Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
/ Etusivu / Roolipelifoorumi / GILDOMERA - Roolipeli 2

<< Ensimmäinen < Edellinen  56  57  58  59  60  61  62  63  64  65  66  67  68  69  70  Seuraava > Viimeinen >>

Nimi: neno
Lähetetty: 03.09.2019
20:12
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
SKYLER

Sisaruskeskustelu näytti nyt sitten jatkuvan. Myös Marcellalla oli pikkusisko, mutta hän ei osannut kuvitella, millaista oli olla osana suurempaa sisarusparvea. ”Kieltämättä kotona ei hiljaista hetkeä ole koskaan”, Skyler myönsi naurahtaen, ”Varsinkin osa nuoremmista on melkoisia riiviöitä suurimman osan ajasta. Heidän kujeistaan riittää touhua kaikkien pään menoksi aina.” Marcella kauhistuisi varmasti, jos Skyler alkoisi kertoa nuorempien veljien kujeista, mitä nämä olivat tehneet. Varsinkin, jos hän mainitisisi, kuinka nämä olivat pesseet vaatteita mustikkasopassa tai leikanneet palvelusväen hameet ja housut kymmenen senttiä lyhyemmiksi. Toisinaan prinsessa itsekin mietti, miten hänen veljensä ehtivät kaiken sen tuhon tehdä, ollen aikaisin aamusta jo virkeitä, ja silti heidän energiansa ei loppunut illallakaan. ”Olen varma, että yhden siskon kanssa eläminen on paljon rauhallisempaa ainakin, ja teillä on varmasti paljon asioita, joita teette yhdessä. Oma aikani meni jo nuorena suurelta osin veljieni seurassa, joten suuri osa siskojen yhteisistä kokemuksista on jäänyt minulta kokematta. Olin... liian kiireinen kilpailemaan veljieni kanssa ratsastuksessa ja taistelutaidoissa”, Skyler myönsi, mikä nykyisin hieman ehkä harmitti. Olihan hänellä ja Inocencialla kuitenkin kuusi vuotta ikäeroa, ja Kanin hän oli melko äskettäin vasta päässyt tapaamaan, vaikka tällä hetkellä uskoi mielessään, että he olivat aina olleet yhdessä.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 03.09.2019
22:54
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
LAUCIAN

Keskustelu Chathan kanssa senkun takelteli menemään. Ehkä ei olisi kannattanut avata suutaan alunperinkään, mutta kai tässä nyt piti jotain yrittää. Chatha kysyikin sitten, mitä Laucian haluaisi osata, jos heräisi huomenna uuden taidon kanssa. "En ole kyllä ajatellut asiaa lainkaan... Tällä hetkellä en ainakaan keksi mitään normaalia taitoa, jota tarvitsisin. Tai no, tällä hetkellä ehkä kunnon ratsastustaito olisi hyödyllinen", Laucian vastasi mietittyään asiaa. "Entäs sinulla, onko joku taito, jonka haluaisit oppia ykskaks?"

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.09.2019
23:08
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CHATHA

Chatha yllättyi, että Laucian edes vastasi hänen typerään kysymykseensä. Yllättäen hän ei ollut asiaa juuri ajatellut, eikä tähän hätään keksinyt mitään normaalia taitoa, jota tarvitsi. No mitäpä muuta herra täydellinen mestarivarkaalta olisikaan voinut odottaa? No myönsi hän sitten, että ratsastustaito olisi ihan kiva. ”Etköhän tällä matkalla senkin opi, harjoitusta ainakin tulet varmaan saamaan… paljon.” Chatha arveli, koska kyllä Laucianinkin luulisi jo osaavan, kun olisi ratsastanut koko Gildomeran läpi joka kuningaskunnassa. Sitten Laucian kysyi, oliko Chathalla jotain taitoa, minkä haluaisi noin vaan oppia. Hän mietti hetken. ”Lentäminen voisi olla kivaa.” Hän sitten sanoi lopulta, kun ei nyt muutakaan keksinyt. ”Veikkaan, että sinun ratsastustaitosi on vähän todennäköisemmin saavutettavissa.” Hän lisäsi vielä, ihan vaan, että Laucian tajuaisi, että kyseessä oli vitsi. Ehkä Chathan kannatti lopettaa hauskan leikkiminen, ei hän oikein hallinnut tätä.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 03.09.2019
23:28
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DAKARAI

