oli pitänyt tästä enemmän Pupuna, mutta nyt ilmeisesti näin. Tämänkin mielestä Rauf saisi jäädä murjottamaan yksin, jos halusi, prinssin naurahtaessa huvittuneena. Mitä Calder oli Caenezhin prinssistä ymmärtänyt kuluneiden päivien aikana, tämä oli varsin sosiaalinen tapaus, joten se, ettei edes hän vaivautunut houkuttelemaan Raufia mukaan, oli jo saavutus.

Myös hiljaisena ollut Laucian päätti vihdoin avata myöskin suutaan. Calder ei yllättynyt, että tämä menisi heti tarkistamaan ammattikuntansa tilanteen kaupungissa. Laucian samalla myös muistutti köyhemmän luokan tietoverkoista. Prinssi on niitäkin käyttänyt, ja se todella oli yllättävää, mitä tavalliselta rappiojuopoltakin saattoi kuulla. ”Yllättyisit vielä”, Calder huomautti Cainelle. Ehkä Rauf ei ollut hänen paras tietolähteensä, mutta yllättävän suuren osan kohdalla väite piti paikkansa.

Kuitenkin Caine palasi vielä kauppareissuun, houkutellen nyt myös Calderia jättämään Raufin pois kyydistä. ”Varsin houkutteleva tarjous kieltämättä, ja täysin tottakin. Kuinka tuosta voi kieltäytyä? Parempi onni ensi kerralla, Ruffy, vanha veikko”, prinssi naurahti. Täysin yllättäen toinen kuitenkin otti hänen senhetkisen kätensä puheeksi, joka kieltämättä oli aika surkea. ”Etkö siis jäisi onnettarekseni, kaunotar? Anelen suosiotanne”, prinssi kehräsi leikkisästi, nostaen uuden kortin pakasta. Äh, ei vieläkään mitään hyvää. Onnettaresta olisi juuri nyt oikeasti hyötyä, sillä jos hänen tuurinsa ei kohta kääntyisi, hän häviäisi tämän erän. Kuitenkin itsevarmana prinssi heitti yhden kortin menemään, päättäen oman vuoronsa.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 30.07.2019
11:35
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
LAUCIAN

Caine tupsahti kurkkimaan peliä, ja kertomaan Calderille, että Raufin voisi jättää kotiin. Caine sitten kommentoi, että ehkä Laucian olisi kollegoiden sijaan etsimässä uhreja. "Loukkaatte minua, ei leijona vaivaudu hiiriä metsästämään, jos ei ole ihan kuolemassa nälkään. Taskuvarkaat ovat aloittelijoita, ja minä sain ylennyksen jo kauan ennen kuin edes synnyit", Laucian tuhahti, mutta virnisti sitten nopeasti Cainelle. Ei hän ihan oikeasti ollut loukkautunut, mutta kyllä hänelläkin oli jonkin verran ammattiylpeyttä. Ei mestarivarkaaksi hetkessä päässyt, sen eteen Laucian oli tehnyt vuosien edestä töitä. Ja nyt hän oli yksi Vinemarin parhaista. "Eivät kaikki tajua, että saattavat omata murusia, joista jotkut maksaisivat suuriakin summia. Eivätkä he sitten sen takia osaa pitää korviaan ja silmiään auki. Tai eivät vain liiku piireissä, joissa kuulee oikeaa tietoa", Laucian tarkensi vielä köyhien tietoverkosta. Caine kommentoi sitten yllättäen Calderin kättä, ja Laucian ihan uteliaisuuttaan vilkaisi tämän korttien selkämyksiä, tarkistaen tilanteen niiden salamerkeistä. No ei kyllä onni tälläkään kertaa ollut Calderin puolella.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 30.07.2019
12:53
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Näin oli Rauf korvattu, koska eihän Calder voinut Cainen tarjouksesta kieltäytyä. No vain tyhmä olisi kieltäytynyt siitä. Mutta vaikka Rauf varmaan oli kaltaistensa kanssa ihan siedettävää seuraa, Calderkin kaipasi varmasti vaihtelua joka tapauksessa. Jos jätettiin mainitsematta se seikka, että Cainen seura nyt hakkasi Raufin seuran mennen tullen ihan leikiten. Vaikka hän itse sanoikin, niin sen käsityksen hän oli tässä ajassa Raufista saanut, ja ei varmaan muillekaan kovin epäselväksi ollut jäänyt. Caine seurasi kuitenkin muiden peliä, vaikkei sitä kauhean mielekästä ollut seurata, kun ei itse pelannut saati ymmärtänyt, mikä pelissä oli edes ideana. Calderilla ei kuitenkaan peli kovin hyvin sujunut, joten hän alkoi anoa, että Caine jäisi hänen onnettarekseen. ”Et sinä taida tästä enää edes onnella selvitä.” Caine naurahti, mutta ei hänellä kiire ollut. Tosin vaikka hänellä itsellään oli usein aika hyvä tuuri, ei hän ollut varma, auttoiko se Calderia pelissä yhtään.

