Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
/ Etusivu / Roolipelifoorumi / GILDOMERA - Roolipeli 2

<< Ensimmäinen < Edellinen  61  62  63  64  65  66  67  68  69  70  71  72  73  74  75 

Nimi: Megohime
Lähetetty: 02.10.2019
19:27
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DORIAN

Farran oli saatu sänkyyn ja äänistä päätellen prinssi Dakarai oli tullut myös huoneelleen, mutta ei uskaltanut tulla sisään. Koska ilmeisesti pelkäsi sulavansa tai jotain, jos menisi liian lähelle mustaa töhnää, mitä Farranista nyt oli muutama tippa pudonnut matkan varrelle. Prinssin piti käskeä palvelija siivoamaan huone, että hän voisi edes mennä sinne. Ei sitä tököttiä ollut niin paljon, että se nyt kenenkään elämää pilasi. Paitsi Farranin toki. Dorianinkin elämästä se teki taas hiukan hankalampaa, mutta Farran teki Dorianin elämästä muutenkin aina vaikeaa, joten ei tämä nyt siinä mielessä ollut mitenkään poikkeuksellista. Dakarai nosti kyllä sellaisen metelin Farranin tilasta, että tämä piti kuulemma heittää pihalle mömmönsä kanssa, koska hän ei halunnut elää asian kanssa. No sepä ikävää hänen kannaltaan. Palvelija ei kuitenkaan oikein voinut viskata Farrania pihalle ja Dakarai pohti, että mistä tälle oikein maksettiin palkkaa. ”Ei mistään, teidän korkeutenne. Olen vain orja.” Mies vastasi ja taisi olla tuolla viisastelulla kohta entinen orja…

Dorian antoi dehrahilaisten vängätä käytävällä keskenään ja riisui kypäränsä ja alkoi sitten irrottaa muita varusteitaan. orja palasi jossain kohtaa moppaamaan lattioita ja kun huone oli taas tarpeeksi siisti Dakaraille, prinssikin uskalsi tulla huoneeseen. Hän valitti heti, miten ällöttävää Farranin uusi harrastus oli ja sitten vaati Chathaa tekemään asialle jotain. Chatha ei kuitenkaan tehnyt mitään ja Dakaraikin muisti, että miksi näin oli. Sitten hän luuli, että voisi komennella Doriania tai että hän ylipäänsä voisi tehdä asialle jotakin. ”Kuten mitä? Heilutan käsiäni ja sanon abrakadabra? Jos teidän korkeudellanne on joku hyvä idea, niin kertokaa ihmeessä. Kuvitteletteko, että jos tietäisin, mitä prinssi Farranin tilalle voisi tehdä, en olisi jo tehnyt sitä?” Dorian vastasi äärimmäisen ärsyyntyneenä. Hän oli juuri puolustanut Dakarain kansaa vihollisia vastaan, hänen prinssinsä oli kirottu ja Dakarai valitti vain, kun lattialle valui mönjää ja häntä ällötti. ”Mitä jos olisitte hiljaa ja painuisitte vaikka nukkumaan, niin välttyisitte katselemasta tätä ällötystä?” Dorian sitten ehdotti ratkaisua prinssin ongelmaan.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 02.10.2019
19:52
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DAKARAI

Palvelija, joka olikin orja alkoi viisastelemaan Dakaraille tämän kysyttyä mistä miehelle edes maksettiin. Mies sanoi, ettei hänelle maksettu, koska oli orja. "No vaikka olisitkin tavallinen palvelija, niin ymmärrän kyllä hyvin, miksi ei makseta", Dakarai tuhahti moisiin viisasteluihin. Dakarai pääsi kuitenkin huoneeseen, jossa mömmö-Farran olikin sitten mömmönnyt koko sänkynsä tai ainakin osan siitä ja oli muutenkin puistattavan näköinen mömmöilijä, joten eikö häntä tosiaan voisi vain viskata ulos? Chatha ei kuitenkaan rientänyt apuun sattuneista syistä, minkä jälkeen Dakarai kokeili onneaan turvautumalla Dorianiin, vaikka olikin lähes varma, ettei se mihinkään johtaisi kuitenkaan. Mies vain kyseli, että mitä hän muka edes voisi tehdä, minkä jälkeen luuli kai olevansa hauska. "No, jos abrakadabra, simsalabim tai joku yhtä typerä loitsu tepsii, niin ole hyvä. Kaikin mokomin saa kokeilla", Dakarai tokaisi, kunhan hoitaisi mömmö-Farraninsa nevadaan tästä huoneesta tai edes piilottaisi kaappiin. Sama se kunhan ei tarvinnut nähdä moista kuvotusta, niin Dakarai voisi ainakin yrittää leikkiä, ettei Farrania edes olisi olemassa.