Dakarai oli unohtunut taas haaveilemaan jotain omiaan, varmaan huomisen päivän shoppailukierrosta tai muuta yhtä kehittävää. Hän ei kuitenkaan huomannut ajankulkua, mutta keskittyi taas seuraamaan enemmän sitä, missä kukin oikein meni. Mitään hirveän kiinnostavaa keskustelua Dakarai ei kyllä pöydästä bongannut. No Skyler ja Marcella puhuivat kyllä muodista, mutta keskustelu oli vaihtunut kuolleisiin eläimiin pukeutumiseen ja niiden koristeluun, joten se ei kyllä Dakaraita kiinnostanut. Ei ilmeisesti Marcellakaan ja pian he jo juttelivat Skylerin sisaruksista, joita oli selvästi liikaa. Ja sitten piti vielä saada yksi sisko lisää vai? Dakarai ei ihan ymmärtänyt moista, kun Skylerilla sisaruksia oli jo valmiiksi joka sormelle ja melkeen joka varpaallekin tarjolla. Seuraava keskustelu, jonka Dakarai bongasi, oli Chathan ja Laucianin välinen todella vaivaantuneen kuuloinen ja melko väkisin väännetty keskustelu muurilauluista ja muureista. Muurit olivat hieno juttu toki ja jokaisella oma tehtävänsä, mutta eivät ne ihan noin hieno juttu ollut, että niistä lauluja ihan olisi tehty... Niin siis, ellei laskettu kuitenkin yhtä ainokaista sellaista, joka kantoi nimeä Muuri-hymni. Dakarai ei ollut varma, mistä se alkujaan oli tullut ja kuka sen oli keksinyt, mutta varmasti joku kännissä tylsyyttään. Ei se kuitenkaan mikään virallinen juttu ollut... Lähinnä kieliposkessa keksitty tylsää iltaa piristämään. Kai se oli samalla jonkunlainen vitsi, koska... no olihan Dehrah aika hyvin ahdettu täyteen muureja. Mutta normaaleissa olosuhteissa Dehrahissa ei laulettu. Laulu kuului lähinnä vaan kapakoihin ja tavernoihin, joissa ne syntyivät, pysyivät ja jopa kuolivat.

Mutta se muureista, koska seuraavaksi huoneeseen pyyhälsi taas pari tarjoilijaa, jotka tulivat hakemaan tyhjiä ja hieman vähemmän tyhjiä lautasia pois. Ei Dakarai ainakaan ihan kaikkea ollut jaksanut. Perunaa oli ollut lautasella niin paljon ja pihvikin oli itsessään ollut sen verran isohko Dakarain makuun, että jo pelkkä pihvi oli riittänyt viemään lopun nälän. Kuppeja täytettiin kuitenkin siinä samalla ja seuraavaksi myös leipä haettiin pois. Pian sen jälkeen huoneeseen saapui vielä yksi tarjoilija lisää, joka kertoi seuraavan ruuan eli jälkiruuan ja se oli raparperi-pannacottaa. Sen jälkeen jälkiruokaa alettiin tarjoilemaan itse kunkin eteen Dakarain lähinnä tyytyessä tällä kertaa vain veteen, koska hän ei syönyt mitään makeaa, koska se lihotti ja Dakarai oli tarkka siitä, mitä suuhunsa laittoi ja jälkiruuat olivat ei-ei. Tosin seuraavaksi Dakarai käänsi taas huomionsa Chathan ja Laucianin keskusteluun Chathan ilmoittaessa, että haluaisi oppia lentämään. Johtaja katsoi siinä kohdassa hölmistyneenä Chathaa ja Dakaraikaan ei ehkä ollut moista odottanut. Vitsihän se toki oli... toivottavasti ainakin. Mutta ei Dakarai vaan ollut koskaan nähnyt Chathassa vastaavaa puolta. Hän oli niin kovin vakava aina... Tai no... tälle reissullehan Dakarai oli lähinnä Chathan saanut, että ei se mikään ihmekään ollut, jos ei vielä tuntenut toista kunnolla. Dakarai kuitenkin ihmetteli miksi hänen oli pitänyt ottaa Chatha mukaansa, koska olihan hänellä nyt henkivartija ollut ennenkin Chathaa. No ehkä sillä toisella oli ollut jotain muuta tekemistä? Vähän niin kuin hänen soiton opettajalla... Ehkä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 04.09.2019
00:18
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Caine oli nyt päättänyt olla ihan hissukseen, hän ei halunnut suututtaa johtajaa yhtään enempää. Marcella ja Skyler olivat ainoat, joilla juttu luisti. No pöydän toisessa päässä Chatha ja Laucian kovin taisivat yrittää, mutta Caine keskittyi kuuntelemaan Skyleria, niin saisi hyödyllistä tietoa tämän perhe-elämästä, niin osaisi esittää uskottavammin rooliaan. Pääruoka ei onneksi satuttanut, mutta mausteita oli Cainen makuun vähän turhan paljon. Hän yritti kaapia kastikkeen pois, että lihan sai syötyä ja ihan hyvällä ruokahalulla hän lopulta söi melkein koko lautasen tyhjäksi, jos sitä maustekastiketta, jossa oli ainakin pippuria ja… pippuria… kenties pippuria? Sitten tarjoilijat palasivat ja korjasivat taas astiat pois ja toivat seuraavan aterian. Cainen lempiruokaa, eli jälkiruokaa! Se oli outoa, mutta hän uskalsi toivoa, että se oli silti hyvää, koska jälkiruoka oli makeaa. Siihen ei voitu laittaa chiliä tai pippuria. Ja hyvää se olikin! ”Tämä on tosi hyvää! Mitä se on?” Caine kysyi Dakarailta, jolle ei näyttänyt maistuvan. Caine oli jo omansa syönyt ja kaapinut lautasen (millä ikinä tarjoiltiinkaan) niin puhtaaksi kuin vain sai. Hän ei kehdannut nuolla astiaa puhtaaksi kuitenkaan. ”Etkö syö tuota…” Caine kysyi osoittaen Darakain jälkiruokaa katsoen tätä silmät toiveikkaana loistaen.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 04.09.2019
00:38
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DAKARAI