Peli jatkui, mutta sitten yllättäen Laucian alkoi kertomaan ammatistaan tarkemmin. Koska Caine oli kommentillaan mennyt loukkaamaan tämän ammattiylpeyttä, sillä hän ei ollut mikään taskuvaras. Ja Laucian oli saanut ylennyksen kauan ennen kuin Caine oli edes syntynyt. ”Aivan, unohdin, että olet jo eläkkeellä, ukki.” Caine naurahti. ”Pahoittelen, en tiedä rikollisuudesta juurikaan ja luulen, että Vinemarissa se on vähän järjestäytyneempää kuin meillä päin. Tarkoitus ei ollut loukata. Mikä ammattinimikkeesi sitten on, jos taskuvarkaasta on päästy aikaa sitten jo pidemmälle? Hevosvaras et ainakaan ole, se jo on käynyt selväksi ja tuskin merirosvokaan… Vai oletko!?” Caine innostui seuraavaksi. Koska ainakin hänen arvoasteikollaan merirosvot olisivat ylimpänä.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 30.07.2019
13:21
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
LAUCIAN

Cainehan innostui kyselemään Laucianin ammatista. "En kyllä ole lähelläkään eläkkeelle jäämistä, olen kuitenkin vielä nuori ruumiiltani. En heti osaa sanoa muiden valtioiden rikollisuudesta, mutta Killan operaatiot nyt yleensä ovat hyvin piilossa kunnon yhteiskunnalta, joten ehkä kaikki pääsevät yllättymään vielä. Eihän Calderkaan tiennyt mitään, mitä Vinemarin pinnan alla tapahtui, ennen kuin tutustui minuun. Ei taida vieläkään tietää kuin pienen osan. Sillähän minua kiinnostaa käydä vähän nuuskimassa asiaa. Merirosvot tuppaavat pysymään Killan ulkopuolella, kun eihän maissa sijaitseva organisaatio nyt paljoa merellä auta. Itse olen herrasmiesvaras, eli kohteeni ovat lähes ainoastaan arvokkaita esineitä, eli rikkaiden ihmisten omaisuutta. Tavoitteenani on, että minun ei edes huomata olleen siellä. Ainakaan, ennen kuin joku menee hakemaan viemääni esinettä", Laucian vastasi. Cainea selvästi kiinnosti merirosvot, mutta mikä niissä väkivaltaisissa barbaareissa oli niin hienoa? Melkein kuka vain osaa heiluttaa miekkaa ja tyhjentää laivan, kun sen miehistö oli ensin tapettu tai saatu antautumaan.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 30.07.2019
14:08
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Laucian huomautti, ettei ollut vielä jäämässä eläkkeelle pitkään aikaan. Eikä hänkään ilmeisesti ollut tehnyt tuttavuutta Caenezhin rikollisten kanssa. Sääli, Caine olisi halunnut tietää enemmän, jos heilläkin olisi ollut jotain salaseuroja mistä kukaan ei vain tiennyt, se olisi ollut jännittävää. Mutta koska varkaiden killan tai miksi sitä järjestelmää kutsuikaan, idea oli se, että se oli salainen. Niin eihän siitä tietenkään voinut silloin tietää ja Calderkaan ei ollut ilmeisesti ennen Laucianiin tutustumista tiennyt siitä mitään. ”Se olisi kyllä jännittävää, mutta valitettavasti uskallan epäillä. Ei meillä Caenezhissa toimisi tuollainen systeemi ikinä. Meillä on vain yksittäisiä oikeasti päteviä itsekseen toimivia varkaita, jotka saattavat tehdä isompia ryöstöjä kaupungeissa, mutta niitä on hyvin vähän. Enemmistö on metsissä ja vuorilla eläviä rosvoklaaneja, jotka ryöstävät matkalaisia ja kauppiaita, kun siis ehtivät keskinäisiltä tappeluiltaan ryöstää ketään viatonta uhria.” Caine selitti. Niin surullista, Caenezhissa ei toiminut edes rikollisuus kunnolla.

Laucian ei myöskään ollut merirosvo, mikä oli taas hienoinen pettymys, kun Caine oli ehtinyt jo innostua, Toisaalta ei hänellä ollut edes hienoa hattua ja puujalkaa saati puhuvaa lintua, joten olisihan se pitänyt tajuta. Laucian oli kuitenkin herrasmiesvaras. ”Hetkinen! Ymmärrän kyllä, että maantierosvo ryöstää maantiellä kulkevia matkalaisia, taskuvaras pöllii ihmisten taskuista arvoesineitä ja merirosvot ryöstävät merellä… mutta mitä herrasmiesvaras ryöstää? Vain herrasmiehiltä? Sitten täällä kellään ei ainakaan ole syytä huoleen!” Caine pohti, koska hänestä oli outoa yhdistää herrasmies ja varas toisiinsa. Tosin Laucian selitti seuraavaksi, että se tarkoitti sitä, että hänen kohteensa olivat vain arvokkaat esineet ja rikkaat ihmiset. Ja idea oli se, että vei esineet ilman, että kukaan edes huomasi. ”Jaa… no sitten ehkä on syytä huoleen. Mutta eikö se ole varastamisessa se idea noin niin kuin ylipäänsä, ettei jää kiinni?” Caine totesi, mutta ymmärsi kyllä, että Laucianille siis kelpasi vain paras, koska oli paras varas. Harmi, että merirosvot eivät kuuluneet Laucianin killan piiriin, ihan ymmärrettävästi, mutta Caine olisi halunnut tietää lisää.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 30.07.2019
14:31
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
LAUCIAN

Caine selittikin sitten, että Caenezhissa oli lähinnä maantievarkaita, jotka vielä tappelivat keskenään. Laucian jäi miettimään tätä. Ehkä hän voisi yrittää perustaa sinne Kiltaa, jos pääsisi muista eroon tarpeeksi pitkäksi aikaa. Loppujen lopulta Kilta auttaisi myös valtiota, kun se pitäisi pahimmat rettelöitsijät kurissa. Asiaa pitäisi miettiä ja punnita.