Dorian tajusi selvästi kuitenkin myös sen, ettei abrakadabrat auttaisi tilannetta, joten jatkoi vaan, että Dakarai voisi toki kertoa ehdotuksensa Farranin suhteen. Hän kuuntelisi kyllä. "Hienoa, no ehdotan, että viet sen muualle mömmöämään. Ihan sama miten", Dakarai lisäsi perään, jos se nyt oli jotenkin epäselvää vielä. Dorian oli kuitenkin ilmeisesti olettanut, että Dakarai olisi halunnut tietää jotain ratkaisua Farranin tilanteeseen, koska jos hän tietäisi keinon, olisi hän jo sen tehnyt. "Niin varmasti, en epäile yhtään, ettetkö olisi tehnyt. En minä kuitenkaan sitä olettanutkaan. Sitä vaan, että Farran voisi mömmötä jossain muualla. Sänky menee pilalle ja tuo on tosi ällöä", Dakarai totesi. Ei häntä kiinnostanut Farranin tila, se vaan, että eikö häntä voisi viedä muualle. Tosin seuraavaksi Dorian sanoi, että jospa Dakarai olisi hiljaa ja menisi vaan vaikka nukkumaan, niin välttyisi ällötykseltä. "Miten tuollaisen kanssa voi samassa huoneessa kukaan nukkua? Entä jos tauti on tarttuva? Rutto tai jotain? En halua saada ruttoa jostain kuolleesta. Eikö sitä voisi polttaa tai säilöä edes muualle?" Dakarai kysyi, koska ei hän tiennyt, mikä Farranin oli tai oliko tämä edes hengissä vai mitä oli tapahtunut, mutta Dakarain silmään Farranissa näytti olevan joku tauti, joka saattaisi pahimmassa tapauksessa levitä ja tarttua muihin. Parempi vain polttaa, ettei tulisi enempää mömmötapauksia, koska ei tuota nyt ainakaan kannattanut säilöä sen enempää.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.10.2019
12:43
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DORIAN

Dakarai oli sitä mieltä, että Farran piti viedä muualle, koska hän ei nyt voinut nukkua samassa huoneessa hänen kanssaan, koska sänky meni pilalle. No ei hänen Farranin viereen tarvinnutkaan tunkea, vaikka Chathan viereen olikin tunkenut. Sitten prinssi luuli, että Farranilla oli tarttuva tauti. ”Kyseessä on vihollisen maagin langettama kirous, ei mikään rutto. Parantajamme ei uskonut sen olevan tarttuvaa, mutta en minä taikatempuista mitään tiedä. Jos haluat Farranin pois tai polttaa, joudut puhumaan kaupunginjohtajalle tästä ongelmasta.” Dorian vastasi väsyneesti, hän ei jaksanut kinata enää minkään typerän kakaran kanssa tästä ongelmasta. Prinssi voisi itse painua vaikka pihalle nukkumaan, jos pelkäsi tartuntaa. Hoitakoot itse kaupunginjohtajan kanssa Farranille paremman nurkan, missä pohtia elämäänsä. Dorian ei jaksanut sitä enää tähän aikaan pohtia taistelun jälkeen, Farran aiheutti ihan tarpeeksi päänvaivaa ilman kirouksiakin. Hänen oli levättävä ja ajateltava asiaa kunnolla, koska tämä ei nyt ollut mikään pikkuongelma, jonka Dakarai voisi vain mopata pois elämästään häiritsemästä.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.10.2019
13:06
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
MARCELLA