Dakarai käänsi vesilasistaan katseensa piakoin Caineen, joka tokaisi jälkiruuan olevan hyvää, minkä jälkeen kyseli, mitä se oikein oli. Juurihan jälkiruuat tuonut tarjoilija oli kertonut sen olevan pannacottaa. Mitä Caine ei siinä ollut ymmärtänyt? Ei kun aivan... Eihän Caenezhissa tainnut olla pannacottaa tarjolla. Mitenhän hän nyt pannacotan selittäisi? "Mihinhän sitä voisi verrata...? Hmmm... no se voisi ehkä olla vähän niin kuin vanukasta, joka on vähän niin kuin hyytelöä... Tai ei... Ei ehkä ihan sittenkään. Mutta kyseessä on hyydytetty jälkiruoka... aika makea sellainen ja sen sekaan voi laittaa marjoja tai vaniljaa... No periaatteessa mitä vaan, mikä mieltyy enemmänkin makeisiin jälkiruokiin. Tämän pannacotan tapauksessa sekaan on laitettu raparperiä. Aukesiko yhtään?" Dakarai kyseli lopuksi, koska ei ollut ihan varma, mitä Caine tarkoitti kysymyksellään siitä, mitä pannacotta oli. Vai kysyikö tämä vain nimeä, jonka tarjoilija oli hetki sitten sanonut? No jos näin oli, niin ehkä Caine oli nukkunut sen yli tai kävi hitaalla? Mutta ei Dakarai itsekään kovinkaan tarkasti tiennyt, miten ja mistä kaikista aineksista pannacotta koostui. Ei hän ollut kokki eikä leipuri... vaan prinssi. Ei hänen tarvinnut tietää, miten ruoka tehtiin. Hänen piti vain osata syödä se.

Dakarain pannacotta-selityksen aikana Caine oli kuitenkin jo vetänyt oman jälkiruokansa ja aika nopeasti olikin vetänyt. No ei sitä nyt ihan hirveää määrää toki ollutkaan, koska jälkiruuat olivat yleensä aika pieniä, koska ei makeaa mahantäydeltä. No Dakaraille tämäkin oli paljon ja hän oli muutenkin jo aika täyteen ahdettu, joten enempää ei mahtunut muutenkaan. Caine tosin kyseli Dakarailta seuraavaksi, että eikö hän aikonut syödä omaansa osoittaen Dakarain annosta. "En... Ei oikein tee mieli... Olen jo täynnä... Saat sen jos haluat, ole hyvä", Dakarai vastasi ja työnsi oman jälkiruokansa Cainen eteen. Punapää olikin kyllä Dakarain mielestä näyttänyt siltä, että olisi toivonut saavansa sen. Hyvä toki, ettei roskiin tarvinnut heittää, jos Cainelle maistuisi.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 04.09.2019
00:41
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
MARCELLA