Sitten Caine kysyi, mikäs se herrasmiesvaras oikeasti oli, varastaisiko Laucian vain herrasmiehiltä. Laucian purskahti hetkeksi nauruun, kun Caine loukkasi koko heidän seuruettaan sanomalla, että kenelläkään ei sitten olisi pelkoa Laucianista. Tajusikohan toinen edes, millaisen sammakon oli tullut päästäneeksi suustaan. Laucianin tarkennettua, mikä herrasmiesvaras oikeasti oli, Caine sitten kysyi, eikö varastamisen ideana ollut, että siitä ei jää kiinni. "Tottakai, mutta senkin voi toteuttaa monella tavalla. Sen lisäksi, että kukaan ei edes huomaa sinun käyneen, voit myös lähestyä ongelmaa siltä kannalta, että jos kukaan ei ole elossa todistamassa tai kaipamassa esinettä, et voi jäädä kiinni. Tämä lähestymistapa ei ole suuressa suosiossa Killassa, sillä ruumiit tuppaavat herättämään paheksuntaa. Se on myös osasyy siihen, että Kilta ei edes ole kovin innokas tekemään yhteistyötä merirosvojen kanssa", Laucian sitten tarkensi.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 30.07.2019
17:59
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Caine oli tyytyväinen saadessaan kommentillaan herrasmiesvarkaista Laucianin nauramaan. Hän osasi toki vitsailla, mutta oli ollut loppupeleissä vieraassa seurassa aika vakava ja ilonpilaaja. Sitten tarkemmin varastamisen ideaan, että toki tavoite oli olla jäämättä kiinni. Ero oli tavassa hoitaa asia, eli hoitaa asia vain huomaamatta, tai tappaa kaikki silminnäkijät. Ja killassa ilmeisesti suosittiin ensimmäistä tapaa, koska ruumiit herättivät paheksuntaa. ja varmaan turhaa ei-toivottua huomiota myös. ”No kieltämättä ihan hyvä huomio.” Caine myönsi, ei rikollisuus selvästi ollutkaan ihan niin mutkaton harrastus, siis ammatti, kuin hän oli kuvitellut. Ei hänellä toki kokemusta kauheasti ollut, hänen tähän mennessä paras suorituksensa sillä saralla oli varastaa elementtiase ja karata sen kanssa. Toki se oli aika hieno saavutus ja hän oli saanut kyllä suunnitella sitä aika lailla, eikä voinut vain luottaa tuuriinsa. Caine istui alas, koska häntä kiinnosti kuulla Laucianin tietoja asiasta, josta hän ei itse ollut juuri perillä. Lähinnä, koska muualla rikollisetkin toimivat ihan eri tavalla kuin Caenezhissa. ”Meillä rikolliset suosivat enemmän sitä jälkimmäistä tapaa, mutta maantierosvous nyt on vähän eri kuin murtautua jonkun kartanoon viemään arvoesineet.” Caine pohti, kun taas päästiin hänen suosikkiaiheeseensa, eli merirosvoihin. Tosin Laucianin kilta ei ilmeisesti ollut merirosvojen kanssa juurikaan tekemisissä. Sääli. ”Oletko ikinä tavannut oikeaa merirosvoa?” Caine kysyi, koska hän ainakin haluaisi tavata. Se olisi hienoa!

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 30.07.2019
18:04
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CALDER

Calder kuunteli, kuinka Laucian ja Caine keskustelivat varkaan ammatista. Hän itse oli aina pyrkinyt mieluummin kunnioittamaan toisen yksityisyyttä, jos ei ole tullut täysin pakottava tarve, ja oppimaan tuntemaan miehen ihmisenä rikollisen sijaan. Lilian, ja nyt Caine, olivat niitä, joiden kautta prinssi oppi tuntemaan varkaan ammattipuolta jonkun verran. Tähän asti tullut tieto oli kuitenkin suurelta osin tuttua, paitsi Caenezhin puolelta, jossa Calder ei itse ollut koskaan käynyt. Nuori punapää ei myöskään ollut unohtanut merirosvojaan, jolloin hän mietti, kuinka kauan itse jaksaisi kiusata toista pitämällä oman suunsa kiinni asiasta. Mutta sitten Laucian mainitsi sellaisen tietopommin, joka yllätti jopa Calderin. ”Minusta se aina näytti enemmän siltä, että sinä jahtasit Lawia eikä toisinpäin?” prinssi kysyi, ”Tai ainakin siinä yhdessä välissä hän tykkäsi vältellä sinua aika ahkerasti?” Kuitenkin Caine kyseli jo innosta ratkeamaisillaan varkaalta merirosvoista vielä hieman lisää, Calderin luodessa huvittuneen virneen varkaaseen, pudistaen päätään, kun punapää ei kiinnittänyt häneen mitään huomiota. 'Älä kerro', prinssi muodosti sanat äänettömästi huulillaan nopeasti. Tämä oli aivan liian hauskaa. Kunhan nyt vain Rauf pitäisi suunsa tukossa (jos se tiesi Allawin ammatista edes?) ja Farran ei huomaisi ja alkaisi kyselemään.