Marcella oli lähinnä yrittänyt pysyä poissa tieltä, koska ei hänestä juuri ollut apua. Ei hän osannut kenenkään haavoja hoitaa, pahaa teki katsoa, miten pahassa kunnossa ja yltä päältä veressä olevia miehiä kuskattiin sisään. Jos joku pyysi ojentamaan sideharsoa tai tuomaan vesisankoa lähemmäs, niin toki hän yritti auttaa parhaansa mukaan, mutta ei hän viitsinyt alkaa kanniskella vettä keittiöstä. Tiellähän hän vain olisi ja täällä oli miehiäkin paikalla kantamassa raskaita vesisankoja. Jossain kohtaa hänet oli laitettu vahtimaan Dehrahin prinssin henkivartijaa, ettei tämä kuolisi. Ja mitenhän Marcella sen vahtimalla estäisi? Ja edes varmistaisi, oliko mies elossa vai ei? No parantaja neuvoi miten se asia tarkistettiin, mutta kuvitteliko hän oikeasti, että Marcella koskisi noin likaiseen ja veriseen mieheen? Ilmeisesti, joten Marcella sitten vain istua nökötti lattialla miehen vieressä ja toivoi, ettei tämä kuolisi. Sen jälkeen hänelle ei laitettu muuta hommaa, joten hän vain istui siinä siihen asti, että johtaja tuli sanomaan, että hyökkäys oli ohi ja he selviäisivät lopusta itse. Marcellaa heikotti, joten hänet piti auttaa ylös lattialta. Mutta onneksi hän pääsisi nyt nukkumaan ja voisi toivottavasti unohtaa tämän yön kauheudet.

Marcella oli jo kuvitellut, että nyt pahin oli ohi, mutta sitten Astoirwenin ritari nosti loukkaantuneen prinssinsä maasta ja Marcella näki tämän kasvot, joista valui jotain mustaa nestettä. Ja hän oli vähällä antaa ylen, sen verran kuvottava näky oli. Miten kamalaa, niin nuori ja komea mies ja nyt tämä näytti niin vastenmieliseltä. Mikä tragedia! He kuitenkin lähtivät ja muutkin alkoivat poistua salista. Kun heidän parantajansa oli varmistanut, että palvelijat pärjäsivät loppujen kanssa ilman häntä ja sanonut, että hänet saisi hakea, jos tarvittaisiin, hänkin alkoi pakata tavaroitaan. Marcella poistui sitten yhdessä parantajamaagin, josta pysyi turvallisen etäällä, ja Akinyin ja prinsessa Skylerin (?) kanssa heidän omalle huoneelleen.

Vastaa tähän
Nimi: devi
Lähetetty: 03.10.2019
13:18
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DAKARAI

Dorian päätti seuraavaksi valaista Dakaraita siitä, että kyseessä oli jonkun maagin langettama kirous eikä suinkaan rutto. No se toki muuttaisi hieman asioita, mutta kuka sanoi, etteikö kirouskin voisi tarttua... no vaikka tuon mönjän välityksellä. Dorianin mukaan parantaja ei kuitenkaan uskonut tartuntaan. "Ottaen huomioon, että ainut parantaja on se metsäläinen, niin ei sitä koskaan voi tietää", Dakarai totesi siihen. Metsäläinen, joka oli muutenkin pihalla kaikesta... no muusta ainakin kuin omista hommistaan. No ehkä hän tiesi... Olihan parantamiset sen metsäläisen omaa alaa kuitenkin. Caine nyt ei ollut mikään parantaja kuitenkaan... ammatikseen ainakaan ja miekkahan sen teki hämylivoimillaan eikä Caine siinä loitsinut mitään. Olkoonkin, että se vei kyllä varmasti käyttäjänsä voimia, koska kyllä viikatekin vei Dakarain voimia, kun sitä käytti muunakin kuin vain tavallisena viikatteena. No veihän se kyllä ihan vaan viikatteenakin voimia, koska olihan aseella kokoa ja sen takia myös sen verran painoa, ettei sitä ainakaan yhdellä kädellä vaan viskattu mukaansa tai ei Dakarai ainakaan. Kaksin käsin sillä jo pystyikin tekemään. Mutta niin... takaisin siihen metsäläiseen, joka varmaan oli sitten alansa ammattilainen, mutta Dorianilla ei ollut mitään käryä taikatempuista. No ei Dakaraillakaan ollut, joten kai sitä oli metsäläisen tietämykseen vain luotettava. Dorian kyllä iski vielä perään mahdollista vaihtoehtoa käydä johtajan puheilla, jos Farranin voisi siirtää pois... tai polttaa. Ai, oliko se polttaminenkin oikeasti vaihtoehto, jos kyseessä ei ollutkaan kuolema vaan joku kirous? No ei haitannut kyllä Dakaraita yhtään. Tuskin kirous ainakaan sitten tarttuisi, jos Farranin vaan polttaisi eikä tuohon olisi parannuskeinoa. No, jos olisi ollut, niin ehkä sille olisi tehty jo jotain? Mutta ei Dakarai jaksanut nyt mennä etsimään mitään johtajaa, joten sitä voisi harkita sitten huomenna uudestaan. Joten ei kai siinä muuta kuin elää mömmö-Farranin kanssa tämä yö samassa huoneessa. No ehkä sen kanssa eli, jos se ei tarttunut kerta. Joten Dakarai päätti alkaa harkitsemaan nukkumista.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 03.10.2019
22:10
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
DORIAN