Skyler myönsi, että niin monen sisaruksen kanssa ei hiljaisia hetkiä juuri ollut. No kai Urumiyassa nyt sentään lapsille käytöstavat opetettiin? No ilmeisesti ei, kun Skyler kuvaili nuorimpia sisaruksiaan riiviöiksi. ”Se mahtaa olla raskasta…” Marcella vastasi, vaikka hän ei edelleenkään käsittänyt, miksei joku laittanut asialle pistettä ja kouluttanut kuninkaallisista kunnon kansalaisia vaan antoivat heidän riehua miten sattuu. No ei toki ollut hänen tehtävänsä arvostella, mutta… Okei, hän ei tähän puuttuisi. Riitti, että hän sivistäisi Skylerin. Skyler arveli seuraavaksi, että yhden siskon kanssa elo oli varmasti rauhallisempaa. Ja että Marcella ehti viettää aikaa siskonsa kanssa, koska Skyler ei itse ilmeisesti ehtinyt, koska hänen piti kilpailla veljiensä kanssa ratsastuksessa ja taistelutaidoissa. ”Niin no minun aikani ei oikeastaan tuollaisten askareiden parissa muutenkaan kulunut. Viimevuosina olen vain muuten ollut liian kiireinen, ettei aikaa siskolle juuri ole jäänyt.” Marcella myönsi, mutta hän nyt opiskeli tulevaa kuningattaren asemaa varten, eikä kisaillut. Tosin mitä sekään koulutus oli hyödyttänyt, kun se ei valmentanut tähän tilanteeseen? Hän osasi ratsastaa sen verran, kuin oli tarve, mutta yleensä hän matkusti vaunuilla, ei ratsain. Ja gerosilaisten naisten ratsastustapa ei sopinut kiireessä taistelukentällä laukkaamiseen. Terise oli paljon parempi ratsastaja, hän oli saanut vapaammin tehdä asioita omalla tavallaan. Koska ei ollut kruununprinsessa, eikä isä ikinä raaskinut kieltää häneltä mitään.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 04.09.2019
00:47
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
LAUCIAN

"Niin, harjoitusta on tullut jo niin paljon, että se tulee melkein korvista ulos", Laucian mutisi puoliksi itsekseen Chathan huomauttaessa, että harjoitustahan olisi tulossa yllin kyllin. Laucian kohotti kysyvästi kulmakarvaansa, kun Chatha vastasi toivovansa osaavansa lentää, ja virnisti sitten puolittain, kun Chatha sanoi Laucianin ratsastustaidon olevan paremmin saavutettavissa. Lopulta siirryttiin jälkiruokaan, ja Laucian katseli hänen eteensä tuotua annosta kummissaan. Mikä ihmeen pannacotta? Ei hän mitään tuollaista koskaan ennen ollut syönyt. No ruokaa kuin ruokaa, Laucian ajatteli, ja maistoi kummajaista. Laucianin ensireaktio oli haluta sylkeä ruoka pois. Mikä oli harvinaista, sillä köyhänä kasvanut Laucian oli oppinut nielemään myös pahan makuisia ruokia. Ei sillä, että tämäkään olisi ollut suoranaisesti pahaa, mutta se maistui niin kauhean makealta. Onneksi ruoka oli pehmeää, joten Laucian sai sen jotenkin nieltyä, ennen kuin työnsi lopun annoksestaan kauemmaksi, juoden loppuun pikarissaan olevan viinin puhdistaakseen suunsa tuosta oudosta, uudesta mausta. Kaikkea kummaa siniveriset suuhunsa pistivät, ei köyhien ruuat lähellekään noin makeita olleet, joskus satunnaisesti sai hedelmän tai vähän marjoja joilla herkutella.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 04.09.2019
01:05
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
RAUF