Vastaa tähän
Nimi: Ragdolltwist
Lähetetty: 30.07.2019
18:57
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
Farran Astor

Vinemarin prinssi vakuutteli kovin, ettei kukaan huomaisi Raufin paikalla oloa, tämä kun varmaankin käyttäisi aikansa napansa täyteen ahtamiseen. Varmasti mies saisi osakseen paheksuvia katseita viimeistään siinä vaiheessa kun tämä kumoaisi kurkkuunsa yhden tuopin liikaa. Farran odotti tulevaa illallista osakseen kauhulla, vaikka muuten tuleva illallinen vaikutti mukavalle tilaisuudelle.

Varaskin yhtyi mukaan keskusteluun, kertoen kuinka haluaisi tehdä tuttavuutta ammattikuntansa kanssa. Kyllä katurotat varmasti löytäisivät toisensa ja mukamas olisivat hyödyllisiä tietolähteitä. Farran vilkaisi tahmanäppiä epäluuloisesti, kuinka epärehellisimmät lurjukset muka saattoivat antaa hyvää tietoa? Calder alkoi maanitella ”lemmikkiään” tulemaan mukaan, edes huvikkeeksi. Rauf kieltäytyi tulemasta mukaan, tällä kun ei ollut rahaa edes kaljaan eikä rahvas tahtonut olla mukana rikkaiden kanssa missään. Ei sillä että tätä huolittaisi edes mukaan mekko-ostoksille, miehillä ei ollut sinne mitään asiaa kun naiset valitsivat mekkojaan! Etenkaan Raufin ja Calderin kaltaisilla miehillä, heidät oli parempi pitää kaukana huonoista ideoista ja houkutuksista.

Onneksi Caine sentään saapui pelastamaan tilanteen, Farran ei olisi välttämättä kestänyt enempää kaksikon mauttomuuksia. Tosin tilanne lähti vyörymään Farranin puolelta katsottuna epämiellyttävään suuntaan. Nuorukainen ei pitänyt yhtään siitä sävystä joka Cainella ja Calderilla oli puheissaan. Vinemarin prinssi kehtasi vielä lirkutella Cainelle! Calder oli tosiaankin oikea limanuljaska!

Keskustelu meni sentään vähän parempaan suuntaan kun tahmanäppi pääsi kertomaan Cainelle omasta taustastaan varkaana ja varkaiden killasta ja muusta rikollisuudesta. Uusi puheenaihe merirosvoineen sai hiljaisen päänsäryn tekemään tuloaan nuorukaisen takaraivossa. Väsyneesti Farran hieroi kulmakarvojensa väliä, hänestä alkoi tuntua siltä että etenevässä keskustelussa Cainea vietiin kuin pässiä narussa, eikä Farran pitänyt siitä laisinkaan. Farranille oli yhdentekevää, mikä varas oli kyseessä. Nämä jos eivät katuneet tekojaan, niin he olivat yhtä epäluotettavia ja ansainneet rangaistuksensa kaikki tyynni. Astoirweinin prinssi loi hyvin paheksuvan katseen Calderia kohden, tämän oli parempi olla kiusaamatta Cainea yhtään enempää!


Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 30.07.2019
20:00
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
LAUCIAN

Farran näytti, että tämä ei ollut kovin iloinen keskustelun ottamasta käänteestä. "Totta, maantierosvous on oma lukunsa myös, vaikka onkin aika lähellä merirosvousta. He eivät myöskään ole Killan suosiossa", Laucian myötäili Cainen kommenttia maantierosvoista. Sitten Calder kyseli Allawista. "Allawilla on taitoja, jotka tulisivat parempaan käyttöön Killassa. Valitettavasti hän pitää niistä barbaarisista tavoista enemmän, ilmeisesti. Eikä hän oikein poistu Alyan helmoista enää", Laucian vastasi tähän. Sitten Caine kyseli lisää merirosvoista, ja Calder viesti Laucianille, että hänen ei pitäisi kertoa. Mistä, merirosvoista? Miksi sillä oli Calderille väliä? Joku tämän oma leikki? "Juurihan sanoin, että tieto maksaa. Tässäkin on jo ilmaista herkkua useamman kultakolikon edestä. En minä nyt hyväntekijä ole. Nämä selitykset ovat sen takia, että sitten kun lähden kollegoiden luokse, minulla ei tarvitse olla perässä kaiken maailman vahtikoiria. Enhän tietenkään voi viedä oikeastaan ketään täältä mukanani", Laucian sivuutti Cainen kysymyksen, paljastaen samalla omat motiivinsa. Olisi helpompaa, jos hänen ei ensimmäiseksi tarvitsisi eksyttää ketään, ja sitten vältellä tätä samalla kun kiersi todennäköisiä paikkoja, saatikka sitten sitä riitaa, joka olisi vastassa, kun hän palaisi. Eivät nämä varmaan ymmärtäisi, kuinka vakavasti asioita otettiin Killassa, sen sijainnin paljastamisesta pääsi nopeasti parhaimpien salamurhaajien kohteeksi. Eikä se olisi paljon kauniimpaa seuralaisellekkaan, jos heidän henkilöllisyytensä paljastuisi. Aatelisilla ei ollut sinne mitään asiaa.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 30.07.2019
21:37
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DAKARAI