Dakarai ei ilmeisesti kokenut Farrania niin pahaksi häiriöksi kuitenkaan, että olisi itse vaivautunut häiritsemään johtajaa. Ja teki vihdoin viisaan päätöksen ja oli hiljaa. Eihän kukaan nyt Farranin mömmöstä tykännyt, mutta kun sille asialle ei tähän hätään voinut yhtään mitään. Pakko oli vain sietää, kunnes ongelmaan löytyisi jokin ratkaisu. Nyt kun rauha oli taas palannut huoneeseen, Dorian puhdisti suojuksensa ja aseensa ja vähensi sen verran vaatetta, että sai veriset ja märät päällysvaatteet pois, ennen kuin yrittäisi nukkua, vaikka aurinko varmaan nousisikin jo kohta. Mutta jos edes hetken saisi nukuttua, niin tätä Farranin ongelmaa ja kaikkia muita ongelmia jaksaisi hiukan paremmin alkaa pohtimaan tämän katastrofiyksikön kanssa.

Vastaa tähän
Nimi: Par
Lähetetty: 04.10.2019
15:37
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
LAUCIAN

LAucian istui jo punaiseksi värjäytyneessä vedessä kylvyssä. Hän kuurasi itseään innottomasti syvällä ajatuksissaan. Mitä hänen pitäisi tehdä aamulla? Lähteä Calderin mukaan, vai jäädä tänne ja toivoa, että hänen panoksensa olisi tarpeeksi, että perilliset haluaisivat auttaa Vinemaria Calderin poissaolosta huolimatta? Jos hän lähtisi, pitäiskö hänen hakea Lili, ja lähteä hänen kanssaan ottamaan Calderin paikka tällä retkellä? Tosin sitä päätöstä ennen pitäisi edes selvitä Vinemariin asti hengissä. Muurien ohittaminen kaksin hevosten kanssa ei olisi mitenkään helppo temppu. Kumpikaan heistä ei saisi murrettua reikää muuriin, joten portista olisi päästävä. Metkut eivät varmaan toimisi enää, ottaen huomioon kuinka suuri tunarointi oli, että perilliset olivat päässeet tähän asti muureista ohi. Jos edes päästäisiin ensin muurille, olettaen että kaupunki ei ollut täysin piiritetty. Laucian totesi olevansa vihdoin niin puhdas, kun tässä verisessä vedessä hän itsensä saisi, ja kiipesi pois ammeesta. Hän nosti maasta sivuun ottamansa saavillisen vettä, ja kaatoi sen päällensä, huuhtoen viimeiset veren jäämät pois. Samat pohdinnat pyörivät Laucianin päässä hänen kuivatessa itsensä ja suunnatessaan sänkyynsä. Kai sitä piti edes yrittää nukkua, vaikka mieli edelleen myllersi aamulla odottavan valinnan kanssa. Laucian hautasi kasvonsa tyynyynsä, ja jäi odottamaan unen tuloa.

Vastaa tähän
Nimi: Megohime
Lähetetty: 04.10.2019
16:48
Otsikko: GILDOMERA - Roolipeli 2
ROOLIPELI PÄÄTTYY

Tähän päätämme roolipelin tältä erää tässä osoitteessa. Kiitos kaikille mukana olleille!

Tarina alkaa vasta päästä vauhtiin, joten koko Gildomeran tarina ei tietenkään pääty tähän. Roolipeli jatkuu uudella foorumilla, jonka osoite on:

http://gildomera.forumotion.asia/

Nähdään siellä!

Vastaa tähän
<< Ensimmäinen < Edellinen  61  62  63  64  65  66  67  68  69  70  71  72  73  74  75 

Kirjoittaminen ei vaadi rekisteröitymistä!

©2020 GILDOMERA - Fantasiaroolipeli - suntuubi.com