Rauf oli tähän asti ainakin syönyt kaiken, mitä tarjoilijat olivat vaan hänen nenänsä eteen keksineet tuomaan, mutta kyllä pippuripihvi oli ollut parhain ruoka Raufin mielestä. Ainakin nyt tähän asti, koska jälkiruokaa hän ei ollut vielä kerennyt maistamaan. Oikeastaan sellaisia hän näki muutenkin todella harvoin... tai oikestaan ei tätä ennen kertaakaan ja sana pannacotta ei kertonut Raufille yhtään mitään. Oudosti se kuitenkin hytisi lautasella, kun Rauf tökki sitä ensin hämmentyneenä siitä, että ruokakin kykeni moiseen taidonnäytökseen. Tökittyään kummajaista tarpeeksi kauan, Rauf uskaltautui maistamaan sitä. Ensireaktio oli se, että se oli todella makeaa, mutta ei oikeastaan yhtään paha. Seuraava annos meni jo nopeammin ja kyllä hänen täytyi myöntää, että se oli ihan hyvää ja samalla ensimmäinen jälkiruoka, jonka hän oli edes syönyt. Melko nopeasti se katosi Raufin suuhun ja sitä kautta vatsaan. Laucian puolestaan nyrppyili jälkiruokansa kanssa Raufin vieressä ja työnsi lautasensa kauemmaksi. "Jos et syö sitä, niin saanko mä sen?" Rauf kysyi Laucianilta, koska kyllä häneen mahtui. Yleensäkin hän söi ruuan kuin ruuan. Ei ollut varaa nyrppyillä ja nyt oli hyvääkin ruokaa tarjolla.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 04.09.2019
01:11
Muokattu: 04.09.2019
01:20
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Dakarai selitti sitten juurta jaksaen mitä jälkiruoka oli, mutta lopulta tuli siihen tulokseen, ettei itsekään oikein tiennyt mitä se oli ja nimikin oli taas astetta haastavampi. ”Pannukotta… selvä… No ei sillä väliä mitä se on, pääasia, että se on hyvää. Toisin kuin chili.” Caine vastasi ja mietti, osaisikohan kokki Caenessa valmistaa moista? No tuskin. Dakarain ei kuitenkaan tehnyt mieli jälkiruokaa, koska oli jo täynnä. Ja Caine iloksi tarjosi jälkiruokansa hänelle itse! ”Kiitos!” Caine innostui ja otti Dakarainkin annoksen ja alkoi tyytyväisenä syömään. Sitten hän vilkaisi Calderin suuntaan. ”Jos olet vielä ruokalakossa, voin ottaa myös sinun jälkiruokasi!” Hän lupautui sitten, koska tiedä vaikka hän ei saisi pannukottaa enää ikinä, joten nyt oli syötävä, kun oli tilaisuus! Sitten hän kuuli vastakkaiselta suunnalta äänen, kuin joku olisi työntänyt jälkiruokalautasta syrjään. Ennen kuin hän edes huomasi tekevänsä niin, hän oli jo kääntynyt tarkistamaan, oliko joku taas luopumassa pannukotastaan. ”Voin ottaa senkin, jos et huoli!” Hän innostui, kun Laucian oli juuri ja juuri maistanut vain annostaan ja hylännyt sen sitten. Ei häntä haitannut, jos siitä oli joku jo hiukan maistanut. Tosin valitettavasti se pahuksen öykkäri oli jo ehtinyt myös osingoille. Oliko hän muka toiminnallaan ansainnut ylimääräisen jälkiruuan? No ei. Hiukan pettyneenä Cainen oli pakko myöntää, että hänellä oli jo Dakarain jälkiruoka joten ehkä hän voisi kerrankin olla se aikuinen osapuoli tässä, öykkäri kun oli käyttäytynyt aika lapsellisesti tähänkin asti. ”No olkoon, saat sen.” Caine sanoi ja keskittyi Dakarain jälkiruokaan samalla kun odotti, jos Calderilta onnistaisi paremmin, kun tuo meni hukkaan valitettavasti.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 04.09.2019
01:30
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DAKARAI

Dakarai oli juuri korjaamassa Cainen kämmiä, kun tämä sanoi pannukotta eikä pannacotta, mutta päätti kuitenkin antaa asian olla. Ei hän ollut varma olisiko se vaan loukkaavaa Cainen mielestä. Saattaisihan hän myös toki ottaa sen hyvällä vastaan, mutta koska hän ei voinut varmaksi tietää, niin Dakarai päätti olla sanomatta Cainen pannukotista yhtään mitään. Ihan kiva se oli noinkin. Mutta ei sillä sitten ilmeisesti ollut edes väliä, mitä se edes oli, mutta hyvää kuitenkin. Chilistä Caine ei tosin vieläkään pitänyt. "Entä sitten se pihvi? Oliko sekin liian mausteista?" Dakarai kyseli ihan vaan mielenkiinnon vuoksi. Siinä ei kuitenkaan ollut ollut chiliä. Pippuria kylläkin ja kastike päällä. Dakarain jälkiruuasta Caine kuitenkin innostui ja kiitteli, kun otti sen vastaan. "Hyvä, että jollekin maistuu", Dakarai tokaisi, koska no olihan se ikävää heittää ruokaa pois, jos jäi yli. Tosin Caine oli seuraavaksi jo menossa myös Calderin jälkiruokalautaselle vedoten siihen, jos Calder olisi edelleenkin ruokalakossa. Saamatta siihen kuitenkaan vastausta - ainakaan vielä - Caine oli jo kuitenkin seuraavankin lautasella ja tällä kertaa se joku oli Laucian, koska hänellekään ei kelvannut. Ainut vaan, että Rauf oli kerennyt Cainea ennemmin ja lopulta Caine päätti perääntyä ja antoi Raufin viedä Laucian jälkiruuan, ellei Laucian päättäisi kuitenkin syödä sitä itse.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 04.09.2019
09:38
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CALDER