Keskustelut loppuivat ilmeisesti Dakarain ympärilleen vähitellen haaliman porukan keskuudessa, mutta sen sijaan Calderin, tämän porukoiden ja Farranin suunnalla alkoi hieman kiinnostavamman puoleinen keskustelu korttipelin tiimellyksessä. Dakarai siirtyi vaivihkaa lähemmäksi kyseistä korttikängiä, koska halusi kuulla enemmän, mistä he oikein puhuivat ja mitä pelasivat. Ei hän täysin perillä kuitenkaan ollut, kun oli lähinnä kuullut vaan muutaman sanan sieltä ja toisen täältä. Sen verran hän oli kuitenkin ymmärtänyt, että porukka oli kortinpeluun aikana aloittanut itse kunkin juomatottumuksista ja Calder ja Rauf olivat porukan juopot ja muut eivät kaiketi vaan myöntäneet olleensa humalassa tuntuvasti edes yhtä kertaa... Tai sitten eivät vaan olleet olleet. Ei, että Dakaraikaan moisia menisi myöntelemään, mutta kyllä hänenkin historiasta eräänlainen alkoholikokeilu jo löytyi. Eräänä tavallistakin tylsempänä päivänä, kun huolimaton palvelijatar oli jättänyt vahingossa viinikellarin oven raolleen. Dakarai oli ollut tuolloin noin viidentoista vuoden ikäinen, kun oli ilman lupaa mennyt hieman maistelemaan. Vanhemmat eivät tietenkään olleet tykänneet Dakarain päähänpistosta, mutta hänet oli vain löydetty viinikellarista liian myöhään, koska prinssi oli kerennyt jo kiskomaan itsensä humalaan asti tajuamattakaan itse asiaa lainkaan. Sinä iltana Dakarailla olikin mennyt vähän turhan lujaa, minkä jälkeen linnan henkilökuntaa oltiinkin kehotettu katsomaan ainakin kaksi kertaa viinikellarin ovi, ettei asiattomat pääsisi sisään. Kyseistä temppua muistellessaan Dakarai naurahti hieman itsekseen, mutta veti naamansa aika pikaisesti peruslukemille, kun tajusi miten typerältä se varmasti näytti, kun hän vain hihitteli itsekseen.

Muisteluiden aikana tilanne oli korttikängin suhteen päässyt eteenpäin, mutta Dakarai oli nyt aivan pimennossa, että mistä kummasta he puhuivat. Calder ja Rauf piikittelivät toisiaan kuitenkin kilpaa ja Farran yritti jotain väliin vaan lisäillä. Mutta seuraavassa hetkessä Dakarain huomio kääntyikin jo aivan toisaalle. Nimittäin siihen shoppailumahdollisuuteen, josta olikin heti oman mielipiteensä sanonut ja tämän jälkeen Caine ilmoitti, että kaikki vain mukaan. Lopulta kaikki muut olivat ilmeisesti tulossa, mutta Rauf halusi jäädä ja pian Caine olikin jo korvannut Raufin paikan, kun oli mennyt puuttumaan korttikängin keskusteluun hieman enemmänkin. Caine päätyi ilmeisesti myös antamaan ilmaisia vinkkejä kortinpeluuseen Calderille, jolla taisi olla hieman taidonpuutteita korttipelin suhteen. Dakarai oli itse kyllä myöskin kova pelaamaan korttipelejä, mutta myös muitakin pelejä... kuten mm. shakkia. Pakkohan sitä oli vapaa-ajaksi jotain tekemistä löytää, koska vanhemmat olivat niin tiukkoja, etteivät halunneet Dakarain poistuvan linnasta ollenkaan. Kai siihen jokin syykin oli, mutta Dakaraista se ei ollut mikään ratkaisu, mutta onneksi siihenkin oli tullut muutos. Tai no... onneksi ja onneksi... Se muutos kun oli tässä tapauksessa sota ja isän kirous, ettei se niin onnekas muutos tokikaan ollut, mutta muutos kuin muutos ja oli se väärin tai ei, niin Dakarai oli hyvin tyytyväinen, että oli päässyt linnan ulkopuolelle.