Calder osoitti edelleen yksikseen mieltänsä orja-asiaan, eikä ollut koskenut ruokaansa. Häntä ei häirinnyt olla syömättä, oli hän sen verran alkupalasta ehtinyt nauttia, että selvisiäisi kyllä huomiseen. Ja jos silloin kaikki lähtisivät käymään kaupungilla, ehkä Calder pystyisi itse nauttimaan ruokansa jossain majatalossa tai tavernassa, missä todennäköisemmin kokit olivat ihan palkallisia, toivottavasti. Pääruuasta päästiin lopulta myös jälkiruokaan, ja Calder jatkoi hiljaisena lakkoaan, kunnes kuuli Kanin tarjoavan apuaan jälkiruuan syönnissä. No, olisi Calder ehkä mieluummin halunnut näyttää, ettei varmana koskenut mihinkään, mutta kun toinen näytti nyt niin rakastuneen jälkiruokaan, niin ei se häneltä poiskaan ollut. ”Siitä vaan”, prinssi vastasi, ja ojensi jälkiruuan toiselle. Ainakin jollekin maistui, vaikka sitten orjatyövoimalla tehty ruoka.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 04.09.2019
09:50
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
SKYLER

Marcella totesi vain, että mahtoi olla raskasta, kun oli niin toimeliaita pikkuveljiä. ”Siihen kyllä tottuu, ja toisinaan heidän kujeitaan on hauskaakin seurata, jos en itse ole jekutettavana”, Skyler myönsi. Pojat nyt kuitenkin olivat poikia, ja lapset lapsia vain lyhyen aikaa. Ei hän halunnut pikkuveljiensä kuitenkaan kasvavan liian nopeasti aikuisiksi, ja se nyt saattoi olla näin sota-aikana vaarana. Siitä päästiin Marcellan omaan siskoon, jolle prinsessalla ei ollut ollut aikaa viime aikoina. Ymmärrettävää, Skylerillakin oli omat kiireensä tulevana kuningattarena, vaikka varsinkin nuoremmat pakottivat itsensä osaksi hänen päiviään, vaikka sitten väkisin. ”Olen varma, että siskonne kyllä ymmärtää. Ne hetket, jotka saatte viettää yhdessä, muuttuvat vain paljon arvokkaammiksi silloin”, Skyler vastasi. Kyllä hänkin halusi viettää omien sisaruksiensa kanssa aikaa ihan omasta tahdostaan, eikä vain siksi, että hänet oli vedetty mukaan tilanteeseen kysymättä.

Jälkiruuan saapuessa Kani alkoi ilmeisesti kerätä jälkiruokia itselleen niiltä, jotka eivät omiaan kaivanneet. Pääruuan suhteen Skyler oli onnistunut syömään jo paremmin, ja jälkiruokaa maistaessaan huomasi sen olevan varsin makeaa. Prinsessa itse piti miedommista mauista. ”Kani, jos haluat, voit saada minunkin”, Skyler tarjosi siskolleen. Toinen oli niin innoissaan jälkiruuasta, ettei hän raskinut silläkään syödä omaansa, vaan päätti tarjota sen herkkusuulle.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 04.09.2019
12:02
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
NATHANAËL