Korttikängin aihe kuitenkin muuttui taas, kun Caine halusi saada tietää lisää Laucianin varkauksista tai tarkemmasta toimenkuvasta ja merirosvojakin sivuttiin, mistä Dakarailla kävi mielessä, että myös Dehrahin eteläisissä kolkissa ja merellä oli tavattu merirosvoja välillä. Tai sellaista hän oli kuullut ainakin... ja lukenutkin. Sääli, että nekin oli jäänyt näkemättä, koska vanhempien natsisäännöt kielsivät kaiken kivan. Ei, että Dakarai nyt itse olisikaan mikään merirosvofriikki siinä määrin, missä Caine näytti olevan, mutta ei Dakarai kuitenkaan kiistänyt itseltään ajatusta, että olisi varmasti mielenkiintoista nähdä merirosvo ihan oikeasti. Myös Laucianin ammatti varkaana kuulosti kiehtovammalta kuin Dakarain oma elämä, jota hän lähinnä eli lukemistaan kirjoista. Hän oli jäänyt aikoinaan kaikesta kivasta ja mielenkiintoisesta paitsi eikä hänellä ollut yhtäkään ystävää, että kyllä tämä sotaretki piti elää täysillä ja yrittää oppia uusia asioita, koska ken tietää... jos hän selvisäisi matkasta hengissä, saattaisi kotona taas sama peli jatkua. Dakarai mietti jo, että olisi varmaan parempi jättää kuningas kirouksensa orjaksi lopun elämäksi, niin ei tarvisi enää elää vanhempien natsisääntöjen mukaan. No ehkä ei kuitenkaan... vaikka vähän tekikin mieli.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 31.07.2019
02:10
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Calder puuttui merirosvokeskusteluun jollain Lawilla, joka Laucianin mukaan olikin Allawi ja joka oli joku joka tuhlasi taitojaan kun ei liittynyt Laucianin kiltaan. Mutta Caine oli kyllä hiukan pudonnut kärryiltä, vinemarilaiset sotkivat nimien kanssa enemmän kuin hän, joten oli vaikea tietää mistä he edes puhuivat. Mutta Caine oli nyt aivan varma, että kumpikin tiesivät merirosvoista enemmän kuin halusivat myöntää. Kun Caine yritti onneaan Laucianin suunnalla, tämä ilmoitti vain että tieto maksaa. Caine huokaisi pettyneesti. ”Melkoinen kilta kun normaalista keskustelusta vaaditaan maksua.” Hän totesi, mutta jos tämä oli pelin henki, niin selvä. ”Mielestäni olen jo maksanut, vai oletteko unohtaneet jo, että tämä meidän prinssi Kullannuppumme on yhä täällä viihdyttämässä meitä siksi, että minä pelastin hänen henkensä? En tiedä, mikä tässä aiheessa on niin salaista, ettei siitä voi puhua, mutta ei sitten. Pitäkää salaisuutenne. Seuraavalla kerralla muistan itse sen, että jos joku teistä kaipaa apua, niin minun täytyy pyytää teitä maksamaan ensin.” Caine sanoi hymyillen ja nousi ylös vilkaisten Calderia. ”Onnea korttipeliin, annan teidän jatkaa rauhassa, kerta olen selvästi vain häiriöksi.” Hän ilmoitti sitten ja oli valmis poistumaan, jos tylsimykset vielä vain kinusivat rahaa siitä, että heidän kanssaan keskusteltiin. Tuolla menolla ystävät jäivät kyllä vähäisemmiksi kuin Dorianilla.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 31.07.2019
02:42
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CALDER

”Hmm... Vai niin siinä kävikin”, Calder totesi, kun Laucian selitti mitä tämän ja Allawin välillä oli tapahtunut. Noh, kyseinen entinen merirosvo oli muutenkin varsin omalaatuinen tapaus ja meni oman päänsä mukaan, jopa pahemmin kuin Calder itse. Laucian ei myöskään alkanut kertomaan enempää merirosvoista, jolloin Calder saisi pitää huvinsa vielä. Mutta sitten punapää sanoi jotain, joka oikeasti sai Calderin hämilleen. ”Pelastit henkeni? Milloin? Ja missä?” hän kysyi, ollen nyt jo näkyvästi ymmällään. Ei hän vain tiennyt. Ei hänellä ollut ongelmaa juuri ollut matkan aikana? Toki ensimmäisen muurin jälkeen hän oli ollut hieman heikossa hapessa, mutta muistikuvat siitä olivat melko epäselviä. Oliko silloin tapahtunut jotain? Ei, kun nyt hän muistikin! ”Tuota, kiitos siitä viitasta, mutta ei yksi viitta kyllä varmaankaan niin paljoa vaikuttanut”, prinssi naurahti, hieman kiusaantuneempana. Hän ei pitänyt kirveen liikakäytön sivuoireista, mutta kaipa se sitten jotain merkitsi, vaikka toinen nyt hieman veti tilannetta turhan äärimmäisyyksiin. Kuitenkin Caine päätti jättää peliporukan, toivottaen vielä onnea peliin, joka saattoi tosin olla tämän erän osalta jo hävitty. Mutta pelit olivat vasta alkamassa, eikä Calder ollut luovuttajatyyppiä. ”Harmi, onnettarelle olisi ollut käyttöä”, prinssi vastasi virnistäen, ja keskittyi takaisin peliin.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 31.07.2019
02:56
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
VARG

Kun Caine oli mennyt riemuitsemaan mielikuvitussiskonsa paluuta, Varg oli kääntynyt häntä saattaneiden vartijoiden puoleen, yrittäen kommunikoida näiden kanssa jatkosta. Se ei ollut mitenkään erityisen helppoa, mutta lopulta jonkilaiseen lopputulokseen tilanteessa oltiin ilmeisesti päädytty. Mies saisi jäädä kaupunkiin, ja kaupunginjohtajan kanssa keskusteltaisiin mahdollisesti myöhemmin siitä, muuttaisiko Varg myöskin tämän vieraaksi. Kun asia oli saatu selvitettyä, mies kääntyi seuraamaan, mitä muuta oli sillä välin tapahtunut. Häneltä oli jo melkein mennyt ostoskierrosilmoitus ohi, ja senkin hän oli huomannut vain prinssin äänekkään ilmoituksen ansiosta. Nyt poika oli kuitenkin siirtynyt Farranin, ja sen aikaisemmin ongelmia aiheuttaneen tummaihoisen miehen seuraan. Ja nämä puhuivat jotain varkaista ja merirosvoista? Noh, ei ollut mitenkään uutta Vargille, että prinssin mielenkiinnonkohteet olivat varsin odottamattomia, mutta kai ne juuri siksi kiinnostivatkin noin nuorta niin paljon. Mutta mitä nämä sitten osasivat kertoa muka? Olivatko he itse varkaita? Mikä oli riivannut Astoirwenin prinssin sitten, että tämä vietti aikaansa varkaiden seurassa? Tuskin tämä nyt Cainea tyhmempi oli, ettei olisi tajunnut asiaa, mikäli näin oli. Toisaalta oli vaikeaa uskoa, että kaupunginjohtajan luona asuisi varkaita, mutta se ei nyt ollut Vargin ongelma. Kun keskustelu alkoi ilmeisesti olla loppumaan päin, Varg asteli lähemmäksi itsekin. ”Purr grrr hurrhurr. Murrh grrr purrmurr. Murr rurrur grauh grr. Murr mur purr huurrr.” (Caine, puhuin hieman vartijoiden kanssa, ja sovimme, että kaupunginjohtajan kanssa otetaan puheeksi, mahdollisesti huomenna, tulenko muuttamaan teidän muiden seuraan tänne. Ajattelin kuitenkin, että sinun olisi hyvä tietää, missä majoitun itse täällä ollessani. Paikan nimi on Janoinen Karhu, joka sijaitsee hieman ydinkeskustan ulkopuolella, portin suunnassa. Voit tulla sinne, jos täällä tapahtuu jotain.) Varg selitti. Hän oli kuullut, että perillisillä olisi illallinen kaupunginjohtajan kanssa vielä tänään, eikä hän halunnut tuppautua aiheuttamaan sinne ylimääräistä vaivaa liittymällä kutsumattomana seuraan, vaikka hieman miestä hermostutti jättää prinssi tämän porukan mukaan. Noh, kyse oli kuitenkin vain yhdestä yöstä, ja oli paikalla Dorian-herra. Kyllä yö ehkä sujuisi ongelmitta. ”Murrh muriraah ruuh grauh. Graruuh ruuh grrr.” (Jos sinulla ei ole mitään, niin palaan takaisin majataloon. Varmasti teidänkin illallinen alkaa ihan hetkenä minä hyvänsä.)

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 31.07.2019
06:21
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Calder meni silmin nähden hämilleen, kun Caine protestoi pelastaneensa jo tämän hengen. Olisi siis ollut vähintään kohtuullista kertoa hänelle merirosvoista, jos ylipäänsä tiesi aiheesta mitään. Mutta kiittämättömyys oli maailman palkka. Sitten Calder kehtasi kysyä, että milloin ja missä Caine hänet muka oli pelastanut. Ja kiitti sitten viitan lainasta, vaikkei se muka hänen henkeään pelastanut. ”Eli olit niin heikossa hapessa, ettet edes muista sitä? Kuvittelitko tosissasi, että sen muuritaistelun jälkeen saamasi haavat vain katosivat itsestään nukkuessasi? Ja kyllä, ne olivat aika pahoja, ehkeivät olisi kuolemaan heti johtaneet, mutta kun tilasi oli muutenkin niin heikko, niin se, että paransin haavasi, todennäköisesti pelasti henkesi. Mutta ei teidän tarvitse sen vertaa osoittaa siitä kiitollisuutta, että kertoisitte edes jos asiasta jotain tiedätte. Ymmärrän, jos se on oikeasti salaista tietoa tai arka aihe, mutta en omasta mielestäni pyytänyt paljoa.” Caine vastasi hiukan loukkaantuneesti. Toki Calder oli heikossa kunnossa, että ei ihme, jos hän ei muistanut. Mutta kun hän ei edes ollut kysynyt, miten oli siitä selvinnyt ja tämän kaverit eivät olleet kertoneet. Ja Laucian tiesi varsin hyvin, mitä Caine oli Calderin hyväksi tehnyt. Ei Laucianin toki Calderin kiitoksenvelkaa tarvinnut maksaa, mutta ei Caine vain ymmärtänyt, mikä merirosvoissa oli sellaista, ettei niistä voitu puhua. Ei hän pyytänyt kaikkea tietoa tai nimiä. Häntä vain kiinnosti aihe ja olisi halunnut tietää siitä joltain, jolla ehkä oli enemmän kokemusta aiheesta.