Lopulta päästiin jälkiruokaan. Pannacotta ei kuulunut Nierdalesin vakiorepertuaariin, joten ensimmäisen lusikallisen aikana Nathanaël yritti maistaa kaikki sen makuvivahteet. Kermaa, vaniljaa, raparperi taittamassa makeutta. Herkullista! Siitähän oli jo luvattoman kauan, että hän oli saanut jotain makeaa, kyllä nyt kelpasi! Todella harmillista, että makeat tuotteet eivät oikein säilyneet matkassa, ja niitä oli vaikea valmistaa ilman kunnon keittiötä. Kaikki eivät pitäneet herkusta, ja Caine kovin keräsi itselleen hylättyjä jälkiruokia, ja Rauf sai Laucianin annoksen. Hyvä että jotkut arvostivat herkkuja! Olisi kyllä hänellekin maistunut lisämakea, mutta kaikki annokset oli jo varattu, ja opettaja varmaan saisi muutenkin sydänkohtauksen, jos kuulisi prinssin haalineen itselleen enemmän ruokaa, kun oli alunperin annettu. Mitään muutakaan miellyttävää ei sopinut tehdä. Avalon söi omaa annostaan hajamielisen näköisenä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 04.09.2019
19:50
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Dakarai kysyi Cainen mielipidettä pihvistä, että oliko sekin ollut liian mausteista. ”Se oli ihan hyvää, ehkä hiukan turhan paljon maustetta mihin itse olen tottunut, mutta ei se sitä pilannut.” Caine myönsi, sen hän oli kuitenkin pystynyt syömään kun enimmän kastikkeen kaapi pois. Jälkiruoka oli kuitenkin parasta tällä aterialla. Monen muun mielestä ei, no Calder nyt oli lakossa muutenkin, mutta se oli nyt Cainen kannalta vain hyvä. koska vaikka Laucianin jälkiruoka menikin ihan väärälle ihmiselle, niin Calder antoi omansa Cainelle, joka otti sen vastaan äkkiä, ennen kuin joku muu ehtisi apajille. ”Kiitos, sentään jotain hyvää tuo sinun lakkoilusikin aiheuttaa. Nyt ei mennyt hukkaan sekään.” Caine kiitti, koska eihän Calderin mielenosoitus nyt oikeasti mitään auttanut. Nyt sentään edes yksi hyötyi siitä, eli Caine. No olisi ehkä reilua kysyä muiltakin, että halusiko joku muu lisää… Toisaalta ihan oma vikansa, jos ei saanut suutaan auki. Sitten Skylerkin tarjosi jälkiruokaansa hänelle. ”Oikeasti?! Oletko ihan varma, ettet tahdo sitä?” Caine varmisteli, koska mikä muita oikein vaivasi, kun ei jälkiruoka kelvannut? ”Toki jos joku muu haluaa lisää, niin sopii sanoa nyt, kun jotain on vielä jäljellä.” Caine päätti sitten reiluna tarjota muillekin, ainakaan Calderin omaan ei oltu vielä koskettu. Mutta kovin montaa kertaa Caine ei tarjoaisi muille, oli hän itsekin jo aika täynnä, mutta ei jälkiruuasta sopinut kieltäytyä. Ja häneen mahtui siksikin, että alkuruoka oli mennyt Farranille, eikä hän sitä leipää ihan niin paljoa ollut syönyt, että siitä olisi jo täyteen tullut.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 04.09.2019
20:23
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
MARCELLA

Ilmeisesti holtittomien pikkuveljien touhuihin tottui ja jekut olivat ilmeisesti ihan kiva asia, jos ei osunut omalle kohdalle. Marcella ei oikein osannut samaistua, koska ei hän Terisen kanssa moista harrastanut. Ja vaikka Marcellalla ei nyt hetkeen ollutkaan ollut siskolleen aikaa, Skyler oli varma, että tämä ymmärsi tulevan kuningattaren kiireet. Ja se teki yhteisestä ajasta vain arvokkaampaa, kun sitä ei ollut loputtomasti. ”Olette varmasti oikeassa ja eiköhän teidänkin siskonne sen ymmärrä.” Marcella vastasi, vaikka sitä ei ehkä ymmärtäisi, kun Skyler esittelisi uuden pikkusiskonsa. Joka kerjäsi taas muiden jälkiruokia, kuin mikäkin käytöstavaton moukka. Skyler tietenkin tarjosi omaansa siskolleen, joka käytti varmasti vain prinsessan kiltteyttä hyväkseen. Marcella söi kuitenkin omaa annostaan, kyllä hän sen verran vielä jaksoi, vaikkei pääruokaa ihan loppuun asti ollutkaan saanut. Sitä oli ollut hänelle liian paljon, kun se kuitenkin melko täyttävää, eikä Marcella normaalistikaan syönyt paljoa.

Vastaa tähän
Nimi: neno
Lähetetty: 05.09.2019
14:49
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
SKYLER

Skyler hymyili, kun Marcella jakoi hänen mielipiteensä, ja vakuutti, että varmasti Skylerin omakin sisko ymmärsi asian. ”Ymmärtää varmasti. Eikä hän tällaisessa sisaruslaumassa yksinäiseksi tule”, Skyler vastasi. Prinsessa oli ylpeä molemmista pikkusiskoistaan, molemmat olivat omalla tavallaan niin suloisia, että hän halusi vain hemmotella nämä pilalle. Kuten esimerkiksi nyt. ”Oikeasti. Pidän miedommista mauista”, Skyler naurahti hyväntuulisesti. Eikä hän valehdellut. Jälkiruoka oli kyllä hyvää, mutta hieman turhan makeaa hänelle. Ja varmasti jälkiruoka itsekin pitäisi enemmän, jos sen söisi joku, joka siitä enemmän piti.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 06.09.2019
21:24
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
CAINE

Skyler vakuutti, ettei halunnut jälkiruuasta, koska piti miedommista mauista. ”En ymmärrä mikä teitä vaivaa, mutta parempi minun kannaltani.” Caine vastasi ottaessa siskonsa jälkiruokaa vastaan. Hän työnsi sitten Calderilta saamaansa jälkiruokaa Nathanaelille. ”Haluatko? Vaikka tämä hyvää onkin, en taida jaksaa ihan näin montaa.” Hän tarjosi, koska ei kehdannut siskonsa annosta tarjota, kun siitä oli jo maistettu. Toki Caine senkin olisi syönyt, mutta Nathanael näytti vähän siltä. ettei kehtaisi itse pyytää lisää, jos halusi.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 06.09.2019
23:32
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
NATHANAËL

Nathanaël katsoi Cainea yllättyneenä, kun tämä työnsi yhden itselleen haalimistaan jälkiruuista hänen eteensä, ja kertoi, ettei hän jaksaisi kaikkia syödä yksin. "Kiitos!" Nathanaël sanoi, hymyillen leveästi Cainelle. "Tämä todella on hyvää!"Nathanaël hyräili hiljaa itsekseen aloittaessaan Cainen hänelle antamaa annosta. Ah, saisipa aina lisäannoksen jälkiruokaa. "Jos totta puhutaan, kaipasimme kovin jälkiruokia metsässä matkatessamme. Emme ole tottuneet siihen, että aterian jälkeen emme saisi jälkiruokaa. Paitsi jos opettaja on kovin tyytymätön meihin, ja päättää käyttää rangaistuksena jälkiruuan eväämistä meiltä. Mutta ei koskaan monena päivänä peräjälkeen", Nathanaël päätti kertoa. Ehkä hän saisi Cainesta toverin, joka opettaisi häntäkin rohkeasti haalimaan itselleen lisää herkkuja! Edes opettaja ei voisi torua vieraan valtion prinssiä!

Vastaa tähän
Nimi: Ragdolltwist
Lähetetty: 07.09.2019
19:06
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
Farran Astor

Keskustelu oli kuivahtanut aavistuksen kasaan illallisen aikana ja Farran ymmärsi hyvin miksi. Kukaan ei halunnut kuunnella uutta kiukunpurkausta tai vaivaannuttavaa aihetta. Ruokaa oli kuitenkin riittävästi, annos lautasella oli Farranin makuun sopiva. Farran ei kovin pitänyt lisukkeena tarjotuista rehuista mutta ymmärsi sen olemassa olon lautasellaan. Kyllä salaattia söi lisukkeena mutta jos hän olisi saanut valita, olisi salaatin sijasta lautaselta löytynyt lisukkeena uunijuureksia. Perunat olivat perunoita, niistä harvemmin löysi mitään valittamista. Pihvi kastikkeineen oli kuitenkin annoksen tähti kiistattomasti.

Farran oli tyytyväinen, hyvä ruoka kohotti selkeästi mielialaa. Palvelusväki kiirehti jälleen keräämään lautasia ja muita mukaansa, ennen kuin jälkiruoka tarjoiltiin pöytään. Farran ei ollut aikaisemmin kuullut tästä ruokalajista eikä raparperi kuulunut nuorukaisen suosikkeihin. Jälkiruoka oli kuitenkin ihan hyvä ja hän söi sen mukisematta. Makeat jälkiruuat eivät kuuluneet nuorukaisen suosikkeihin mutta niitä söi kun tarjottiin. Keskustelu oli palannut takaisin pöytään jälkiruuan myötä, Nierdalesin prinssikin pääsi aavistuksen pakenemaan kuorestaan, mikä oli mukavaa.

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  56  57  58  59  60  61  62  63  64  65  66  67  68  69  70  Seuraava > Viimeinen >>

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!

©2020 GILDOMERA - Fantasiaroolipeli - suntuubi.com