Caine huomasi seuraavaksi, kun Varg lähestyi heitä. Hän tuli murisemaan, että oli puhunut vartijoiden kanssa. Caine vilkaisi vartijoita ja sitten taas Vargia. ”Miten?” Hän ihmetteli ihan normaalilla puhetavalla, koska ei hoksannut murista. Mutta Varg siis mahdollisesti muuttaisi tänne huomenna, mutta siihen asti hän asuisi majatalossa, jonka nimi oli Janoinen Karhu. Miten Varg olikin löytänyt itselleen niin sopivan majapaikan? Ja Varg aikoi nyt tehdä paluuta majatalolleen. Caine tarttui hädissään miestä hihasta (?). ”Etkö muka voi jäädä illalliselle myös? Kuulut ryhmään niin kuin muutkin!” Caine vastusti ja hänestä Varg voisi muuttaa tänne jo samana iltana. Miksi hän nyt yksin majatalossa olisi, kun kaikki muut olivat täällä? Kaupunginjohtajahan tiesi, että Varg kuului porukkaan.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 31.07.2019
15:01
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CALDER

Hieman hämillään Calder kuunteli, mitä Caine hänelle kertoi. Totuus oli, että hän oli haavoittunut ilmeisesti ihan kunnollakin, vaikkakaan ei kuolettavasti, mutta kuntonsa vuoksi tilanne olisi voinut päätyä kohtalokkaaksi. Ei Calder nyt ollut uskonut, että oli muurin ohituksesta vahingoittumattomana selvinnyt, mutta ei hänellä ollut tarkkoja muistikuvia siitäkään, kuinka huonossa kunnossa hän oli ollut. Taistelun keskellä ei ollut aikaa sitä miettiä, ja hypotermia oli sumentanut muistia tapahtumasta melko taidokkaasti. Hieman kysyvästi prinssi lopulta vilkaisi Laucianiin ja Raufiin, odottaen näiden joko vahvistavan tai kumoavan juuri kerrotun. ”Ööh... Sori? Kiitos?” prinssi vastasi lopulta hämillään. Vaikka olisihan se tietysti ollut mukavaa, että joku olisi kertonut tapahtuneesta, niin samoin kuten kuka tahansa muukin, myös Caine itse olisi voinut muistuttaa. Tämän lähtiessä Calder kääntyi taas muiden puoleen. ”Olinko minä oikeasti niin paskassa jamassa?” hän kysyi, mutta muisti samalla myös Farranin läsnäolon, joka näytti muuttuneen jossain vaiheessa äärimmäisen huonotuuliseksi. Oliko toisella niin huonot kortit, vai mistä tämä nyt oli yllättäen kiukustunut? Mutta Calder ei halunnut kuulla heikoista hetkistään tämän läsnäollessa, joten kiirehti sitten nopeasti jatkamaan, ennen kuin kukaan ehtisi vastaamaan hänen ensimmäiseen kysymykseensä. ”Tai ei, ei tarvitse kertoa.”

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 31.07.2019
15:14
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
VARG

Varg naurahti lämpimästi Cainen ihmetellessä, kuinka hän oli kommunikoinut vartijoiden kanssa. Se oli oikeastaan helppoa, kun toiset hoksaisivat vain siirtyä kyllä-ei-kysymyksiin. Eri asia toki oli, kuinka nopeasti toiset hoksaisivat, että se oli lähimpänä toimivaa keskustelutapaa Vargin kanssa, ellei sitten ollut kynää ja paperia saatavilla. Jonkun verran viittomistakin tilanne oli tarvinnut, mutta asia oli saatu selville. ”Grr purrhurr murrhurr. Hurr rauhruur grrr. Murr hurr purrpurr. Grauh hurr hurr. Purruuh murr murrh. Grauh grr hurhur. Murmur.” (Luulen, että kaupunginjohtaja haluaa miettiä asiaa ensin itse rauhassa, tämä päivä oli kuitenkin hänellekin varsin kiireinen, ja minäkin olen ollut omalta osaltani aiheuttamassa kaaosta. On vain kohtuullista, että hän saa edes levähtää, ennen kuin joutuu uudestaan todistamaan samanlaista päivää, jolloin hänen on pidettävä huolta ulkomaalaisista. Lisäksi Gimli on edelleen majatalon tallissa, ja majatalossa on myös kaikki muutkin matkatavarani. Helpompaa heidätkin on siirtää päivällä, mikäli minä liityn seuraanne täällä. Mutta lupaan tulla teitä vastaan aamupäivällä, niin voimme lähteä sinne kauppareissulle kaikki yhdessä. Selvisithän sinä tännekin, kuten itse sanoit, joten etköhän selviä vielä yhdestä yöstä. Olepas nyt reipas poika.) Varg selitti huvittuneena, ja taputti Cainea olalle. Mutta omalla tavallaan mies oli otettu, kuinka varlmis Caine oli nyt ottamaan hänet osaksi ryhmää, vaikka jälleennäkeminen olikin ollut astetta hankalampi.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  47  48  49  50  51  52  53  54  55  56  57  58  59  60  61  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!

©2019 GILDOMERA - Fantasiaroolipeli - suntuubi.com